RAPARPERIAIKA JA PIIRAKKAA

 Kesä on alkanut ihanan lämpimänä ja tuntuu, että kaikki kasvaa taas ihan silmissä. Olen antanut puutarhani päästä vähän valloilleen ja ajatellut, että se kasvaa, mikä on kasvaakseen. Erilaisia perennoja olen suosinut aina ja monivuotiset kasvit ovat muutenkin olleet aina "helppoa puutarhanhoitoa" -ohjelmassani.

 Marjapensaat ja omenapuut viihtyvät itsekseen ja maasta pukkaa joka vuosi puska lipstikkaa, muutama raparperipehko, juurakko ja tietysti ruohosipulimättäitä ympäri pihaa. 

 Tämä pieni alkuvuodatukseni oli tietenkin esipuhe pienille raparperipuuhasteluille. Hakusanalla "raparperi" löydät täältä blogista kaikkea hillokkeesta kiisseliin ja kakuista piirakoihin. Tällä kertaa löysin Hesarista reseptin, jossa oli käytetty maapähkinävoita ja pientä muuntelua harrastaen sain aikaan ihan kelpo piirakan, josta on tarjottavaa useammallekin.

MAAPÄHKINÄVOI-RAPARPERIPIIRAKKA (n. 20 palaa)

Pohja:
4 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

3 rkl perunajauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1/2 tl suolaa

1 muna

1 dl rypsiöljyä

2 1/2 dl maitoa 
Täyte:
4 dl raparperia paloina

75 g margariinia

3/4 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 dl suolattua maapähkinävoita

2 dlvehnäjauhoja 

 Valmista ensin maapähkinämuru. Sekoita margariini, sokeri ja vaniljasokeri sekaisin. Lisää maapähkinävoi ja vehnäjauhot ja sekoita käsin tasaiseksi murumaiseksi seokseksi (itse käytin sekoitukseen ihan loppua lukuunottamatta sähkövatkainta, toimi hyvin).

 Sekoita pohjan kuivat aineet yhteen. Sekoita muna, rypsiöljy ja maito keskenään. Kääntele kuivat aineet nesteseokseen muutamassa erässä liikaa sekoittamatta.

 Vuoraa isohko uunivuoka (noin 28 x 28 cm) leivinpaperilla. Levitä taikina vuokaan vaikka lusikalla.

 Pilko raparperit pieniksi paloiksi ja levitä taikinan pinnalle. Ripottele maapähkinämuruseos raparperipalojen päälle. Paista piirakkaa 175-asteisen uunin alatasolla noin 35 minuuttia, tai kunnes puutikkuun ei enää tartu taikinaa, kun kokeilet sillä piirakan kypsyyttä. Anna piirakan jäähtyä kunnolla ennen kuin leikkaat sen paloiksi. 

 Tarjoa vaniljajäätelön tai vaniljavaahdon kanssa.

KEVÄT ETENEE - PUUTARHAHOMMIA

Olen monena vuonna manaillut tätä isoa pihaa ja kaikkea sitä kunnossapitoa, mikä siihen liittyy. Yli parinkymmenen vuoden jälkeen kaikki tuntuu kasvaneen yli tai alkaneen jo kuivua pystyyn, joten työtä riittää. Toisaalta tietää, että kun keväällä jaksaa huhkia, pääsee kesällä vähän helpommalla.

Tänä vuonna kevät tuntui tulevan aika aikaisin, joten pihahommiin pääsi tai joutui jo maalis-huhtikuun taitteessa. Lunta oli vielä siellä täällä, joten ihan kaikkeen ei voinut koskea.

Pieni suihkulähde oli vielä jäässä, joten haravoin vain vähän lähteen ympäriltä kuivia ruohoja.

Alapihan Terijoen salavat ovat aikansa eläneet ja lähes kuivuneet pystyyn, joten niitä oksia aloin harventelemaan. 

Pensaita riittää ja huomasinkin kulkevani vähän pensaalta toiselle ja nappailevani oksan sieltä, toisen täältä. Ilman varsinaista suunnitelmaa. 

Kunnes päädyin talon yhden kulman kukkapenkkiin, jonka Juhannusruusu oli lähes kokonaan vallannut. 

Sain tehdä oikein kunnolla töitä ja harventaa myös sireenipensaitten oksia, että pääsin käsiksi ruusunversoihin.

Juhannusruusu tekee versoja aika lähellä maanpintaa, joten kunnon paksut hanskat käsissä sain revittyä metritolkulla myös ruusun juuria  maasta.

Pikkuhiljaa kukkapenkki alkoi näyttää jo aika siistiltä ja selässä tunsi kykkineensä reilun parituntisen pensaitten juurilla.

Peräkärry täyttyi oksista eivätkä kaikki edes mahtuneet kyytiin.

Ehdin myös toisena päivänä mustaherukkapensaitten kimppuun eli harventelemaan vanhoja ja kuivuneita oksia. 

Herukkapensaitten oksat ovat taipuisia ja niistä saa tehtyä helposti kransseja ilman mitään tukilankoja tai rautalankaa.

Valmis kranssi tuoksuu tosi hyvältä ja odottaa nyt vain koristeluja.

Aurinko jatkoi paistamistaan.

Sisääntulon puolelle täytyy vielä hankkia narsisseja.

Terassi kylpi valossa ja lämmössä...

...joten oli aika nauttia ensimmäiset päiväkahvit ulkona.

Kevät!

KESÄINEN MUNAKAS

 JA PUUTARHA

 Kesä on mennä hujahtanut taas vilauksessa. Elokuu tietää aina kääntymistä jo syksyyn, vaikka päivät olisivatkin aurinkoisia. Iltaisin huomaa, että kosteus alkaa tiivistyä pinnoille. 

 Loma jatkuu vielä pienen hetken ja keittiössä on tullut vain piipahdeltua vauhdilla, kun on pitänyt käydä siellä ja täällä. Niistä piipahduksista myöhemmin.

 Kesken kaiken touhuamisen olen siis vain tehnyt pikaisia ruokia, kuten mm. tämän ihanan kesäisen munakkaan. Jos olet kasvattanut parvekkeella tai puutarhassa yrttejä ja jotain kasviksia, kannattaa niitä juuri nyt hyödyntää, kun ne ovat parhaimmillaan.

Meillä yrtit rehottavat oikein kunnolla ja yritän niitä napsia aina vähän joka ruokaan - ja jos ei muuten, niin ainakin koristeeksi.

Ensimmäisen paprikan nappasin tähän munakkaaseen ja olipa hyvä!

KESÄMUNAKAS 2:lle

4 kananmunaa

4 rkl ruokakermaa (tai maitoa tai vettä)

1/2 tl suolaa

pari rouhaisua mustapippuria

muutama kirsikkaluumutomaatti

1 pieni paprika

1 salottisipuli

yrttejä (minulla basilika ja oregano)

oliiviöljyä

halloumia

 Riko munat ja vatkaa hyvin rakenne rikki. Lisää kerma, suola ja pippuri. Vatkaa vähän. Kuutioi tomaatit pieniksi ja silppua yrttejä ja lisää sekaan.

 Kuutioi paprika ja silppua salottisipuli pieneksi. Viipaloi halloumi odottamaan.

 Laita pannuun öljyä tai voita ja kuullottele paprika- ja sipulisilppua hetken. Kaada päälle munakasseos ja kokoa sitä reunoilta keskelle vähän kerrassaan, kuitenkin niin, että reunoille valuu aina vielä hyytymätöntä seosta. Kun munakas täyttää vielä pannun kokonaan ja on pinnalta raakaa, laita kansi päälle ja levy pienemmälle. 

 Vähän ajan kuluttua, kun pinta on kohtuullisen hyytynyt, ota kansi ja valuta munakas siihen. Käännä tyhjä pannu munakkaan päälle (kansi on siis nyt "lautasena". Käännä koko komeus yhtä aikaa ympäri, että saat munakkaan takaisin pannuun jo paistettu puoli ylöspäin. Anna lieden olla tosi miedolla lämmöllä. 

 Ota toinen pannu ja ja paahda joko ilman öljyä tai pienen öljytilkan kanssa halloumiviipaleisiin väri pikaisesti.

 Laita munakkaan puolikas tarjolle lautaselle, päälle halloumiviipaleet, vähän yrttisilppua ja ripaus hyvää oliiviöljyä.

Omalta terassilta yrtit ja paprika, Kreetan matkalta oliiviöljy.

Vähän väriä - paljon makuja.

Kreetan matkan jälkeen maistui munakkaan kanssa paahdettu ruisleipä.

Vaikka on vain viikon pois kotoa, niin tässä vaiheessa kesää tuntuu,  että puutarhassa tapahtuu valtavasti. Yhteen omenapuuhun tulee tänä vuonna omenoita ja ainakin tässä vaiheessa ne näyttävät aika virheettömiltä.

Karviaispensaani on takuuvarma sadontuottaja joka vuosi. Nytkin oksat suorastaan notkuvat marjojen painosta. Hetki vielä, niin ne ovat kypsiä poimittavaksi.

Mustia viinimarjoja tulee myös ihan kiitettävästi ja osa on nyt maistelukypsiä. Nam! Punaisten viinimarjojen kanssa ei olekaan sitten poimintavaikeuksia, sillä linnut ovat syöneet joka ikisen marjan! Törkeää!

Mansikat ehdin hankkia ja pakastaa myös tällä viikolla ja nyt voi talvi näitten osalta tulla.

Vielä on kesää jäljellä...

PERUNANYYTIT GRILLISTÄ

JA PUUTARHATUNNELMIA

 Viikonloppuna tuli keitettyä varhaisperunoita aika reilusti ja siksipä sunnuntaina tehtiinkin grillissä makkaroiden seuraksi perunanyyttejä. Arvaan, että näitä on tehty grillissä jos toisessakin, mutta tämäpä olikin itselleni vähän muistutuksena, mihin kaikkeen peruna taipuu.

 Aurinkoinen sää houkutteli kiertelemään pihalla ja tuijottelemaan tätä ihanaa vihreyttä vähän enemmänkin. Mukavia lomanodotuspäiviä itse kullekin!

PERUNANYYTIT GRILLISSÄ

keitettyjä perunoita (vanhoja tai uusia)

kevätsipulia

fetajuustoa

suolaa

voita 

foliota

 Kuori ja pilko perunat sopiviksi suupaloiksi. Viipaloi kevätsipuli kokonaan ohuiksi viipaleiksi. 

 Ota foliosta palat jokaista ruokailijaa varten. Asettele jokaiselle foliopalalle perunoita ja kevätsipulia. Suolaa kevyesti. Murenna päälle fetaa ja laita pari nokaretta voita.

 Sulje nyytit ja laita grilliin taitospuoli ylöspäin. Grillaa noin vartin verran ja paista makkarat samalla (tai jotain muuta syötävää).

Laita kaikki aineet folion päälle ja kääri nyytiksi.

Avaa folio varovasti, sillä tässä kiireinen polttaa helposti suunsa.

Lämmin ilma houkuttelee ulos syömään.

Janojuomana vesi on ihan parasta ja tällä kertaa maustoin sen kurkkuviipaleilla.

Ihanan raikasta kurkkuvettä!

Kiertelin pihalla ja vastaleikattu nurmikko tuoksui nenääni.

Kaikki on kasvanut pihalla ihan valtavasti - taloa tuskin erottaa enää alapihalta päin katsottuna.

Omenapuista kaksi pitää välivuotta, mutta tämä punakaneli kukki runsaasti ja nyt alkaa jo raakileiden muodostus olla aluillaan.

Samassa kohdassa kuin edellistä kuvaa ottaessani, on näkymä toiseen suuntaankin vihreyden valtaama. Tänä kesänä päätin jättää kasvimaan oman onnensa nojaan. Siellä kasvaa monivuotisina raparperia, lipstikkaa, piparjuurta, ruohosipulia ja mansikkaa. Mitään en siis istuttanut vaan riittää, että kitken rikkaruohoja noiden juurilta. Iso puu/pensas keskellä kuvaa on kriikuna ja se ei kovin paljon kukkinut tänä keväänä eli välivuosi tulossa sillekin sadon suhteen. Oikeassa reunassa pilkottavat viinimarjapensaat ja karviaiset ja niihin onkin sitten tulossa satoa kriikunankin puolesta.

Pihan hiekkakäytävät ovat kasvaneet lähes umpeen ja niitä olenkin perannut muutamana päivänä.

Terassin reunoilla kasvaa sireenejä ja punakanukkaa. Kanukka tosin on osittain kuivunut vanhuuttaan ja vaatiikin hoitoleikkausta tänä kesänä.

Hortensia on yksi suosikkikukistani ja tänä kesänä hankin valkoisen version terassille. Tyttäreni kyllä sanoi, että näyttää enemmän vaaleanvihreältä, mutta luotan siiehn, että kun kukat kunnolla aukeavat, ne hohtavat valkoisena. Muutama fleeceviltti pitää olla aina Suomen kesässä varalla.

Sain töistä ihanan valkoisen maljaköynnöksen ja nyt jääkin nähtäväksi, kuinka korkeaksi saan sen kesän aikana kasvamaan.

Valkoiset kukat suorastaan hohtavat!

Lilan sireenin vierestä näkee vähän terassille. Ajattelin istuttaa terassin kaiteelle laatikkoon vielä jotain köynnöskukkaa. Täytyy siis suunnata askeleet puutarhamyymälään.

Ahomansikoita kasvaa pitkin pihaa siellä täällä. 

Päästäänköhän juhannuksena jo maistelemaan?