sunnuntai 7. marraskuuta 2021

 LIISA(t) IHMEMAASSA

Juhlan aika! Kun lähes pari vuotta on mennyt koronakurjimuksessa, on aivan mahtavaa, että joku järjestää juhlat! Ystäväni Pirjo on aivan superjuhlanjärjestäjä, joka sai meidät taas kerran huikeaan juhlahumuun mukaansa.
Meillä on vietetty suurinpiirtein samalla porukalla Halloween -juhlia jo 20 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi teemaksi valikoitui Liisa ihmemaassa. Ja kyllä me oltiinkin kuin Liisat ihmemaassa kaiken keskellä.
Toki toinen, vielä suurempi juhlan aihe oli isäntäpariskunnan 30-vuotinen aviotaival, ja mikä olisikaan loistavampi tapa vietää juhlapäivää, kuin kutsua ystävät koolle.
Pääsin osalliseksi valmisteluista ja aloitimmekin juhlien suunnittelun hyvissä ajoin tutustumalla tarinaan ja hahmoihin ja siitä se ajatus sitten lähti. Keräsimme kumpikin varastoisttamme kaikkea mahdollista ja mahdotonta ja hyrisimme innosta. 
Kuten usein, niin kaikki lähti taas vähän lapasesta. Pääsiäisen pupu sai ylleen kimaltelevan kauluksen ja viitan.
Pupuja saimme myös lainaksi ystäviltämme. Tässä yksi niistä vahtimassa drinkkilippuja (googlaa, niin löydät, mikä drinkkiaines näitä nimiä yhdistää).
Ja mikä juoma olisikaan sopinut teemaan paremmin kuin kuohuviini, jonka etiketissä lukee Wonderland!
Keskelle pöytää oli Pirjo tehnyt upean "kakun" pahvista (jonka sisällä oli eri kokoisia kakkuvuokia) ja kakkuun oli liimattu kuvia 20-vuotiselta Halloween -juhlataipaleelta sekä myös pariskunnan yhteisistä vuosista. 
Tarjoilu noudatteli "Kello viiden tee" -ajatusta teemaan sopivasti ja pöydässä oli Pirjon vastaleivottuja skonsseja  ja niille täytteinä poro-, kylmäsavulohi-, katkarapu- ja kurkkulevitteitä. Lisäksi oli juustoja, keksejä ja rypäleitä.
Sekä Västerbotten-juustopiirakkaa, jonka kanssa olin paria päivää aiemmin valmistanut aivan madon näköisiä, salmiakkikossulla marinoituja punasipuleita.
Kahvin ja teen kanssa oli makeita skonsseja, joille Pirjo oli tehnyt ihania hilloja ja lemon curdia.
Sekä shakkiruutukakku , jonka päälle olin tehnyt Ihmemaan kanin kellonsa kanssa.
Muffinssit olin tehnyt minikokoisina porkkanakakku -pohjaan ja askarrellut niihin syötäviksi koristeiksi sokerimassasta pelikortit.
Kuten tarinassa, niin myös täällä oli tarjolla sieniä, joissa oli kyltti "Eat me". Sienet oli Pirjo työntänyt hammastikkuihin ja asetellut kukkaruukun ympärille. Söi kuka uskalsi!
Teepannusta kurkisti vanha, huovutettu jänis, joka oli saanut kruunun päähänsä.
Isäntä oli "naamioitunut" pelikortiksi,
ja emäntä eli Pirjo itse, oli tarinan Herttakuningatar.
Nostimme yhdessä maljan ja toivotimme heille runsaasti onnea tuleville vuosille!
Vieraitten pukeutuminen on aina yhtä yllätyksellistä!
Hassu Hatuntekijä oli myös saanut kainaloonsa Herttarouvan.
Meillä oli niin hauskaa!
Sisääntulossa piti olla varovainen, ettei pudonnut suoraan kaninkoloon!
Tässä olen itse Toukaksi pukeutuneena syöksymässä syvyyksiin!

Ihanaa syksyä kaikille ja muistakaa järjestää juhlia!