PIZZAPERUNAT 

 Lauantai-iltaisin tekee mieli jotain hyvää, tavallisuudesta poikkeavaa ruokaa. Silloin on myös yleensä aikaa suunnitella, valmistella ja asetella vähän pidempään kuin arkisin. Tällä kertaa tosin olin viettänyt päivän Helsingissä kierrellen sisustusliikkeitä ja vähän muitakin pikkuputiikkeja ystäväni kanssa (onneksi ei löytynyt juuri mitään ostettavaa...), joten kun tulin kotiin, ei ollut paljon aikaa eikä voimiakaan monimutkaisiin ruokaoperaatioihin.

 Olin kuitenkin jo aiemmin bongannut Maku -sivustolta pizzaperunoitten ohjeen, joten sitä lähdin kokeilemaan. Pientä, suht nopeaa askartelua, uunissa noin tunnin ja herkku oli valmis! Perunanystävälle uusi ruoka tai iltanapostelusuositus!

PIZZAPERUNAT

n. 2-3 jauhoista perunaa / ruokailija

öljyä 

suolaa

mustapippuria

pepperoni- tai jotain muuta salami-/meetvurstileikkelettä

tomaattimurskaa

pizzamaustetta

sokeria

juustoraastetta

 Laita uuni kuumenemaan 200 C. Pese ja harjaa perunat hyvin. Leikkaa perunoihin viillot siten, että ne jäävät alaosastaan kiinni. Itse käytin apuna kolmea leikkuulautaa siten, että laitoin perunan kerrallaan yhdelle laudalle. Laitoin perunan molemmille puolille ohuet leikkuulaudat ja leikkasin perunaan viillot siten, että veitsi osui reunalautoihin eikä mennyt perunan pohjaan saakka (oliko vaikeasti selitetty...kokeile).

 Laita perunat viiltopinta ylöspäin uunivuokaan, ripottele päälle öljyä ja suolaa. Anna olla uunissa n. 45 min - 1 tunti eli niin kauan, kunnes perunat ovat kypsiä ja pehmeitä.

 Tee sillä välin: 1) Sekoita reiluun desiin tomaattimurskaa (riittää kuudelle perunalle) reilu teelusikallinen pizzamaustetta, 1/2 tl suolaa, rouhittua mustapippuria maun mukaan ja 1/2 tl sokeria. 2) Leikkaa tai saksi pepperonit pienemmiksi, koska niitä on mukavampi syödä silloin.

 Ota perunat uunista ja avaa vähän viiltoja. Laita väleihin pepperonisilppua. Lusikoi seuraavaksi päälle tomaattikastiketta ja lopuksi reilusti juustoraastetta. Laita uuniin joko grillivastusten alle, kiertoilmalle tai niin, että nostat lämpöä 225 C suurinpiirtein kymmeneksi minuutiksi eli kunnes juusto sulaa ja saa vähän väriä.

 Ota uunista ja rouhaise päälle vielä vähän suolaa ja tarjoile.

Perunat ovat olleet uunissa vähän alle tunnin.

Tässä olen laittanut väleihin pepperonisilppua. En mitenkään kovin paljoa, mutta ensi kerralla taidan vähän lisätä määrää, koska rakastan pepperonin suolaista makua!

Lusikoin perunoitten päälle ja myös viiltoihin tomaattimurskasta tehtyä kastiketta ja lopuksi päälle reilusti juustoraastetta. Käytin sekaisin emmental- ja kermajuustoa (eli juustonkannikat raasteeksi ja käyttöön).

Ihana tuoksu leviää uunista, kun perunat ovat valmiit. Pizzan tuoksu on suorastaan hämäävä, kun luulee syövänsä pizzaa, mutta suussa onkin perunaa 😀.

Ripottelin lautaselle kasvimaalta vähän oreganon lehtiä, jotka olivat alkaneet vielä näin lämpimänä syksynä uuden kasvunsa. Ja rouhaisin myös päälle vähän suolaa myllystä.

Lauantai-illan naposteluhetki odottamassa.

Aika kiva vaihtoehto nachopellille tai ihan peruspizzalle.

VÄHÄHIILARINEN PIZZA, NAM!

Ja tarinaa dieetistä.

 Ihan sama, kuuluuko ananas pizzaan vai ei, makuasioista ei voi  kiistellä! Siispä tarinaa ananaksesta ja dieetistä.

 Olen jo kohta kolme viikkoa syönyt vähähiilarista ruokaa ja huomannut positiivisia muutoksia olossani. Tämä syömisteni tarkkailu alkoi siitä, että kropassa tuntui koko ajan olevan ähky olo ja vähän turvotusta ja kiristäviä vaatteita. Viimeinen pisara oli astuminen vaa'alle (jep, erehdyksessä hankin siihen uuden patterin vuodenvaihteen jälkeen, kun viime syksynä edellinen patteri uuvahti). Siis ilman tuota ihanaa, kamalaa vaakaa, olisin ehkä jatkanut vanhaan malliin: syömistä, ähkyä, taas syömistä ja taas ähkyä. Ja uusia, isompia vaatteita.

  Eihän sellaista kestä. Siis sitä kehnoa oloa. Eikä varsinkaan sitä lasit helähdyttävää kirkaisua, kun vihdoin astuin siihen vaakaan. Kenen paino siinä oikein näkyi! Muutama voimasana ja tukku harmaita hiuksia sormien välissä ja hypähdys alas vaa'alta. Kun vielä samaan aikaan muutamakin ystäväni oli hehkutellut eriasteisten, joko kokonaan hiilarittomien tai vähähiilaristen ruokavalioidensa tehoa, oli aika helppo tehdä päätös, että toimeen on ryhdyttävä!

 Lueskelin vähän hyötyjä ja haittoja ja päätin noudattaa aika lailla ystäväni Riitan linjaa: pääasiassa peruna, riisi, pasta ja leivät pois. Ja makeat herkut. Syön kuitenkin välillä ruisleivän ja täysin hiilarittomasta dieetistä poiketen, myös marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Varsinkin kasvisten ja eri juuresten osuus on syömisissäni lisääntynyt huomattavasti. Kun vähän väliä miettii, että millä korvaisi pasta/peruna/riisin, tulee väkisinkin laiteltua enemmän porkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia ja muita "vihreitä" korvaamaan hiilaripommeja. Ja ananas ja mansikka muiden muassa poistavat nesteitä, joten niitäkin on tullut lisättyä syömiseen.

 Tämä kolmisen viikkoa on mennyt itse asiassa helposti ruokavalion osalta. Nälkä ei ole tullut, kun ruoka kuitenkin on proteiinipitoista enkä kuitenkaan ole lähtenyt ketoosia tavoittelemaan, kuten ketogeenisessä, täysin hiilarittomassa dieetissä tehdään. Olen myös herkutellut täysillä, kun olin mm. sisareni luona päiväkahvijuhlissa: söin huoletta laskiaispullan (tosin vain puolikkaan), Runebergin tortun (äitini tekemän, sellaiseen leivosvuokaan eli pienempi kuin kaupasta ostettu tötterö), karjalan piirakan (coctail-kokoa) sekä reilun palan Pavlovaa kaikilla herkuilla. Saman päivän muu ruoka oli kuitenkin hillittyä (voiko niin sanoa ruoasta?) ja seuraavana päivänä jatkoin ilman leivonnaisia. Painosaldo oli parin päivän kuluttua kuitenkin miinuksella eli pienet tarkoitukselliset retkahtelut eivät vaakaa huonoon suuntaan heilauttele.

 No, miten se paino sitten on kehittynyt. Alun perin tavoitteeni oli saada oloni paremmaksi ja siinä sivussa toivoin tietysti kevyempiä lukemiakin. Tässä vaiheessa olen onnistunut tavoitteessani keventää oloani. Ylenpalttinen turvotus on vähentynyt, vyötä on voinut kiristää parin reiän verran ja paino on tippunut kaksi ja puoli kiloa. Siis vajaassa kolmessa viikossa. Jippii!!! 

 Aion siis jatkaa näillä linjoilla edelleenkin. Ei tiukkoja rajoituksia. Ei ylenpalttisia hiilareita. Silloin tällöin pala suklaata ja lasi viiniä. Uusia reseptejä. Elämäniloa ja nautiskelua kohtuudella.

 Kevyt olo - kevyemmät lukemat!

 Ja siitä pääsenkin tämän päivän reseptiin. Vyötärönmetsästäjän pizza on tuttu erilaisilta karppaussivustoilta ja dieettiresepteistä ja päätin siis itsekin kokeilla miltä tämä maistuisi. Hyvää! Ja ihan pizzan makuista. Tietty. Täytteet ja mausteet saavat siis tämänkin pizzan maistumaan ihan pizzalta. Pohja on hyvä, mutta ei pidä erehtyä kuvittelemaan, että se olisi samankaltainen kuin normipizzassa. Ei. Mutta ihan hyvä. Ja heti tuli mieleen, että seuraava suolainen piirakka taitaa saada tämän pohjan, sillä se on helppotekoinen ja oikeasti ihan hyvän makuinen. Kokeile. Ja täytä kuten haluat. 

 Siitä päästään alkukysymykseeni: kuuluuko ananas sinun pizzaasi? 

VÄHÄHIILARINEN PIZZA

Pohja:

1 prk rahkaa

150 g (1 pussi) juustoraastetta

2 kananmunaa

4 rkl kauraleseitä (tai vehnäleseitä)

3 rkl ruisjauhoja

1/2 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

tomaattipyrettä

ketsuppia

kinkkua

ananasta

Aura-juustoa

pizzamaustetta

juustoraastetta

 Sekoita kaikki pohjan ainekset sekaisin kulhossa isolla lusikalla. Levitä lusikan avulla leivinpaperilla päällystetylle pellille (olin myös laittanut vähän öljyä paperille, mutta se ei ole välttämätöntä ja itse asiassa vähän vaikeuttaa taikinan levittämistä).

 Paista 200 C uunissa noin 10 minuuttia. Pilko sillä välin kinkku ja ananas pieniksi. Raasta juusto, jos et käytä valmista raastetta. Pilko Aurajuusto. Sekoita tomaattipyrettä ja ketsuppia pienessä kupissa, suhde noin 1 osa pyrettä ja kaksi osaa ketsuppia. Tai mikä on oman makusi mukaista.

 Ota pelti pois uunista ja levitä esipaistetulle pohjalle tomaattipyre-ketsuppiseosta. Ripottele päälle pizzamaustetta. Laita sen jälkeen kinkku, ananas ja Aurajuusto ja lopuksi reilusti juustoraastetta.

 Paista vielä noin 10-15 minuuttia. Nauti!

Taikina on helppo levittää lusikan avulla leivinpaperille ohueksi kerrokseksi.

Pizza valmis nautittavaksi!

IHAN PARAS PIZZA IKINÄ!

 Syysmetsien houkutus ja vetovoima on ollut taas viime viikkoina suorastaan huumaava. Ainakin kaikille niille, joilla on suht'helppo pääsy metsään. Itse olen vain kerran ehtinyt ystäväni kanssa "pikaiselle" kävelylenkille lähimetsään. Välillä piti soittaa kotiin ja kertoa, että "hengissä ollaan" ja "ei olla eksytty, mutta kun sieniä löytyy ja löytyy". Kolmen tunnin pikkulenkin päästiin kotiin suppilovahveroiden kera.

 No, sisareni on ehtinyt sitäkin enemmän samoilemaan sieniviidakkoon ja häneltä sain myös kassillisen suppiksia, joten nyt on taas talveksikin pakastimessa jotain odottamassa.

 Pitkä alkutarina johdattaakin sitten hurmion äärelle! Aika moni meistä voi varmaan sanoa pitävänsä pizzasta - tai suorastaan rakastavansa sitä. Jos kuulut tähän porukkaan, on sinulle tässä jotain aivan ylimaallisen herkullista tiedossa!

 Idea tähän kokkailuun lähti Meillä kotona-sivuston ohjeesta, jota kävin muokkailemaan. Tein siis pizzaa näistä metsän herkuista ja en ole pitkään aikaan kokenut mitään näin yllättävää, joka vie kielen mennessään. Pizza, johon ei tule tomaattia ja pizza, joka on melkein kasvisruokaa (pekoniahan ei lasketa liharuokiin 😂) ja pizza, joka vain yksinkertaisesti on sairaan hyvää!

SIENI-PEKONI-PIZZA (2 pyöreää pizzaa tai yksi pellillinen)

Pohja:

3dl vettä 

3 tl kuivahiivaa 

1 tl suolaa 

6-7 dl vehnäjauhoja 

1/2 dl öljyä

Täyte:

170 g (1 pkt) pekonia

n. 1 l suppilovahveroita 

1 iso sipuli 

1/2 tl suolaa 

1 rkl öljyä/voita

 

150 g ranskankermaa 

1/4 tl suolaa 

1/4 tl rouhittua mustapippuria 

100 g mozzarellaraastetta

100 g emmentalraastetta

 Valmista taikina sekoittamalla 42 -asteiseen veteen suola, sokeri, öljy ja vehnäjauhot, joihin on sekoitettu kuivahiiva, vähän kerrallaan. Vaivaa hetki kunnolla. Anna kohota noin 30 minuuttia leivinliinalla peitettynä.

 Levitä pekonit leivinpaperilla peitetylle pellille ja laita pelti kylmään uuniin. Laita lämpötilaksi 175 C ja anna olla. Kun uuni on kuumentunut ko. lämpötilaan, anna pekonien olla vielä sen aikaa, että ne alkavat ruskistua (yhteensä n. 15-20 min. uunista riippuen). Ota pekonit pois uunista ja leikkaa ne saksilla pieniksi paloiksi talouspaperilla päällystetylle lautaselle valumaan.

 Paista sillä välin suppilovahveroita paistinpannulla kunnes niistä on haihtunut kaikki neste. Lisää öljy/voi ja silputtu sipuli. Kuullota hetki kunnes sipuli on pehmeää. Mausta suolalla.

 Ota taikina ja jaa kahtia. Kauli jauhojen avulla ohueksi, kahdeksi pyöryläksi tai yhdeksi isoksi pellilliseksi. Laita pellille leivinpaperi ja voitele se/ne kevyesti öljyllä. 

 Siirrä taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä taikinan päälle ranskankerma ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

 Lisää pohjan päälle mozzarellaraaste. Ripottele päälle pekonisilppua ja suppilovahveroita. Ripottele päällimmmäiseksi emmentalraastetta.

 Paista 225 C uunissa (pizzatoiminnolla, jos sinulla sellainen uunissa on) n. 15 min.

Sienet ja sipulit paistumassa.

Uunista otetut, saksitut pekonit valumassa talouspaperin päällä.

Taikinalle levitetyn ranskankerman päälle ripoteltu vähän suolaa ja mustapippuria.

Ensin juustoa ja sitten täytteitä.

Ja vielä lopuksi juustoa.

Ihana tuoksu, mahtava maku!

GRILLIPIZZA

 Blogi on viettänyt pientä hiljaiseloa, kun kesälomani on vihdoin päässyt käyntiin. Pientä matkailua, vähän puutarhatöitä, vähän golfia... ja grillailua tietty. Saimme hankittua uuden grillin kesän alussa ja nyt on saatu taas syödä grilliruokia. On sillä vaan merkitystä, että on hyvä grilli käytössä!

 Ja tässäpä sopiva aasinsilta eiliseen ruokailuun. Olin jo aikoja sitten napannut talteen Tiskivuoren Emännän blogista grillipizzan reseptin ja mikä olisi parempi aika kokeilla sitä, kuin suloisen lämmin kesäinen sunnuntai.

 Ihan helposti kaikki ei sujunut, kun raaka pizza tarttui aluslautaseen (liian vähän jauhoja), enkä saanut siirrettyä sitä grilliin. Plan B käyttöön ja vauhdilla esiin tulenkestävä uunivuoka ja pizzan hilaaminen siihen. Ehkä säästyimme tällä toiminnalla myös grillin peruspesulta (kun mies epäili, että pizza olisi kuitenkin valunut grilliritilöiden väliin...). Jos grillissäsi on paistotaso, voit kokeilla sitä, muuten on hyvä käyttää jotain vuokaa (vaikka pyöreää folio piirakkavuokaa). 

 Pientä muokkausta tein alkuperäiseen reseptiin ja voilá! kesäinen grillipizza valmiina syötäväksi!

KESÄINEN GRILLIPIZZA 2:lle

Pohja:
1 1/2 dl vettä

1/2 tl sokeria
1/2 tl sormisuolaa
1 tl kuivahiivaa
1 rkl oliiviöljyä
n. 2 1/2-3 dl vehnäjauhoja
sekä vehnäjauhoja työtason jauhottamiseen
Täyte:
n. 1 1/2 dl (Mutti) tomaattimurskaa

pizzamaustetta
125 g mozzarellajuustoa
100 g juustoraastetta

n. 3-4 ilmakuivattua kinkkusiivua/pizza

Päälle:

muutama tuore mansikka
tuoreita rucolanlehtiä
tuoreita basilikanlehtiä

 Tee pohja sekoittamalla n. 42 asteiseen veteen sokeri. Lisää n. desi jauhoja, joihin olet sekoittanut kuivahiivan. Sekoita ja jätä vähäksi aikaa (n. 5-10 min) lepäämään, että seos alkaa vähän kuplia (herätetään siis hiiva). Lisää suola, öljy ja loput jauhot vähän kerrallaan vaivaten hyvin, kunnes taikina on kiinteää ja sileää ja irtoaa sormista. Laita taikina vedottomaan paikkaan (esim. mikroon) kohoamaan kaksinkertaiseksi (n. tunti).

 Ota kohonnut taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa sitä kunnolla. Jaa taikina kahtia ja kauli pyöreiksi pohjiksi (huolehdi, että aluslautasilla, jonne siirrät pohjat, on riittävästi jauhoja).

 Laita pohjien päälle ensin tomaattimurskaa ja ripottele sen päälle vähän pizzamaustetta. Leikkaa mozzarella ohuiksi siivuiksi ja levitä tomaattimurskan päälle. Ripottele reilusti juustoraastetta ja viimeiseksi ilmakuivatut kinkut.

 Lämmitimme grillin n. 230 C ja siirsimme pizzat uunin kestävään vuokaan. Vuoka grilliin ja kansi kiinni. Kurkkaa välillä, etteivät pizzat pala. Meillä paistumiseen meni vähän vajaa 10 minuuttia. Pääasia, että pohja saa väriä ja tulee rapeaksi ja päällisen juustot sulavat ja kinkuista sulaa viimeinenkin rasva.

 Siirrä pizzat varovasti lastan avulla lautaselle. Koristele rucolan- ja basilikanlehdillä sekä tuoreilla mansikkaviipaleilla. Nauti!

Jauhota hyvin laakeat lautaset, joilta pizzat on hyvä siirtää paistoalustalle. Tai kokoa pizzat suoraan paistovuoan pohjalle.

Tällaista kekoa on vaikea siirrellä, jos jauhoja on liian vähän 😂.

Kasvissyöjille voit jättää kinkut pois.

Onneksi kaapista löytyi sopiva tulenkestävä uunivuoka, jonne sai sujautettua pizzan ja sen sitten grilliin.

Voiko olla kesäisempää näkyä!

Lasi viiniä maistuu pizzan kanssa terassilla.

Kun istuu vähän aikaa itsekseen terassilla, nautiskelee pizzasta ja viinistä ja lukemisesta - tuntuu ihan lomalta!

PIZZAA PERJANTAIHIN

 Televisiomainoskin sen kertoi aikanaan eli "pizzaperjantai" vuorossa. Eipä mikään uusi juttu tämäkään, mutten malta olla jakamatta iloa teillekin. Tällä kertaa se ilo syntyi Pirkka-tuotteista (eikä ole maksettu mainos). 

 Kävin meidän pikkuisessa, mutta sitäkin paremmassa K-kaupassamme ja etsin pientä purkkia paseerattua tomaattia. Käytän sitä aina pizzapohjan päällä. Yleensä levitän sen pohjan päälle ja ripautan vähän pizzamaustetta ja mustapippuria lisäksi. No, kaupasta ei löytynyt pientä 200 ml purkkia, mutta seuraavksi pienin koko, 390 ml, olikin sitten tämä positiivinen yllätys. Yrttimaustettu paseerattu tomaatti. Lisäsin tosin vielä nuo tutut maustelisäykset, mutta erittäin hyvän makuinen oli lopputulos ja pienesti jopa tulinen.

 Pizzaan tuli siis pohjan päälle:

yrttimaustettua, paseerattua tomaattia

rouhittua mustapippuria

pizzamaustetta

paljon juustoraastetta (käytin Emmentalia, koska pidän sen mausta)

 Paistamisen jälkeen laitoin

Pirkan ilmakuivattua kinkkua revittynä

runsaasti rucolaa

vähän sormisuolaa

loraus oliiviöljyä

Täydellinen nautinto!

FLATBREAD - vaihtoehto pizzalle

 Aina välillä tulee vastaan jotain tuttua, mutta jotain huvittavaa. Tuttua oli tällä kertaa tämä flatbread - vähän kuin leipä, vähän kuin pizza. Ja huvittavaa sen suomennos: littuleipä! Kuka keksii antaa nimeksi littuleipä. Mutta herkullista tämä FLATBREAD oli. Uusimmassa Kotivinkki -lehdessä oli tähän ohje, jota hieman muokkasin. Ja paistoajaksi oli lehdessä laitettu 5 minuuttia, mutta itselläni siihen meni kuitenkin n. 10 minuuttia. Eli tarkkailkaa tilannetta tehdessänne!

Päätettiin ahkeroida lauantaina yhdessä keittiössä ja syödä hartaasti kaikkea. Tuloksena oli tyttären tekemiä deviled eggejä eli keitettyjä munia, joiden päälle tulee majoneesista, keltuaisesta ja mausteista seos. Ihania ja hyvä vinkki myös pääsiäiseksi. Mies paistoi naudan ulkofilepihvejä ja teki niille hyvän kastikkeen. Lisäksi keitettiin parsakaalia ja itse tein siis tätä flatbreadia. Taisivat saada iltasämpylät ja -pizzat kovan kilpailijan!

FLATBREAD (4 kpl)
Pohja:
25 g tuorehiivaa tai ½ pss kuivahiivaa
2 dl vettä
½ tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä
n. 5 dl vehnäjauhoja
Täyte:
4 rkl valkosipulilla maustettua öljyä
1 pkt ilmakuivattua kinkkua (n. 12 viipaletta)
2 palloa mozzarella
4 dl raastettua parmesania tai Västerbotten-juustoa
sormisuolaa ja rouhittua mustapippuria
rucolaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen tai jos käytät kuivahiivaa, sekoita se jauhoihin ja veden lämmön tulisi olla 42 C.
Lisää suola, öljy ja jauhot ja alusta taikina tasaiseksi. Anna kohota kaksinkertaiseksi n. 40 min.
Kauli taikinasta 4 soikeaa leipäpohjaa. Pirskottele pohjille öljyä (itse laitoin öljyä vähän liikaa) ja lado päälle kinkut ja viipaloita mozzarella. Ripottele päälle juustoraastetta.
Paista 250 C uunissa keskitasolla n. 5-10 minuuttia. Mausta valmiit leivät suolalla ja pippurilla ja laita viimeiseksi päälle rucolaa.

KASVISPIZZAA - EI TOMAATTIA

 Olen usein miettinyt mikä tekee pizzasta niin vastustamatonta. Tietenkin se ihana tuoksu, joka uunista leviää on ykkösenä. Ja seuraaviksi olen päätynyt rapeaan pohjaan ja runsaaseen juustomäärään.

Täytteissähän jokaisella on omat suosikkinsa, niistä tuskin sopii kiistellä. Tällä kertaa sain inspiraation uusimmasta Kotivinkki-lehdestä, joten meillä pizzaan pääsi tänään kasviksia ja paljon juustoja. Tomaattikastiketta ei laitettu ollenkaan ja etukäteen vähän epäilin pizzan mehevyyttä. Turhaan! Yksi parhaimmista pizzoista ikinä!

Toisen pizzan juustona oli emmentalin lisäksi mozzarellaa ja toisessa valko- ja sinihomejuustoa. Homejuustopizzaa innostuimme kokeilemaan myös viikunahillon kanssa ja aika mielenkiintoinen, mutta hyvän makuinen kokemus sekin.

PINAATTI-SIENI-PIZZA (2 pyöreää pizzaa)

Pohja:

2½ dl lämmintä vettä

1 tl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

½ pss kuivahiivaa

-

½ dl öljyä

½ tl suolaa

½ dl ruisjauhoja

n. 4-5 dl vehnäjauhoja

Täyte

1-2 rkl öljyä

1 iso sipuli

2 valkosipulinkynttä

½-1 pss pakastepinaattia

iso kourallinen Baby pinaattia

n. 1 dl pakastesieniä (meillä suppilovahveroita)

tai herkkusieniä

½ tl muskottipähkinää

ripaus suolaa

rouhittua valkopippuria

emmental-juustoraastetta

oliiviöljyä

Pizza 1

mozzarella-pallo

sormisuolaa

Pizza 2

valkohome- ja sinihomejuustoa

Tee ensin pohja. Sekoita lämpimään (42 C) veteen sokeri ja 2 dl jauhoja, joihin on sekoitettu kuivahiiva. Anna seistä n. 10 min, kunnes seos vähän kuplii.

Lisää öljy, suola ja ruisjauhot. Sen jälkeen lisää pikkuhiljaa vehnäjauhoja, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Laita lämpimään paikkaan kohoamaan ainakin reiluksi puoleksi tunniksi tai vaikka koko tunniksi.

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Silppua sipuli ja valkosipuli pieneksi. Silppua myös Baby pinaattia hieman. Kuullota öljyssä sipuleita vähän aikaa ja lisää sekaan vähän sulaneet pakastepinaatti sienet. Anna sulaa ja nesteen haihtua melkein kokonaan. Mausta muskotilla, suolalla ja pippurilla. Lisää lopuksi Baby pinaatit ja sekoittele vain hetken. Ota pannu pois liedeltä. 

Jaa kohonnut taikina kahtia ja kauli ne ohuiksi levyiksi. Laita levyt uunipellille, jonka päälle olet laittanut ohuesti öljytyn leivinpaperin. Levitä taikinalevyille pinaatti-sienitäytettä ja sen jälkeen emmentaljuustoa haluamasi määrä. Lisää sen jälkeen toisen pizzan päälle mozzarella-kiekkoja ja toisen pizzan päälle homejuustoa reiluina paloina. Valuta molempien päälle ohuelti oliiviöljyä ja lisää vielä vähän sormisuolaa mozzarella-pizzaan.

Paista 250 C (230 C kiertoilmauunissa) n. 10 minuuttia, kunnes reunat ruskistuvat ja pohja on kypsä.



Kuullottele sipulit, lisää pakastepinaatit ja -sienet. Mausta ja lisää lopuksi Baby pinaatit. 

Mozzarella-pizza menossa uuniin.

Homejuuston ystävän pizza. 

Mehevä, muhkea pizza tuoksuu huumaavasti.

Kristillinen tasajako - syömään!

POHJALLA ON VÄLIÄ - DURUMVEHNÄÄ PIZZAAN

 Olen sellainen peruskokkailija, ei kovin kummoisia tai ihmeellisiä mausteita tai aineksia vaan aika perusjutuilla mennään. Niinpä pizzapohjaan (jonka siis aina teen kyllä itse) olen tähän asti käyttänyt ihan tavallisia vehnäjauhoja. Viikonloppuna kauppakoriin ilmestyikin sitten yllättäen Durum-vehnäjauhopaketti.

Pohjasta on aina tullut erittäin hyvä tavallisillakin jauhoilla, mutta kaikkea pitää kokeilla. Hauskaa oli todella huomata ero tavallisiin jauhoihin; kellertävä väri ja hienon hiekan tapainen koostumus. Ja näitä jauhoja tarvitsi suhteessa vähemmän kuin tavallisia. Miehen mukaan ehdottomasti parempi pohja kuin aiemmin. Itse olen vähän kahden vaiheilla, kumpi olisi parempi...Joka tapauksessa kaulin pohjan oikein ohueksi ja paistoin rapeaksi.

Täytteitä laitettiin taas kahdenlaisia eli kullekin oman makunsa mukaisesti. Toiseen kanaa bbq-kastikkeella ja toiseen tonnikalaa ja katkarapuja. Kuola valuu vieläkin pelkästä ajatuksesta, että miten pizza voikin olla niin hyvää! 

DURUM-KANAPIZZA

Pohja

3 dl lämmintä vettä (42 C)

1 tl suolaa

1 tl sokeria

3 rkl öljyä

n. ½ pussia kuivahiivaa

n. 6-7 dl durum-vehnäjauhoja

Päälle

paseerattua tomaattia

pizzamaustetta

sipuli

suippopaprika

ananasta

broilerin suikaleita

öljyä

suolaa

sweet heat barbeque -maustetta

bbq-kastiketta

ketsuppia

reilusti juustoraastetta

Tee ensin pohjataikina. Laita kulhoon lämmin vesi ja lisää sinne suola, sokeri ja öljy. Lisää 3 dl jauhoja, joihin on sekoitettu kuivahiiva. Sekoita nesteen kanssa tasaiseksi. Lisää jauhoja pikkuhiljaa ja vaivaa koko ajan kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista ja on tasaisen kimmoisaa. Laita valmis taikina esim. mikroon, ovi kiinni, ei lämpöä päälle. Sain vinkin kerran naapuriltani ja se on ollut tosi toimiva; vedoton paikka, joka pitää lämmön sisällään.

Suikaloi paprika ja sipuli. Kuullota molempia vuorotellen vähän aikaa ja laita sitä mukaa sivuun. Paista seuraavaksi broilerin suikaleet ja pilko paloja kypsänä pannulla paistinlastalla vielä pienemmäksi. Mausta suolalla ja sweet heat bbq -mausteella ja sekoita. Lisää lopuksi reilusti bbq-kastiketta ja reilu ruokalusikallinen ketsuppia. Sekoita ja laita sivuun vähän jäähtymään.

Ota kaksinkertaiseksi noussut taikina ja kauli jauhojen avulla kahdeksi reilun kokoiseksi pyöryläksi. Laita uunipelleille leivinpaperit, jotka voitelet öljyllä. Laita pizzapohjat papereille.

Täytä haluamillasi täytteillä. Tähän tuli:

pohjan päälle paseerattua tomaattia ja sen päälle ripottelin vähän pizzamaustetta. Sen jälkeen kuullotetut sipulit ja paprikat sekä bbq-kanat. Tyhjiin kohtiin vielä paloiteltua ananasta. Kruunaa koko komeus lopuksi reilusti juustoraasteella.

Paista n. 230-250 C uunissa reilu 10 minuuttia.

Bbq-kanapizza

Tonnikala-katkarapupizza

ILTAPALAKSI CALZONE

 Tämän illan iltapala-ajatus syntyi siitä, että leipä oli vähissä. Rakastan suolaisia piirakoita, mutta tänään halusin kokeilla jotain erilaista. Päädyin jostain kumman syystä calzoneihin. Eli niihin taikinakuoren sisään leivottaviin pieniin pizzoihin. Tai itse ajattelin tehdä niistä pieniä. Ei ihan yhdellä puraisulla selvinnyt näistäkään, mutta kivaa vaihtelua iltapalaan.

Alkuperäiseen ajatukseeni kuului myös tehdä sekä kinkku- että kasvisversiot, mutta jossain vaiheessa huomasin sekoittaneeni kaikki aineet keskenään. Täytteeseen voi siis käyttää taas kerran, mitä vaan kaapista löytyy.

KINKKU-KASVIS CALZONE (12 kpl)

Taikina (pizzataikina)

4 dl vettä

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

3 rkl öljyä

1 dl kauraleseitä

2 tl leivinjauhetta

n. 8-10 dl vehnäjauhoja

Täyte

1 punasipuli

1 keltasipuli (siis tavallinen)

1 vihreä paprika

2 rkl öljyä

pizzamaustetta

suolaa

rouhittua mustapippuria

muutama kinkkuviipale

paseerattua tomaattia

1 pallo mozzarellaa

muutama iso basilikan lehti

juustoraastetta

Tee ensin taikina nousemaan. Kuumenna vesi n. 42 C ja lisää sekaan sokeri, suola, öljy ja kauraleseet. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Vaivaa kunnolla kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Anna kohota noin tunnin ajan.

Pilko täytettä varten kasvikset ja kinkkuviipaleet sekä kuutioi pieneksi myös mozzarella. Kuullota sipuleita ja paprikaa öljyssä, kunnes ne pehmenevät vähän. Mausta. Anna jäähtyä vähän aikaa. Lisää sekaan kinkkusilppu. Pilko basilika pieneksi silpuksi.

Ota taikina kulhosta ja vaivaa vähän aikaa. Jaa taikina 12 osaan.

Kauli jokainen yksi kerrallaan halkaisijaltaan n. 15 cm kokoiseksi pyöryläksi. Laita puolikkaalle pyörylälle ensin kasvis-kinkkutäytettä. Laita seuraavaksi päälle reilu lusikallinen paseerattua tomaattia, seuraavaksi mozzarellapaloja, vähän basilikasilppua ja lopuksi pieni keko juustoraastetta. Paina toinen puoli taikinasta päälle puolikuun malliseksi ja sulje reuna hyvin.

Pistele haarukalla muutama reikä calzonejen päälle. Paista leivinpaperilla päällystetyllä pellillä 225 C uunissa n. 15 minuuttia.

Malta hetki ennen syömistä, sillä täyte on tosi kuumaa :)