KERMAINEN KANAPASTA

 Tytär tuli lomapäivänään kyläilemään ja auttelemaan terassin syyspuuhisssa. Mukavan valoisa ja lähes tuuleton päivä siivitti kalusteiden siirtoa varastokatokseen ja saimme myös tyhjennettyä viimeiset kesäkukat ruukuistaan. Samalla kun otimme kesän valonauhat pois, laitoimme kausi-/jouluvalot paikoilleen. Vähän ärsyttävää, ettei kesäisiä, aurinkokennovaloja voi jättää ulos pakkaskeleihin.

Ulkohommien jälkeen jatkettiin vielä sisätiloissa yhden varaston siivoilulla. Ahkeran päivän kiitokseksi tein kanapastaa, josta tulikin oikein herkullista. Tätä kannattaa tehdä toistekin! Kuvaus jäi melkein väliin, joten vain yksi, melko surkea kuva päätyi tänne. 

KERMAINEN KANAPASTA (4:lle)

400- 500 g kanafileitä tai kanan sisäfileitä

1 pieni sipuli

1-3 valkosipulin kynttä (koosta ja makumieltymyksistä riippuen)

pieni pussi babypinaattia tai 5 pakastepinaattipallukkaa (näitä käytin itse)

suolaa

rouhittua mustapippuria

2 dl kanalientä (tai 2 dl vettä + 1/2 kanaliemikuutio)

2 dl kuohukermaa

2 dl juustoraastetta (Emmental)

paistamiseen voita/öljyä

200 g Penne-pastaa

Päälle Parmesan-raastetta

Silppua sipuli ja valkosipuli. Sulata pinaatit tai pilko vähän, jos käytät babypinaattia.

Paista kanafileet kypsiksi ja ruskeiksi kokonaisina voissa/öljyssä (n. 4-5 min / puoli). Mausta kevyesti suolalla ja mustapippurilla. Siirrä syrjään odottamaan.

Laita pasta kiehumaan.

Kuullota pannulla valkosipulia ja sipulisilppua hetken aikaa ja lisää pannulle pinaatit. Hauduttele vähän aikaa. Lisää pannulle kanaliemi ja kuohukerma. Mausta varovasti suolalla. Anna kiehua hetken aikaa kokoon. Lisää sekaan Emmental-raaste ja anna juuston sulaa.

Kaada vesi pois pastasta, mutta jätä pari desiä kastikkeeseen. Kaada pasta kastikkeen sekaan ja lisää tarvittaessa vettä. Sekoita. Pilko kanat pienemmiksi paloiksi. Lisää lopuksi sekaan kananpalat ja sekoita. Rouhi päälle vielä mustapippuria reilusti.

Laita annos lautaselle ja raasta päälle reilusti Parmesania.

 

PINAATTI-MASCARPONEPASTA

 Lomailijan päivät ovat kuluneet rauhallisesti päiväunien ja kokkailujen merkeissä. Ihanaa, kun on aikaa sekä ensin miettiä erilaisia ruokia ja sitten vielä toteuttaa niitä. Tämän päivän kokkailuja innoitti äkillinen halu tehdä itse pastaa. Pastan tekeminenhän on helppoa ja rentouttavaa, kun vähistä aineista vaivataan oikein olan takaa taikina, annetaan levähtää vähän aikaa ja sen jälkeen työstetään haluttuun muotoon.

 En ollut etukäteen tätä ajatellut, joten kaapissa ei ollut kummoisia aineksia. Jauhelihaa ja kanaa olisi ollut tarjolla, mutta niitä en halunnut käyttää. Pakasteessa oli vähän pinaattia ja jääkaapissa purkki mascarponea. Niistä se ajatus sitten lähti ja muutaman googlailun jälkeen päädyin soveltamaan Jonnamaista -blogista löytynyttä reseptiä.

 Ja koska aikaa oli, päätin tehdä myös patonkia aikaisemmin tekemälläni maalaispatonki -reseptillä. Ihanan rapeapintainen patonki oli täydellinen lisä pehmeälle pastalle!

PINAATTI-MASCARPONEPASTA 2:lle

tagliatellepastaa itse tehty pasta  tai valmista
n. 100 g pakastepinaattia (n. 5 pinaatti"pallukkaa")
150 g (1/2  prk) mascarponea
1 dl kuohukermaa
1 iso valkosipulinkynsi
loraus oliiviöljyä
pari teelusikallista voita

1/2 tl muskottipähkinää 
suolaa  

rouhittua mustapippuria
parmesania

 Sulata pinaatit. Sekoita mascarpone ja kuohukerma keskenään. Silppua valkosipuli.

Laita laakealle paistinpannulle öljy ja kuullottele vähän aikaa valkosipulia siinä. Lisää pinaatti ja kaada päälle mascarponeseos. Sekoittele, mausta muskottipähkinällä, suolalla ja mustapippurilla ja anna vähän aikaa saostua. Lisää nokare voita.

 Keitä tuorepasta n. 2-4 minuuttia hyvin suolatussa vedessä isossa kattilassa.

Valuta pasta (jätä desin verran keitinvettä, jos kastike tarvitsee lisää nestettä) ja sekoita kastikkeen joukkoon. Raasta reilusti parmesania joko suoraan kastikkeeseen tai annoksen päälle.

Nauti tuoreen patongin kanssa.

Tuore tagliatelle-pasta odottelemassa keittämistä.

Raasta päälle reilusti parmesania ja halutessasi rouhaise myös suolaa myllystä.

Ihanan makuinen annos!

LASAGNERULLAT 

 Kaikkia houkutuksia on tarjolla internetin ihmeellisessä maailmassa ja netin selailusta lähti myös lauantain kolmetuntinen keittiössä. Jostain syystä ajauduin Howsweeteats -jenkkiblogiin yhden herkullisen kuvan saattelemana. Versio lasagnesta. Juustoa ja pastaa. Tarvitseeko edes sanoa enempää.

 Olin jo muutenkin päättänyt haahuilla keittiössä äänikirjojen seurassa lauantain, joten tämä "tee pasta alusta alkaen ja hauduttele kaikkea pitkään" -tyyppinen ruoka oli juuri minua varten. 

Viime metreillä, kun ruoka oli jo uunissa, avasin esikoiselta viime vuoden puolella saadun keskitäyteläisen punaviinin hengittelemään. Vielä voi myös sytytellä kynttilöitä pimeiden iltojen iloksi.

Ihanan juustoinen ja karamellisoidusta sipulista makean vivahteen saanut lasagnerulla vei kielen mennessään. Kuka näitä kaikkia herkkuja oikein keksiikään!

LASAGNERULLAT

Pastataikina:

2 munaa

200 g 00-jauhoja

ripaus suolaa

tarvittaessa tilkkanen vettä

Valmista ensin pastataikina. Laita jauhot pöydälle (ripota suola sekaan), tee jauhojen keskelle kuoppa ja riko kananmunat siihen. Sekoittele haarukalla munien rakenne rikki ja pikkuhiljaa jauhoja sekaan. Kun jauhot ja munat ovat jotenkuten sekoittuneet, vaivaa käsin taikinaa reilusti ja pitkään, että taikinaan muodostuu kunnon sitko. 

Lisää taikinaan tilkka vettä, jos se tuntuu kuivalta tai jauhoja, jos se tuntuu kovin kostealta. Taikinaa pitää vaivata niin pitkään, että se on niin kimmoisaa, että kun painat sormella kuopan taikinaan, se palautuu takaisin.

Laita taikina kelmuun ja jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi.

Laita taikina kelmuun ja jääkaappiin lepäämään.

Ei haittaa, vaikka se olisi siellä vähän pidempäänkin.

Täytteet:

Karamellisoitu sipuli

3 makeaa , isoa sipulia

2 rkl voita

Kuori sipulit, puolita ne ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Paista pannulla voissa sipuleita miedolla lämmöllä vähän väliä sekoitellen reilu puoli tuntia. Sipulit karamellisoituvat pikku hiljaa, älä annan niitten kuitenkaan palaa.

Kana-pinaattitäyte

250 g broilerin suiikaleita

muutama kourallinen pinaattia tai

3 pakastepinaatti"pallukkaa"

öljyä

suolaa

mustapippuria

Paista broilerin suikaleet öljyssä kypsiksi. Lisää sekaan sulatetut pinaatit tai kevyesti ryöpätyt ja pilkotut pinaatit. Mausta suolalla ja rouhitulla pippurilla.

Tuorejuusto

1 rasia (n. 175-200 g) tuorejuustoa (Philadelphia, Ricotta tms.)

reilu desi parmesania raastettuna

ripaus suolaa

Notkista tuorejuustoa ensin vähän. Lisää parmesanraaste, sekoita ja mausta vielä vähän suolalla.

Valkokastike

3 rkl voita

3 rkl vehnäjauhoja

n. 3 dl maitoa

2 dl kuohukermaa

suolaa

valkopipuria

ripaus muskottipähkinää

2 dl juustoraastetta (kermajuustoa sekä emmentalia)

Tee valkokastike. Sulata kattilassa voi ja sekoita siihen vehnäjauhot. Anna niitten vähän kiehahtaa ja lisää sitten koko ajan sekoittaen maitoa pikku hiljaa. Anna kastikkeen aina seota välillä. Lisää kerma, sekoita ja mausta. Ota kattila liedeltä ja lisää juustoraasteet ja sekoita.

Jätä lisäksi vielä reilu desi juustoraastetta.

Kuori ja viipaloi sipulit ohuelti.

Kuullottele sipuleita kaikessa rauhassa miedolla lämmöllä, kunnes ne karamellisoituvat.

Laita valmiit täytteet jäähtymään ja odottamaan.

Valmista pastalevyt koneella tai kauliten.

Koneella kannattaa ensin ajaa 0-asennossa eli kaikkein suurimmalla raolla taikinaa muutaman kerrran läpi. Taita aina sen jälkeen taikina muutamaan kertaan ja laita uudelleen koneeseen.

Sen jälkeen pienennä väliä asteen kerrallaan ja vie taikinan koneen läpi. Lopetin lukemaan 6 (koneen asteikko on 0-9), jolloin taikina oli sopivan ohutta, mutta kuitenkin sen verran paksua, että sain rullattua sen täytteineen.

Leikkaa pasta taikinapyörällä suikaleiksi. Nämä olivat noin 25 cm pitkiä ja noin 5 cm leveitä. Tämä ei ole niin tarkkaa. Tuosta taikinamäärästä tuli 12 suikaletta.

Täytä rullat:

Levitä suikaleille ensin reilu ruokalusikallinen tuorejuustotäytettä. Kannattaa laittaa jokaiselle suikaleelle ensin tuorejuustoa, jolloin saat riittämäään sen kaikille paloille.

Sen jälkeen laita kana-pinaattitäytettä.

Seuraavaksi laitetaan karamellisoitua sipulia ja viimeiseksi juustoraastetta.

Laita uunivuokaan puolet valkokastikkeesta.

Tee suikaleista rullia ja laita ne saumapuoli alaspäin vuokaan kastikkeen päälle.

Kaada loppu valkokastike rullien päälle ja ripottele viimeiset juustoraasteet.

Paista 175 C uunissa n. 30 min. 

Voit lisätä lämpöä 200 C:een viimeisiksi minuuteiksi, jolloin saat pintaan myös paremmin väriä.

Anna ruoan vetäytyä vähän aikaa ja varo, ettet polta suutasi tässä juustoisessa herkkuruoassa!

 

MAMMAN TOUHUJA

 Aamun aurinko nousee Pohjois-Italiassa vuorten takaa hennon punertavana ja siivilöityy verhojen raosta Mamman silmäluomia kutittelemaan. Raukeaa venyttelyä lämpimän peiton alla vähän aikaa ja sitten Mamma ponnahtaa ylös kahvin keittoon.

 Aamiasmunakasta sekoitellessaan Mamman ajatukset karkaavat jo iltaan ja mikäpä muu mielessä taas on, kuin ruoka! Mamma tuijotteli illalla Master Chef -ohjelmaa pikkuruisesta televisioruudusta ja hymähteli kilpailijoiden pastantekoyrityksille. Mutta ajatuksiin jäi kaihertamaan se "Ricotta e Spinaci" -pasta, jossa raviolin sisälle piilotetaan ricotta-pinaattipedille kananmunkeltuainen. Ja kun terävä veitsi leikkaa pastan pinnan rikki, keltuainen valuu herkullisena kastikkeena ulos.

 Mamman aivoissa suorastaan surisee, kun illallinen alkaa muotoutua kuvina ajatuksiin. Alkuruokana siis pastaa. Ja pääruoka haetaan kylän kalastajalta iltapäivällä, kun veneet ovat saapuneet rantaan...tai kalat kauppiaan tiskiin. Kalaa ja joku pieni kastike sen seuraksi. Mutta jo päivällä pitää laittaa jälkiruoka tulemaan, sillä kotoa löytyy kullankeltainen pullo Limoncelloa, sitä Etelä-Italiasta viime kesän matkalta tuotua sitruunalikööriä. 

 Aterian osaset mielessään Mamma kipittää kylän kauppaan, nakkaa koriin kalan lisäksi paksua kuohukermaa, hakee juustokaupasta lohkareen parmesania ja purkillisen ricottaa ja lopuksi kauhaisee puutarhasta kainaloon pinaattia, nyhtää maasta ohuita kevätsipulin varsia ja nyppää muutaman Salvian oksan. Tuoksut vanavedessään Mamma purjehtii sisään ja nostaa korin pöydälle.

 Ihan ensimmäisenä on laitettava jälkiruoka tulemaan. Punainen esiliina eteen ja kattila tulille. Kermaa, maitoa, sokeria ja aah! Limoncelloa reilu loraus. Pikkuruiseen lasiin Mamma kaataa pienen tilkan sitruunaista likööriä ja maistaa - mmmm, maut ovat tallella! Kauha sekoittelee keitosta kiehumispisteeseen ja sokeri sulaa. Lopuksi sekaan pari livatelehteä ja neste kaadetaan jälkiruokamaljoihin ja nostetaan jääkaappiin jähmettymään.

 Aika kiertyy myöhäiseen iltapäivään, päivätorkut on nukuttu ja on aika aloittaa illallisen valmistelut. Jauhopussi heilahtaa pölisten pöydälle ja kananmunat seuraavat varovasti perässä. Ja ei aikaakaan, kun Mamma on uponnut lähes olkapäitä myöten taikinakulhoon. Mamman hauis on kuin painonnostajan reisi, kun hän vaivaa taikinaa ja taivuttaa sen tahtoonsa. Muutaman minuutin jälkeen taikinasta on tullut sileä pallo ja se laitetaan lepäämään.

 Sen jälkeen Mamma touhuaa kuin pyörremyrsky vähän aikaa; ricotta valutetaan, pinaattia suikaloidaan, sekoitetaan keskenään ja maustetaan. Kala leikataan paloiksi, kuorrutetaan parmesanilla ja korppujauhoilla, kevätsipulit viipaloidaan ohuiksi ja pinaattia hienonnetaan lisää. Voipaketti retkottaa pöydällä kuin lepopäiväänsä viettävä turisti odottaen pääsevänsä mukaan hommiin.

 Pappa on valjastettu hommiin ja pastakone kiinnittyy pöydän reunaan tiukasti. Mutta sitten Mamma ottaa ohjakset - ja taikinan - käsiinsä ja alkaa kiertää kampea. Pikkuhiljaa taikina venyy ja tulee ohuemmaksi. Lähestulkoon läpinäkyvässä taikinassa on hyvä sitko, eikä se repeile vaikka Mamma helmat hulmuten heilauttaa sen toiselle pöydälle. 

 Ricottakulho kainaloon ja pikkuruisella lusikalla pastan päälle nostellaan kekoja herkullisen näköistä juustoa. Sitten seuraa rumpujen päristelyä ja jännitys leikkaa jauhoista ilmaa, kun Mamma rikkoo munan kerrallaan, valuttaa kuorista varoen valkuaiset pois ja  kellauttaa ehjät keltuaiset ricottapesään. Varoen hän asettaa päälle toisen levyn pastaa (alla on vähän paksumpi levy kuin päällä, kuin insinööri hän on mankeloinut pastaa koneellaan). Pastakerrokset taputellaan varoen kiinni ja leikataan vielä lopulliseen muotoonsa taikinapyörällä.

 Vesi poreilee kattilassa ja höyry täyttää jauhojen kyllästämän ilman. Reikäkauha valmiina Mamma katselee, kun raviolityynyt keinuvat vedessä kuin veneet aalloilla. Keltuaiset kuultavat ohuen taikinan läpi ja odottavat pääsyään lautaselle.

 Vihdoin on aika nostaa raviolit valumaan hetkeksi. Heittää voikimpale paistinpannulle ruskistumaan. Silpoa muutama Salvian lehti sekaan. Pähkinäinen tuoksu leviää pannulta ja Mamma valuttaa ruskeaa voita lautasille. Varovasti päälle nostellaan pari raviolia ja vielä pari tippaa voita ja rapeaksi käristyneet Salvian lehdet. Raastin heiluen parmesanista leviää kerros hienoa juustoa vielä kaiken päälle. 

 Esiliina nurkkaan ja lasiin tilkka punaviiniä. Haarukat ja veitset kiiltelevät kynttilän valossa ja odottavat pääsyä ruoan kimppuun. Ja sitten on aika leikata pehmeän, mutta napakan pastan pinta ja katsoa, kuinka keltuainen leviää kastikkeena pastan joukkoon. Vesi kihoaa suupielten lisäksi silmiin ja makunystyrät huokailevat. Aah! Ihanaa! Herkullista! Mahtavaa!

 Mamma on onnellinen hetken aikaa, kunnes on aika siirtyä pääruoan pariin...


RAVIOLIT KELTUAISELLA JA RICOTTA-PINAATTITÄYTTEELLÄ (8 kpl)

200 g durum- tai 00- jauhoja
2 kananmunaa
1/2 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä
n. 1/2 dl kylmää vettä

Täyte
1 prk Ricotta-juustoa
muutama Baby-pinaatin lehti
1/2-1 tl suolaa
1 rkl sitruunanmehua
rouhittua mustapippuria
kananmunankeltuaisia 1/ravioli 

 Punnitse jauhot kulhoon ja tee keskelle kolo. Riko kananmunat koloon. Lisää suola ja oliiviöljy. Sekoita haarukalla munien rakenne rikki. Lisää vesi ja ala sekoittaa ja vaivata taikinaa käsin. Vaivaa taikinaa pöydällä viitisen minuuttia, kunnes se on sileää ja kiinteää. Laita taikina kelmuun lepäämään huoneen lämpöön puoleksi tunniksi.

 Tee täyte. Valuta ricottajuustoa siivilässä, jos se on kovin kosteaa. Suikaloi pinaatin lehdet ohuiksi soiroiksi ja leikkaa veitsellä vielä toiseen suuntaan, että saat niistä silppua. Sekoita ne ja suola, sitruunamehu sekä pippuri juuston sekaan. 

 Ota taikinasta puolet ja ala kaulia pastakoneella (tai kaulimella käsin, vaikka se on aika raskasta). Aloita suurimmasta aukosta eli pienimmästä numerosta ja kauli sen läpi pari kertaa. Sen jälkeen pienennä aukkoa jokaisella läpivientikerralla. Tee pohjalevystä vähän paksumpi (itse tein sen numerolla 7) ja pintalevystä ohuempi (numero 8). Taikina saa olla melkein läpikuultavaa. Käytä vähän jauhoja apuna, ettei taikina tartu pöytään tai koneeseen.
 Nosta taikinalevy pöydälle ja nostele päälle ricotta-kekoja. Paina niihin lusikalla syvennys keskelle, johon valutat varovasti kananmunankeltuaisen. Kostuta taikina vedellä täytteen ympäriltä. Laita päälle toinen taikinalevy varoen ja painele taikina täytteen ympäriltä kiinni. Leikkaa taikinapyörällä tai veitsellä ylimääräiset reunat pois.
 Näistä saa tulla aika isoja, sillä niitä on tarkoitettu vain pari / ruokailija alkupalaksi.
 Keitä kiehuvassa vedessä noin kolme minuuttia ja nosta reikäkauhalla vähäksi aikaa valumaan.

SALVIA-VOIKASTIKE

Laita pannulle noin 50 g voita ja anna sen sulaa ja ruskistua. Lisää sekaan muutama Salvian lehti ja anna niitten rapsakoitua.

Nostele lautaselle kasteiketta ja ravioleja ja raasta lopuksi päälle reilusti parmesania.



Mamman kokkailuista voit lukea myös : täältä Italialainen iltapäivä ja täältä Minestrone ja täältä *antipasti* ja täältä Lehtikaali-pekonipasta .

LIHAPULLAT AURA-TWISTILLÄ

 Kuinka monella on tällä hetkellä jauhelihaa jääkaapissa? Veikkaan, että aika monella. Niin myös meillä jauhis kuuluu vakioaineksiin, jota useimmiten on kaapissa. Ja aina yhtä haastavaa on miettiä, että mitä siitä tekisi. Kastike, uuniruoka, lihapullat, keitto... Monipuolisia vaihtoehtoja on, mutta kun haluaisin aina kokeilla jotain uutta.

 Olen tehnyt aiemmin Tulisia lihapullia, Itämaisia lihapullia, Vietnamilaisia lihapullia, Italialaista lihapullavuokaa ja Moazzarella-pyöryköitä. Ja tässä siis vain lihapulla-osastoa. Tänäänkin ajatukset pyörivät lihapullissa, kun lueskelin Valion ruokaohjeita. Kurkkaus jääkaappiin ja toteamus, että Aurajuustoakin löytyy, joten toimintaa!

AURA-LIHAPULLAT MUFFINSSIPELLILLÄ

400 g jauhelihaa
1/2 dl vettä
1 muna
1/2-1 dl korppujauhoja
1 tl suolaa
1/2 tl rouhittua mustapippuria
n.  75 g Aura-juustoa
1/2 dl hienonnettua persiljaa

 Laita kulhoon vesi, muna, korppujauhot ja suola sekä pippuri. Sekoita sekaisin. Lisää jauheliha, Aurajuusto muruina sekä hienonnettu persilja. Sekoita massa sekaisin. Anna levätä/turvota hetken.
 Ota muffinssipelti ja pyörittele taikinasta 12 isohkoa pyörykkää ja laita pyörykät syvennyksiin. Jos et käytä silikonista peltiä, laita koloihin tippa juoksevaa margariinia/öljyä/voita.
 Paista 220 C uunissa noin 20 min.

Silikonivuokaa ei tarvitse voidella, vaan voit laittaa pyörykät suoraan koloihin.

Aurajuusto maustaa pyörykät herkulliseksi.

Laitoin uuniin vähän aiemmin Mac and cheese -vuoan, joka sopii loistavasti lihapullien kanssa. Käytin tällä kertaa proteiini-pastaa eli mikä pasta vaan sopii tähän. Nesteenä käytin juustokermaa, jota en suurustanut ollenkaan ja siksi vuoka jäi myös vähän juoksevammaksi.

Sillä aikaa, kun ruoka uunissa valmistui, tein Kurkkuraidan eli sekoitin jugurttiin raastettua ja puristettua kurkkua, jonka maustoin ripauksella suolaa, sokeria, mustapippuria ja sitruunaa.

SITRUUNAINEN KANA-PINAATTIPASTA

 Voiko joku sanoa, ettei pidä pastasta? Itselleni olisi suorastaan kidutusta, jos pitäisi välttää pastan syömistä. Lasagne, spagetti bolognese, cannelonit, erilaiset pikaiset melkein wokkityyliin valmistetut pastat...You name it! Kaikki uppoaa.

 Ja miettikää arki-iltoja. Mistä saa nopeammin valmistettua ruokaa perheelle, joista yksi on lähdössä treeneihin, yksi tulee pitkän työpäivän jälkeen nälkäisenä kotiin ja yksi miettii, että kavereita pitäisi päästä tapaamaan HETI! Siis pastan kimppuun mars!

 Tämän kertaisen kokkailusession innoittajana toimi Yhteishyvä -lehdestä löytynyt resepti, jota muokkailin hieman. Sitruunan maku jakaa mielipiteitä, joten laittele sitruunaa varovasti sekaan. Lisätä voi aina, mutta pois ei saa.

SITRUUNAINEN KANA-PINAATTIPASTA

spagettia tai nauhapastaa

n. 400 g broilerin suikaleita

1/2 sitruuna

n. 70-100 g pinaattia

reilusti tuoretta tai pakastettua basilikaa

(pakastettu basilika on aivan loistava keksintö!)

1 prk (n. 125 g) smetanaa (tuorejuusto käy myös)

öljyä

1 tl suolaa

1 tl rouhittua mustapippuria

1-2 dl pastan keitinvettä + 1/2 kanaliemikuutio

 Silppua basilika, jos käytät tuoretta. Silppua myös pinaatin lehdet. Pese sitruuna ja raasta puolikkaan sitruunan kuori ja purista mehu. 

 Sekoita kulhossa smetana, basilikasilppu ja sitruunan kuoriraaste. Voit myös laittaa sitruunanmehun tässä vaiheessa tai lisätä vasta valmiiseen pastaan.

 Paista öljyssä broilerin suikaleet kypsäksi ja mausta suolalla ja pippurilla. Ota sivuun.

 Paista erikseen pinaatteja öljyssä isolla paistinpannulla, kunnes ne menevät kasaan ja lisää broilerit pannulle.

 Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.

 Laita smetanaseos pannulle broilerien ja pinaattien sekaan ja anna kuumentua.

 Valuta pasta, mutta ota talteen keitinvettä pari desiä ja liota kanaliemikuutio siihen.

 Lisää kanaliemi pannulle ja myös pasta. Sekoita hyvin ja maista. Voit tässä vaiheessa lisätä sitruunanmehua, jos haluat.

 Tarjoa pasta heti parmesan-juuston kanssa.

Sekoita smetanaan basilika ja mausteet.

Nauti parmesanin kera.

PASTAA JA BOLOGNESEA

 Meillä oli tyttäreni kanssa pastasessio vähän aikaa sitten. Teimme vain pienen pastataikinan, mutta siitä tuntui riittävän ja riittävän. Perusannoksesta riitti siis pariinkin eri ruokalajiin eli kannattaa miettiä etukäteen millaista pastaa haluaa tehdä.

Me aloitimme raviolin valmistuksella, johon tarvittiin siis levypastaa. Raviolit leikataan joko neliöiksi, jolloin hukkataikinaa ei juurikaan jää tai pyörylöiksi, jolloin taikinaa jää aika paljon "yli". Taikinaa voi työstää uudelleenkin eli vähän tunnustelemalla, jos taikina on kuivahtanutta ja jauhottunutta, lisätään tilkka vettä ja vähän vaivataan. Ja sitten vaan uudestaan koneeseen.

Ravioleitten jälkeen taikinaa siis oli vielä vaikka kuinka paljon, joten päätimme tehdä lopusta spagettia. Tällä kertaa valittiin aika kapea teräväli, jolloin spagetista tuli ohutta kuin kangännauha.

Haaste tuli siinä vaiheessa, kun aloimme miettiä, että minne laitamme kaiken spagetin kuivumaan. Tyttäreni pyöri vähän aikaa keittiössä ja huomasin viinitonkkatelineen. Teline kyljelleen, vähän painoa toiseen päähän, syömäpuikkoja esiin ja voilá! kuivausteline oli valmis!

Aika monta "puikollista" spagettia tulikin! Ne kuivuivat reilussa 5-6 tunnissa ja sen jälkeen ne oli helppoa siirtää rasiaan odottelemaan käyttöä.

SPAGETTI

n. 3 dl durumjauhoja

2 kananmunaa

1 rkl oliiviöljyä

1/2 tl suolaa

n. 1/4 vettä

Sekoita jauhot ja suola kulhossa tai pöydällä. Tee keskelle kuoppa.
Riko munat jauhokuoppaan. Laita öljy ja vesi sekaan. Sekoita haarukalla ensin ja sen jälkeen sormilla taikinaa pikkuhiljaa kasaan.
 Vaivaa taikina todella hyvin, ainakin viisi tai vaikka kymmenenkin minuuttia. Se saa lopuksi olla kovaa.

 Laita taikina kelmuun ja jääkaappiin lepäämään ainakin puoleksi tunniksi.

 Ota pasta ja pastakone ja ala työstää pastaa ohueksi levyksi. Meillä käytettiin lopuksi 7. tasoa eli aika ohueksi kaulittiin taikina. Sen jälkeen säädä koneeseen leikkuuterät haluamallesi leveydelle ja leikkaa spagetti valmiiksi. 

 Tuorespagetin keittäminen kestää vain noin pari minuuttia eli ole tarkkana, ettei pasta keity ylikypsäksi.

PASTA BOLONESE

400 g jauhelihaa

1 pkt (170 g) pekonia

1 iso sipuli

2-3 valkosipulin kynttä

1/2 dl punaviiniä

1 prk Mutti-tomaattimurskaa

1 dl vettä

suolaa

mustapippuria

 Leikkaa pekoni pieneksi (itse käytän tähän saksia) ja laita kylmälle, isolle paistinpannulle. Laita liesi päälle ja anna pekonien paistua pikku hiljaa ja rasvan sulaa. Pilko sillä välin sipuli ja valkosipulit pieneksi. 

 Lisää pannulle pekonien sekaan jauheliha ja anna ruskistua. Lisää sipulisilput ja anna kuullottua pehmeiksi. Lisää viini ja anna kiehahtaa. Siirrä kaikki kattilaan.

 Lisää kattilaan tomaattimurska, vesi ja mausteet ja jätä hautumaan tunniksi tai pariksi. Tarkista välillä, ettei kastike pääse kuivahtamaan. Lisää vettä, jos on tarve.

 Tarkista lopuksi maku ja tarjoile keitetyn spagetin ja parmesanraasteen kanssa.

Anna kastikkeen hautua kauan, jotta maut tasaantuvat.

Tarjoile parmesan raasteen kanssa.

Ja juustonystävän annos virallisen kuvauksen jälkeen: 

reilusti emmentalia vielä kruunuksi 😁