Näytetään tekstit, joissa on tunniste Välipalat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Välipalat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. lokakuuta 2018

OMENAPANNARI
 Viimeiset omat omenat tuli laitettua pannariin eräänä iltana. Ensin haravointia vaahteran juurella ja sitten pikainen keittiöpiipahdus. Eipä ole juuri parempaa iltapalaa, kuin höyryävä, vaniljalta tuoksuva pannukakku. Ja kun sinne on vielä upotettu muutama omenan viipale kanelin kera, voi vain huokaista... ja ottaa toisenkin palasen.
Syysauringon säteissä kullankeltaisten lehtien keskellä. Ilon löytäminen arkisista asioista!

OMENAPANNARI

2 kananmunaa
4 dl maitoa
1 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1/2 tl suolaa
(1/2 tl kardemummaa)
2 1/2 dl vehnäjauhoja

30 g voita

3-4 omenaa
kanelia
sokeria

 Riko kananmunat kulhoon ja sekoita yhdessä maidon kanssa. Lisää sokerit ja suola ja halutessasi kardemumma. Lisää vehnäjauhot parissa erässä hyvin sekoittaen. Anna taikinan turvota puolisen tuntia.
 Laita uuni lämpenemään 225 C. Laita voinokare uunipannuun (n. 30 x 40 cm) ja laita vuoka uuniin. Anna olla sen aikaa, kunnes voi sulaa ja kuohuminen loppuu.
 Ota vuoka uunista ja kääntele vuokaa siten, että sula voi valuu myös vähän vuoan reunoille. Kaada loppu voisula taikinan sekaan ja sekoita. Kaada taikina vuokaan.
 Kuori omenat ja viipaloi. Ripottele omenat taikinan päälle ja omenoiden päälle kanelia ja sokeria oman maun mukaan.
 Paista 225 C uunissa n. 20-30 min.
Tarjoile jäätelön tai vaniljakastikkeen kera.
Höyryävän muhkea pannari valmistumassa.
Vaniljakastike ja kanelinen omenapannukakku, nam!



keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

PANNUKAKKUA
Jos satut olemaan mökkeilyn sijaan kaupungissa. Ja jos sinulla ei siellä ole käytettävissä muurinpohjapannua. Ja jos sinulla sattuu olemaan jääkaapissa vanhentuvaa maitoa. Ja jos sisälläkin lämpötila on noussut kohti hikirajaa. Ja jos kuitenkin tekee mieli jotain hyvää...Eikä kuitenkaan tee mieli seistä hellan ääressä lettupannu kädessä ikuisuuksia.

Kasa syitä ja tekosyitä ja ennenkaikkea mielitekoja. 
Niistä syntyi tämä iltapala eli siitä tuli ihan pannukakku!
Mieti: rapea pinta, pehmeä sisus, vaniljainen tuoksu, kuumaa ja kylmää samalla lautasella - aah!
Joku totesi, että tuohan on kuin labyrintti! No, aika herkullinen sellainen joka tapauksessa.

VANILJAINEN PANNUKAKKU

4 kananmunaa
8 dl maitoa
4 ½ dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
1-2 tl vaniljasokeria
1/2 dl juoksevaa margariinia (tai sulatettua)

 Vatkaa kananmunien rakenne rikki ja lisää maito. Vatkaa vähän aikaa. Lisää kaikki kuivat aineet ja sekoita hyvin. Lisää lopuksi sula rasva ja sekoita. Anna turvota puolisen tuntia.
 Laita isolle pellille leivinpaperi ja kaada taikina siihen.
 Paista ensin uunissa 250 C n. 15 min. Alenna sen jälkeen lämpö 220 C ja anna paistua vielä n. 15-20 minuuttia.

 Tarjoile heti jäätelön ja mansikoiden kanssa.
 Kun pelti on tarpeeksi iso, taikinaa tulee ohut kerros ja se paistuu myös sisältä kypsäksi. Keittiöstä leviää mahtava, vaniljainen tuoksu, kun otat pannukakun pois uunista.
Kylmän vaniljajäätelön ja mansikoitten kanssa ihanaa herkkua!


torstai 29. maaliskuuta 2018

APPELSIINIJÄLKIRUOKA
 Taas kerran liputan maustettujen rahkojen puolesta, kun tulee hinku saada nopeasti jotain hyvää. Joko päiväkahvin kanssa tai jälkiruoaksi tai iltapalaksi. Siis kaikkiin tilanteisiin! 
 Lähestyvä pääsiäinen sai minut kaupassa suuntaamaan rahkahyllylle ja sieltä nappasin mukaani appelsiinilla maustetun rahkan. Ja keksihyllystä mukaan tarttui Jaffakeksit. Ja yksi plus yksi on nopeasti ja helposti hyvää! Myös pääsiäispöydän jälkiruokavaihtoehtona erittäin suositeltava!


APPELSIINIRAHKA-MALJAT

1 Jaffakeksi/ruokailija
pari lusikallista appelsiinirahkaa/ruokailija
maitosuklaata

 Kuutioi Jaffa-keksit pieniksi kuutioiksi ja laita ne juomalasin tai jälkiruokakipon pohjalle. Lusikoi päälle pari reilua lusikallista appelsiinirahkaa. Raasta tai leikkaa suklaata ja koristele annokset sillä.
Appelsiini ja suklaa ovat taattu herkullinen makupari!
Itse käytän usein vanhoja kristallilaseja jälkiruoka-astioina. Vain mielikuvitus on siinäkin rajana. 



tiistai 14. maaliskuuta 2017

SITRUUNA-LAKRITSI-JÄLKKÄRI
50 shades of grey... mistäköhän tuokin tuli mieleeni. No ehkä tämän jälkiruokaherkun värityksellä oli osansa tässä ja hetken luulin ottaneeni mustavalkoisen kuvan. Mutta kyllähän tuolta lasin pohjalta pieni muru keksiä pilkottaa eli värikuvakin voi olla joskus väritön.
Jääkaapin sisältö määrittele tämän illan puuhailut ja kaikkien salmiakin ystävien kannattaa tästä poimia vinkki iltapalaan tai jälkiruokaan.

SITRUUNA-LAKRITSI-JÄLKKÄRI

2 dl kuohukermaa
3 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
3 rkl sitruunamehua
1 prk Valion sitruuna-lakritsirahkaa
1 kaurakeksi (tai joku muu) / annos
2 tl turkinpippuri-crushia / annos

 Vatkaa kerma vaahdoksi. Mausta se sokerilla ja vaniljasokerilla. Purista noin puolen sitruunan mehu eli pari-kolme ruokalusikallista ja mausta kerma sillä.
 Murusta lasin tai annosmaljan pohjalle yksi keksi. Lusikoi päälle sitruunakermaa ensin ja sitten reilu lusikallinen maustettua rahkaa. Ripottele teelusikallinen turkkaricrushia päälle. 
 Laita vielä uudelleen kermaa ja rahkaa ja päällimmäiseksi turkkaria.
Näistä aineista syntyy ihana herkku.





keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

HATSAPURI - JUUSTOLEIPÄ
 Telkkari tuntuu olevan täynnä erilaisia ruokaohjelmia ja varsinkin eri julkisuuden henkilöiden isännöimiä ohjelmia. Viimeksi hehkuttelin Rick Steinin reissuja ja nyt on vuorossa Ville Haapasalo. Tulokulma näihin ruokiin on hiukan erilainen, mutta mielenkiinnolla näitäkin seuraa.
 Eli tämä iltapala sai innoituksensa Villen reissuilta ja vuorossa oli siis gruusialainen juustoleipä. Kermaviilillä "hapatettu" taikina, jota ei kohoteta vaan annetaan levätä viileässä ennen leipomista. Ja sisällä lämpimänä ihanasti valuvaa juustoa! 
Kevään pinkit tulppaanit ja iltatee juustoleivän kera ilahduttaisivat varmaan ketä tahansa.

VILLE HAAPASALON HATSAPURI (2 kpl)


Taikina
100 g (1/2 prk) kermaviiliä
1 kananmuna
noin 3 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
Täyte
125 g (1 pallo) mozzarellaa
n. 80 g fetajuustoa
1 kananmuna

Lisäksi
1 kananmuna 
voiteluun voita

 Sekoita kaikki taikinan ainekset kulhossa ja vaivaa kimmoisaksi. Anna seistä jääkaapissa vähintään 2-3 tuntia tai vaikka yön yli.
 Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
 Pilko mozzarella ja feta pieniksi paloiksi. Riko kananmuna esim. lasiin ja sekoita haarukalla rakenne rikki. Sekoita juustot ja suurin osa kananmunasta käsin nyppien (säästä vähän kananmunaa voiteluun, niin et tarvitse enää enempää munia).
 Jaa taikina kahteen osaan ja kauli niistä pyöreät pohjat, halkaisijaltaan noin 20 cm.
 Levitä täyte taikinoiden keskelle, jätä reunoille muutama sentti tilaa. Sulje leivät vetämällä taikinaa täytteen päälle nyytiksi. Nipistele reunat tiiviisti yhteen ja taputtele leipä littanaksi. Käännä leivät ylösalaisin leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.
 Voitele munalla ja paista uunissa noin 15 minuuttia, kunnes leipä on ruskistunut pinnalta ja taikina kypsää.
 Voitele kuumat leivät voilla ja tarjoa lämpimänä (varo kuitenkin tirskahtelevaa kuumaa juustoa).
Kauli taikinapalat pyöreiksi ja laita täytettä leipien keskelle.
Venytä reunat keskelle ja nipistele taikina kiinni.
Voitele leivät kevyesti kananmunalla.
Leivät paisuivat uunissa kuin pitaleivät. Jännitin vain, että pysyvätkö täytteet leipien sisällä.
Voitele paistuneet, ruskettuneet leivät voilla heti kuumana.
Ihana, valuva juusto lämpimässä leivässä on täydellinen iltapala.

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

MYSLI TAI GRANOLA
 - ihana joululahja kummitytöltä
Entinen mysli, nykyinen granola. Sama asia, mutta eri nimi - vai onko niin? Löysin tällaisen kuvauksen molemmista:

"Mysli tehdään kypsentämättömistä viljoista, kuivatuista hedelmistä, siemenistä sekä pähkinöistä. Mysliä ei siis ole paahdettu. Granolassa on viljojen, kuivattujen hedelmien, siementen ja pähkinöiden lisäksi rasvaa ja usein myös jotain makeutusainetta. Granolaan lisätään esimerkiksi voita tai auringonkukkaöljyä ennen kuin se paahdetaan rapeaksi. Makeutusta herkulliselle granolalle antavat esimerkiksi hunaja tai erilaiset siirapit."

Tämän perusteella siis selvisi, että olin saanut joululahjaksi ison purkillisen granolaa. Olen sitä syönyt aamupalaksi ja välipalaksi ja iltapalaksi maustamattoman jugurtin kanssa aivan innoissani, koska se on niin hyvää. Ja senpä vuoksi laitoin kummitytölleni viestin, että saisinko ohjeen ja saisinko jakaa sen muillekin. Pirjetta vastasi, että ilman muuta ja kuten kaikilla kokkailijoilla aina, ohje oli ensin tarkka, mutta selvisi, että no "laitoin vähän sitä ja tulihan siihen tuotakin ja taisin vielä lisätä siihen tätäkin". Ehdottomasti teen itsekin tätä jatkossa, sillä voittaa tämä kaupan myslit mennen tullen. Ostin muuten kuivattuja mansikoita pussillisen ja ripottelin niitäkin vielä granolan päälle. Täydellistä!

GRANOLA

4 dl kaurahiutaleita tai neljän viljan hiutaleita
2 dl manteleita
1 dl kurpitsan siemeniä
1 dl jotain pähkinöitä
1 dl jättirusinoita (tai tavallisia)
2 dl kuivattuja karpaloita
1 dl kuivattuja kookoslastuja
1 dl Vaahterasiirappia
1/2 dl kookosöljyä

 Laita hiutaleet, mantelit, kurpitsan siemenet ja pähkinät uunipellille leivinpaperin päälle. Valele niille vaahterasiirappia ja kookosöljyä. Paista 170 C uunissa n. 15 minuuttia. Lisää karpalot, rusinat ja kookoslastut sekaan ja paista vielä n. 5-10 minuuttia.
 Ota pois uunista ja anna jäähtyä. Purkita tiiviiseen astiaan!

Joulunajan aamiaistunnelmaa - kynttilänvaloa, valkoisia ruusuja, jugurttia ja ihanaa granolaa. Hiljaisuus ja nautiskelu!



keskiviikko 23. marraskuuta 2016

MINTTUSUKLAA-RAHKA
 Rahkat muuntautuvat helposti jälkiruoaksi tai välipalaksi. Aina vähän sen mukaan, mitä rahkaa käyttää. Maustamatonta vai jotain maustettua. Eikä siihen tarvitse kuin vähän jotain lisäksi tuomaan suutuntumaa... Niin ja täydentämään makua. Sunnuntain kahville syntyi tämä herkku muutamassa minuutissa... kannattaa testailla eri rahkojen makuja. Joulunaikaan teen itse usein luumurahkasta ja pipareista vastaavaa jälkiruokaa ja siihen sopii aika muutama kirpeä puolukka mausteeksi.
MINTTUSUKLAA-RAHKA (4 annosta)

4 keksiä (Lu Bastogne käy tähän loistavasti, tai Minttu Domino)
2 dl kuohukermaa
1 prk Valion Minttusuklaa-rahkaa
1/2-1 dl sokeria (maun mukaan)
2-3 rkl Marianne-crushia

 Vatkaa kerma kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sekaan rahka ja mausta sokerilla. Laita ensin vähemmän ja maistele. Lisää vielä Marianne-crush ja sekoita.
 Murra käsissäsi yksi keksi ja laita se melkein kokonaan lasin tai tarjoilukulhon pohjalle. Laita päälle muutama lusikallinen rahkavaahtoa ja muserra päälle vielä loppu keksistä. 
 Rahkaa saattaa jäädä annoksesta vähän yli, mutta se maistuu seuraavanakin päivänä vielä hyvälle (paitsi, jos joku päättää santsata saman tien 😀).



tiistai 23. elokuuta 2016

PUUTARHAN SINNIKÄS SISUPUSSI
ja muutama juttu omenoista
 Parikymmentä vuotta asumista omakotitalossa on opettanut yhtä sun toista. Ja nyt puhutaan siis puutarhasta (talo itsessään on sitten ihan oma tarinansa). Ensinnäkin puutarha vaatii ihan valtavasti työtä. Ja työtä ja työtä. Alkuvuosina sitä on innokas ja ahnehtii kaikenlaista istutettavaa pihan joka nurkkaan, sitten muutaman vuoden ajan sitä jaksaa kykkiä illat pitkät ja kitkeä ja nyhtää kaikkea pihaan kuulumatonta ja sitten tulevat ne vuodet, jolloin tuntuu, että voi herranen aika sentään, kuinka tämä kaikki on muuttunut melkein läpipääsemättömäksi ryteiköksi! 
 Jossain vaiheessa yritin luikerrella vastuusta selittämällä, että minulla on tällainen renesanssi-puutarha, sellainen joka rönsyilee kuin itsekseen ja on rehevän kaunis. Nyt myönnän ihan suoraan, että höpö höpö, laiskuus on iskenyt ja mukavuuden halu ja ahdistus. 
 No, yksi ahdistuksen aihe on vierailijat. Nelijalkaiset ja kutsumattomat. Saattaa niillä olla vain parikin jalkaa. Ne jänikset, fasaanit ja linnut ja ketut tai mitkä tahansa otukset, joita ei ole pyydetty meidän pihalle kyläilemään. Kesällä ne kiertelevät ja kaartelevat ja iskevät milloin marjapensaisiin, milloin mansikkamaalle. Talvella ne uhmaavat kylmiä kelejä, pitävät pihassamme kokoontumisajoja (varsinkin valtavan kokoiset jänikset) ja nakertelevat puiden kaarnaa minkä kerkeävät. Huolimatta muka suojaavista verkoista ne hyökkäävät puolustuskyvyttömien omenapuiden kimppuun, järsivät runkoja suojaavaa kuorta ja jättävät jälkeensä vain papanakasoja. Ja kun tulee kevät ja menen pihalle nuuhkimaan auringon paistetta ja puhkeavia silmuja, huomaan paljaat kohdat puiden rungoissa.
 Tänä vuonna jänikset tekivät isoja tuhoja ja huolimatta yrityksistäni, säiden haltijat vielä auttoivat mokomia karvapalleroita. Ihanan makuisia omenoita tuottava kaneliomenapuumme repesi! Niin juuri, otti ja repäisi ison oksan rungostaan. Meidän viettäessä lomaamme muualla, naapurin rauhallisen rentouttava auringonotto sai aikamoisen keskeytyksen, kun pihaltamme oli kuulunut valtava paukahdus. Ja siinä lepäsi nurmikolla kituvana valtava, rungosta revennyt oksa, punaiset omenat vielä oksankärjistä roikkuen. Ajattelimme, että nyt se on tuon puun menoa. Eivätköhän kaikki ötökät valtaa rungon ja kuivuus iske. Mutta ei! Viimeisillä voimillaan tuo pihan sinnikäs sisupussi on puskenut jäljellä oleviin, hedelmien painosta notkuviin oksiinsa voimaa ja kasvattanut omenansa kirkuvan punaisiksi ja meheviksi.
 Pari muutakin omenapuutamme on tuottanut jättisadon tänä kesänä (niinkuin taitaa olla kaikilla muillakin) ja siksipä heitin laiskuuden nurkkaan ja kipitin pihalle omenoiden keruuseen. Samoilla vauhdeilla pyrähdin kauppaan hankkimaan Philipsin mehulingon ja hip hurraa! nyt olemme kitanneet tuoreista omenoista lingottua mehua ihan urakalla. Osa tosin menee pakastukseenkin, että pääsemme vielä talven tullen muistelemaan ja maistelemaan kesän makuja.
 Ja energiaa riitti vielä omenaisen Bostonkakun leipomiseen ja iltapalaksi tein happamista talviomenoista omenavispipuuroa. Kyllä nyt on touhuttu puutarhassa ja keittiössä kylliksi! Toivottavasti omenat eivät tule uniinkin!
Kohonnut pullataikina odottelemassa kaulimista.
Hapan talviomena sopii mielestäni parhaiten kaikkiin uunissa paistettaviin leivonnaisiin ja siis myös tähän.
Kauli taikina suorakaiteeksi, levitä päälle ohuelti voita tai leivontamargariinia,sokeria ja kanelin kanssa sekoitettu omenaraaste.
Laita parin sentin paksuisiksi leikatut taikinapyörylät väljästi reilun kokoiseen kakkuvuokaan, jonka pohjan olet vuorannut leivinpaperilla.
Taikina paisuu uunissa muodostaen yhtenäisen kakun.
Voit koristella sen pikeerillä eli tomusokeri-valkuaisseoksella.
Kuohkea omenavispipuuro maistuu mahtavalta kaneli-sokerin ja kylmän maidon kanssa.
Aamulla omista omenoista puristettu mehu, jossa on oikeasti makua, piristää kummasti ja antaa vauhtia päivään 
(jos sitä ei muuten ole tarpeeksi) :)


keskiviikko 10. helmikuuta 2016

KERROSPANNARI - TAIKAA
 Kylläpä poltteli monta päivää tämä resepti, ennen kuin ehdin sitä tekemään. Lueskelin siitä Maku-sivustolta ja siinä oli jotain niin kiehtovaa ja erilaista, että oli pakko päästä kokeilemaan. Taikapannari! Alunperin tämä on Lunni leipoo-blogista. Ja jos joku kuvailee, että pannariin ilmestyy itsestään paistamisen aikana kolme kerrosta, niin kyllähän se vähän mainospuheelta vaikuttaa. 
 Mutta: ta-daa! näin vain kävi. Uunissa pannukakkuun erottui paistuessa kerroksia. Kerroksista yksi oli todellakin pannarimainen, yksi vaniljavanukasmainen ja viimeinen moussea muistuttava. Tuoksu oli mahtava ja pannari maistui todella hyvältä vadelmahillon ja muutaman pakastevadelman kanssa. Käy kahvin kanssa tai välipalaksi tai jälkkäriksi. Taikaa!!!
KERROSPANNARI

115 g voita
5 dl kevytmaitoa
4 kpl munaa (keltuaiset ja valkuaiset eroteltuina)
2 1/2 dl tomusokeria
1/4 tl omenaviinietikkaa (minulla tavallista etikkaa)
115 g vehnäjauhoja (1 3/4 dl)
1 tl vaniljasokeria


 Laita uuni lämpenemään 165 asteeseen. Voitele 20x20 senttinen neliövuoka tai vuoraa leivinpaperilla (minulla oli 15x25 senttinen suorakaide vuoka).
 Sulata voi ja maito kattilassa. Älä kiehuta. Anna jäähtyä vähän.

 Vaahdota keltuainen tomusokerin kanssa vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Toisessa kulhossa vatkaa valkuaiset napakaksi vaahdoksi, kääntele joukkoon omenaviinietikka.
 Lisää hieman jäähtynyt voi-maitosula keltuaisvaahdon joukkoon, taikina tulee olemaan todella vetistä joten sekoita käsin. Lisää joukkoon myös vaniljasokeri. Siivilöi sekaan vehnäjauho ja sekoita tasaiseksi.
 Kääntele valkuaisvaahto taikinan joukkoon kärsivällisesti. Taikina on vetistä ja valkuaisvaahto ei aluksi tunnu sekoittuvan joukkoon, mutta kärsivällisillä ja hellävaraisilla liikkeillä valkuaisvaahto sekoittuu taikinaan. Hankkiudu eroon isoimmista möykyistä, pieniä kokkareita taikinaan saa jäädä.
 Kaada taikina vuokaan, paista uunissa (keskitasosta yksi alaspäin) n. 45 min - 1 tunnin ajan . Kypsynyt leivonnainen on pinnalta ruskea ja hieman ryppyinen ja vuokaa heiluttaessa taikina ei hylly kauhean paljoa.
 Anna leivoksen jäähtyä huoneenlämmössä täysin, sirottele päälle reilusti tomusokeria ja leikkaa 8-9 palaan. Nauti sellaisenaan tai marjojen kanssa.