sunnuntai 30. elokuuta 2015

SYDÄMELLINEN KARVIAIS-BOSTON
 Tänään on täällä ollut touhu-sunnuntai. Kaikkea mahdollista on tulut tehtyä lakananvaihdosta pyykkäykseen, marjojen keräämisestä hilloamiseen, nurmikon leikkuusta leipomiseen... Ja piristysruiskeena eilisillan ystävien kanssa jutustelusta innostuneena sisustuksen päivitys syksyyn! Vielä ajattelin mennä illalla syksyn jumppastarttiin - josko siinä olisi tämän päivän energiat käytetty hyvin :)
 Kävin siis puutarhassa keräilemässä viimeiset punaiset karviaiset ja keitin niistä taas osan hilloksi. Ja siinä samalla ajattelin, että sunnuntai on perinteisesti pullapäivä. Ajatuksesta toiseen ja niin syntyi Karviais-boston. Ihanan pehmeä pullataikina ja vähän kirpeä hillo. Nam!

KARVIAIS-BOSTON

2 dl maitoa
1/2 dl sokeria
ripaus suolaa
1 muna
1 pss kuivahiivaa
50 g voita tai margariinia
n. 7-8 dl vehnäjauhoja

20 g voita tai mergariinia
karviaishilloa
raesokeria

 Lämmitä maito 42 C ja sekoita siihen sokeri ja ripaus suolaa. Laita sekaan 3 dl jauhoja, joihin olet sekoittanut kuivahiivan. Sekoita ja anna seistä muutaman minuutin, kunnes seos vähän kuplii ja hiiva on herännyt. Riko muna pieneen lasiin tai kuppiin ja sekoita. Kaada 3/4 munasta taikinan sekaan ja jätä loppu voitelua varten.
 Lisää jauhoja ja sekoita. Lisää huoneenlämpöinen rasva ja vaivaa. Lisää jauhoja niin kauan, että taikina irtoaa kulhon reunoilta eikä enää tartu kovasti käsiin. 
 Laita taikina kohoamaan vedottomaan, lämpimään paikkaan (esim. mikroaaltouuniin). Anna kohota kaksinkertaiseksi n. kolmen vartin ajan.
 Kaada taikina pöydälle ja kauli levyksi. Levitä taikinan päälle ensin pehmeää rasvaa, sitten hilloa ja halutessaisi vähän sokeria (jos hillo on kovin hapanta). 
 Kieritä rullalle pitkältä sivulta alkaen. Voitele vuoka, leikkaa rullasta 2-3 cm paloja ja laita ne leikkuupinta ylöspäin vuokaan siten, että ne palat ovat vähän irti toisistaan.
 Voitele kananmunalla ja sirottele päälle raesokeria.
 Paista 200 C uunissa n. 20 minuuttia. Voit koristella vähän jäähtyneen bostonin halutessasi sokerikuorrutteella. 
Ei kannata laittaa ihan näin paljon hilloa, koska...
... saattaa käydä niin kuin itselleni eli hillosta suuri osa valui leikatessa leivonta-alustalle.
Karviaishillo on ihanan kirpeää ja sopii siis moneen lähtöön.
Sydänvuoka oli juuri sopiva tähän taikinamäärään. Tosin pieni pätkä taikinarullasta vielä jäi, jonka sitten pilkoin muffinssivuokiin.

Eilisillan tunnelmapaloja vielä aurinkoisen illan kääntyessä täysikuun valaisemaan merenrantaan. Aina on aikaa ystäville ja maljalle kimallusta!


sunnuntai 23. elokuuta 2015

SYKSYN MARJASATOA
  Nyt on aika kerätä, poimia, säilöä, hillota, pakastaa... kaikkia marjoja, sieniä, kasviksia, yrttejä - mitä mieleen juolahtaa. Itsekin olen viettänyt aikaa puutarhassa keräillen tämän hetken kypsää satoa. Viinimarjat ja karviaiset ovat olleet viime päivien saaliita ja muistuttaisinkin parista vinkistä sadon hyödyntämiseen.
Ykkösvinkki viinimarjoihin on (shhh, tämä on osittain salaisuus) joululikööri. Helppoa tehdä, unohtaa kaapin perälle, löytää tölkki, kun on joulusiivouksen aika ja siivilöidä sekä pullottaa juoma. Ystävien jouluilo on taattu! Tällä kertaa sekoitin mustien viinimarjojen joukkoon punaisia.
Samassa joululikööri-postauksessa on toinenkin vinkki. Nimittäin mustan viinimarjamehun säilöminen. Valmistan mehun, annan sen jäähtyä ja "pullotan" mehun suppilon avulla jääpalapusseihin. Älyttömän kätevää pudottaa talvella kuuman veden sekaan pari mehujääpalaa!
Karviaisista tein tänään hilloketta ja siitä piirakkaa. Tämäkin on vanha juttu ja mielestäni yksi parhaimpia tapoja käyttää karviaisia (paitsi tietenkin syödä niitä suoraan puskasta!). Banaanin kanssa lyömätön yhdistelmä. 
Parhainta kunnolla jäähtyneenä, mutta...
... eihän sitä malta :)

Karviaishillo on ihanaa:
piirakassa
jäätelön kanssa
mannapuuron päällä
vaniljarahkan seurana
Hauskoja säilöntähetkiä ja ihania makumuistoja kesästä pitkin talvea!








perjantai 21. elokuuta 2015

KANALASAGNE CHEDDARILLA
 Muutamalla perusaineella sain tehtyä nopeasti ja vaivattomasti lasagnen arki-iltana. Kaapissa oli kanaa, joten vaihteeksi täyte muodostui siitä. Maailman helpoin juustokastike syntyi Koskenlaskijan cheddarista ja maidosta. Ja maku: se oli napakymppi!
Kuva ei ehkä imartele, mutta maku korvasi kuvan puutteet.

KANALASAGNE

täysjyvälasagnelevyjä
Kanakastike:
n. 400 g kanaa (suikaleina tai fileinä)
öljyä paistamiseen
1 iso sipuli
1-3 valkosipulin kynttä
suolaa
mustapippuria
pizzamaustetta (tai oreganoa tai basilikaa tai molempia)
1 prk Mutti-tomaattimurskaa (tai jotain muuta, mutta Mutti on niin hyvää koostumukseltaan)
halutessasi/trvittaessa vähän vettä
Juustokastike:
250g (1 prk) Koskenlaskijan cheddaria
2 dl maitoa
ripaus suolaa
Päälle:
reilusti juustoraastetta

 Silppua sipuli ja valkosipuli pieneksi. Pilko kanat mahdollisimman pieniksi ja paista öljyssä kypsäksi. Lisää loppuvaiheessa sipulit pannulle ja anna kuullottua kanojen seassa. Mausta suolalla ja pippurilla sekä pizzamausteella. Lisää pannulle tomaattimurska, sekoita ja anna hautua miedolla lämmöllä sen aikaa, kun valmistat juustokastikkeen. Voit lisätä kanakastikkeeseen tilkan vettä, jos tuntuu, että se meinaa kuivahtaa.
 Laita kattilaan maito ja cheddar, lämmitä ja sekoita kunnes juusto on sulanut. Voit laittaa halutessasi kastikkeeseen ripauksen suolaa.
 Laita uunivuoan pohjalle vähän kanakastiketta ja vähän juustokastiketta. Lisää seuraavaksi kerros lasagnelevyjä. Sen jälkeen toista: kanakastiketta, juustokastiketta, lasagnelevyjä. Laita viimeiseksi levyjen päälle kanakastiketta ja juustokastiketta ja reilusti juustoraastetta.
 Paista 175 C uunissa n. 45 minuuttia. Tarjoa salaatin kanssa.






keskiviikko 19. elokuuta 2015

MUNAKASKÄÄRYLE SIENISTÄ
  Munakaskääryle ei ole meillä mikään uusi juttu. Mutta ajattelin taas muistutella mieliin tämänkin helposti muuntuvan ruoan. Tällä kertaa laitoin täytteeseen - yllätys: kanttarelleja :) Niitä riittää!
 Jos haluaisi tehdä pelkän kasvisversion, voisi siis jättää lihan pois ja lisätä sienten määrää. Itse laitoin tälle kertaa jauhelihaa lisäksi, mutta pekonisilppukin toisi taas erilaisen vivahteen - ja varmasti herkullisen sellaisen. 
KANTTARELLI-JAUHELIHA-MUNAKASKÄÄRYLE

uunimunakas:
3 munaa
6 dl maitoa
1 dl 3 viljan sämpyläjauhoja
2 dl vehnäjauhoja (tai 3 dl mitävaan jauhoja)
1 tl suolaa
täyte:
400 g jauhelihaa
1 iso sipuli
pari reillua kourallista tuoreita kanttarelleja tai pieni pussillinen pakastettuja
suolaa
mustapippuria
1 dl ruokakermaa
n. 2-3 dl juustoraastetta
persiljaa

Lämmitä uuni 200 C. Laita isolle uunipellille leivinpaperi ja voitele se öljyllä.
Sekoita munakkaan ainekset kunnolla vispaten ja kaada pellille.
Paista n. 30 minuuttia.
Tee sillä välin täyte. Paista jauheliha kypsäksi. Lisää pannulle loppuvaiheessa sipuli ja hauduttele vähän aikaa sekoitellen. Siirrä jauhelihat ja sipulit pannun reunoille ja lisää silputut kanttarellit keskelle. Anna olla vähän aikaa, että neste alkaa haihtua ja sen jälkeen sekoita kaikki sekaisin. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää ruokakerma ja sekoita. 
Ota munakas pois uunista ja kumoa varovasti toiselle leivinpaperille (voit myös laittaa täytteen suoraan munakkaalle ja rullata sen niinkin päin). Levitä täyte munakkaalle. Ripottele päälle reilusti juustoa ja rullaa pitkältä sivulta alkaen leivinpaperin avulla kääryleeksi. Ripottele päälle persiljaa ja tarjoa salaatin kanssa.
Siirrä paistetut jauhelihat ja sipulit pannun reunoille.
Lisää sienet keskelle ja anna paistua vähän aikaa. Sekoita sitten sekaisin, mausta ja lisää kerma.
Rullaa munakas pitkältä sivulta kääryleeksi.
Tarjoa persiljasilpun ja esim. feta-tomaattisalaatin kanssa.





tiistai 18. elokuuta 2015

LUONNOSTA PÖYTÄÄN
 kukkakaali-kanttarellipaistos ja vadelmakastike halloumisalaatille
 Jutustelu työkavereitten kanssa loppuviikolla antaa aina uusia vinkkejä keittiöönkin. Kun kyselee yhdeltä ja toiselta, että millaisia ruokia kenenkin pöydästä viikonloppuna löytyy, oppii itsekin aina uutta.
 Tämän kertainen uusi juttu itselleni (jolla nyt on pakkanen pullollaan kanttarelleja) oli työkaverini Marjon perheen suosikkikasvispaistos. Kiitos reseptistä! Jaan sen tässä nyt teille muillekin.
 Ja sen lisäksi vinkin siitä, miten voi käyttää vadelmia salaatin kastikkeena. Oih, mitä herkuttelua taas viikonloppu olikaan!
KUKKAKAALI-KANTTARELLIPAISTOS

1 kukkakaali
kanttarelleja (itselläni oli sellainen pieni pakastepussi, noin vajaan desin verran sieniä)
1 prk kolmen juuston kermaa
1 dl ruokakermaa
ripaus suolaa
mustapippuria

 Pilko kukkakaali reiluhkoiksi paloiksi (itse puolitin irtoavat kukinnot). Sulata kanttarellit ja purista niistä neste pois. (Tai käytä tuoreita sieniä. Niitä ei tarvitse välttämättä käsitllä mitenkään, voit vain pilkkoa niitä pienemmiksi tai halutessasi vähän freesata niitä kuivalla pannulla, jolloin saat niistä irtoamaan ylimääräiset nesteet.) Laita raa'at kukkakaalit uunivuokaan ja ripottele sekaan kevyesti puristellut kanttarellit.
 Ripottele päälle varovasti suolaa ja rouhi vähän mustapippuria. Kaada päälle desi ruokakermaa ja purkillinen ihanaa, kolmen juuston kermaa.
 Laita vuoka uuniin 200 C noin puoleksi tunniksi. Kääntele kukkakaaleja pari kertaa, että saat kermaa joka puolelle ja kaalit kypsyvät tasaisemmin. Ne saavat kuitenkin jäädä vähän napakoiksi.
 Ota vuoka uunista ja vielä juuri ennen tarjoilua nostele lusikalla kastiketta vuoan pohjalta kukkakaalien päälle.
VADELMA-HALLOUMISALAATTI

jääsalaattia
rucolaa
halloumijuustoa
vadelmia

Revi salaatti ja rucola laakealle salaattivadille. Leikkaa halloumi viipaleiksi ja paista pikaisesti kuumalla pannulla, joko ilman mitään tai itse laitoin ensin pannuun ruokalusikallisen öljyä ja saman verran juoksevaa hunajaa. Paista molemmilta puolilta, kunnes juusto saa väriä. Laita juustoviipaleet salaatin päälle ja ripottele sekaan vadelmia. 

vadelmacoulis: 2 dl vadelmia
               1/2 dl sokeria
               1 rkl vettä
               1 rkl sitruunamehua
Laita kaikki aineet kattilaan ja kiehauta sekoittaen kunnes sokeri sulaa ja vadelmat pehmenevät. Näissä isoissa vadelmissa meni reilu viisi minuuttia. Sekoittelin koko ajan.
 Kaada vadelmakastike tiiviin siivilän läpi toiseen astiaan siten, että kastikkeen sekaan ei tule siemeniä. Anna jäähtyä.

kastike:
1-2 rkl vadelmacoulis'ta
1-2 rkl balsamiviinietikkaa

Sekoita keskenään saman verran (määrä riippuu salaatin määrästä) vadelmakastiketta ja balsamicoa. Ripottele salaatin päälle.

              

sunnuntai 16. elokuuta 2015

VADELMAHERKKUJA,kakku ja kastike
 Moni pitää vadelmista tosi paljon ja niin minäkin. Yleensä pakastan metsävadelmia, joita vanhempani keräävät ja tuovat niitä meillekin. Olen siis jo pakastanut niitä, mutta tänään sattui silmiini kauppareissulla herkullisen pulleat puutarhavadelmat ja ostin niitä sekä pakkaseen että käyttöön.
 Ensimmäisenä pääsi kokeiluun ihanan vaniljainen, hyydytetty kakku ja sen kanssa nautittiin vadelmacoulis'ta eli vadelmaista kastiketta. Täydellinen yhdistelmä!
VANILJAINEN VADELMAKAKKU (vuoan halk. n. 20 cm)

Pohja:
150 g kaurakeksejä
50 g voita tai marfariinia
Täyte:
2 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
200 g (1 prk) vaniljarahkaa
n. 1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 rkl sitruunamehua
vadelmia

 Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle. Murskaa keksit ja sekoita niihin sulatettu rasva. Painele keksiseos vuoan pohjalle kevyesti.
 Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään n. 5 minuutiksi.
 Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita rahka siihen. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla makusi mukaan.
 Kuumenna sitruunamehutilkka ja sekoita siihen puristetut liivatteet hyvin. Kaada liivatemehu kermaseokseen koko ajan sekoittaen. Kaada seos vuokaan keksipohjan päälle.
 Painele vadelmat kakkuun ja laita hyytymään jääkaappiin n. 2-4 tunniksi tai yön yli.
Tarjoa vadelmacoulis'n kanssa.
VADELMACOULIS

n. 2-3 dl vadelmia
1/2 dl sokeria
1 rkl sitruunamehua
1 rkl vettä

 Laita kaikki aineet kattilaan ja kiehauta sekoittaen kunnes sokeri sulaa ja vadelmat pehmenevät. Näissä isoissa vadelmissa meni reilu viisi minuuttia. Sekoittelin koko ajan.
 Kaada vadelmakastike tiiviin siivilän läpi toiseen astiaan siten, että kastikkeen sekaan ei tule siemeniä. Anna jäähtyä ja tarjoa kakun kanssa.



keskiviikko 12. elokuuta 2015

RISOTTO-OHRATTO KANTTARELLEISTA
 Kun niitä sieniä nyt sitten on, pitää niitä tietenkin hyödyntää. Ja varsinkin, kun kaapissa ei ollut juuri mitään - harvinaista! Ensin mietin pizzaa, muttei ollut tomaatteja, ei paseerattuja, murskattuja eikä tuoreita. Sipulien puuttumiseen kaatui myös ajatus lasagnesta. Ja monesta muustakin ruoasta. Melkein jäi risottokin tekemättä, kun ei ollut sitä sipulia eikä risottoriisiäkään kuin 1 desi. Ohrahelmiäkin oli vain desin verran. Ei siis mitenkään loisteliaasti aineita. 
Päätin kuitenkin tehdä yhdistelmän vähän sitä ja tätä ja lopputulos oli kuitenkin tosi maistuva. Eli taas kerran totesin, ettei se ole niin noko nuukaa, niinkuin meillä päin tavattiin sanoa :)

KANTTARELLI-RISOTTO-OHRATTO 2:lle

1 porkkana
2 dl silputtuja, tuoreita kanttarelleja (tai n. 1 dl ryöpättyjä ja pakastettuja)
2 rkl öljyä tai voita
1 dl ohrahelmiä
1 dl risottoriisiä (tai pari desiä jompaa kumpaa)
1/2 kasvisliemikuutio
n. 5-6 dl vettä
ripaus suolaa
rouhittua mustapippuria
ruohosipulia
1/2 dl ruokakermaa
1/2 dl emmental-juustoa
parmesan-juustoa
persiljaa

Pilko porkkana ensin pitkulaisiksi "tulitikuiksi" ja sitten silppua ne pienen pieniksi kuutioiksi.
Kuumenna öjy tai voi kattilassa ja kuullota porkkanakuutioita ja kanttarellisilppua kattilassa vähän aikaa. Lisää ohra ja riisi myös kattilaan ja anna kuullottua myös hetken. Lisää pari desiä vettä ja liemikuutio ja sekoittele. Lisää vettä aina, kun edellinen on imeytynyt. Käytä mielellään kuumaa, kiehautettua vettä, että riisin ja ohran kypsyminen on tasaista.
Kun olet lisäillyt vettä n. 15-20 minuuttia, mausta risotto pippurilla, suolalla (käytä suolaa varoen, koska liemikuutiossa sitä jo on) ja silppua reilusti ruohosipulia sekaan. Maista, että seos on vielä "al dente" ja lisää sitten sekaan kerma ja emmental-juusto. Laita "valuva" annos lautaselle, raasta päälle parmesania ja silppua persiljaa. 



tiistai 11. elokuuta 2015

KANTTARELLI-UUNIMUNAKAS
 Tämä syksy tuntuu olevan kanttarellien kulta-aikaa. Yksi ja toinen kertoilee mahtavista sienisaaliistaan ja kiitos vanhempieni, kyllä on kanttarelli poikineen meillekin asti päätynyt. Jee! 
 Vakkarijutut niinkuin kastikkeet ja keitot ja piirakat on jo ehdtty tekemään ja tänään oli seuraavan kokeilun vuoro. Löysin Virgino -öljyn sivuilta uunimunakkaan reseptin, jonne oli upotettu kanttarelleja. Ihanan makuista tulikin, ainoa, jonka seuraavan kerran jätän pois, oli tomaatit. Ne sopivat mielestäni paremmin salaattiin munakkaan ohelle. Ja vähän tuunaillin määriä muutenkin. Eli kukin kokki kokkaa tyylillään!
KANTTARELLI-UUNIMUNAKAS 2:lle

4 munaa
1 dl ruokakermaa
2 rkl kylmäpuristettua Virgino-rypsiöljyä
2 dl tuoreita, puhdistettuja sieniä, esim. kantarelleja
1 sipuli
(muutama kirsikkatomaatti)
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
1 dl juustoraastetta
1 rkl silputtua persiljaa

 Riko munat kulhoon ja vatkaa rakenne kunnolla rikki. Lisää kerma ja mausteet. Voitele halkaisijaltaan reilu 20 cm:n uunivuoka rypsiöljyllä. Itse käytin Uunikokki-vuokaa. 
 Paloittele sienet ja silppua sipuli, paista ne kevyesti pannulla rypsiöljyssä tai voissa. Ripottele vuoan pohjalle sienet ja sipuli. Kaada munaseos päälle (ja asettele viipaloidut tomaatit munakkaalle). Ripottele vielä juustoraaste pinnalle. Paista uunissa 200 °C noin 20-30 minuuttia riippuen siitä, kuinka paksulti "massaa" on. Uunikokki-vuoassa kypsyminenkesti tuon puolisen tuntia.    Ripottele valmiin ruuan päälle silputtu persilja ja tarjoile salaatin kanssa.


lauantai 8. elokuuta 2015

KESÄN MUST-RUOKIA JA RUOKAMUISTOJA
Kesän ensimmäisten omien perunoiden kanssa pitää aina tehdä kananmunakastike. Tästä makuyhdistelmästä tulee lapsuus mieleen!
Yksi viimeaikaisista intohimoistani on nektariini. Siitä saa niin monenlaista lisuketta ruokiin ja tässä ihan perusmuodossaan ilmakuivatun kinkun kanssa salaatissa. Ei tarvitse edes kastiketta.
Mmm... ensimmäiset oman maan mansikat!
Helppoa ja nopeaa, kaapintyhjennysruokaa: pyttipannu. Tässä paljon ensin kiehautettuja ja sitten paistettuja kasviksia; perunaa, porkkanaa, sipulia, kukkakaalia... ja tietysti makkaraa. Päälle kunnon valuva häränsilmä-kananmuna.
Kesän viipyilevät aamut: lukemista, kahvia, hedelmiä, kananmunaleipä...
Ei aina perunaa vaan kesällä tulee usein tehtyä pihvien kanssa erilaisia vihannes- tai hedelmälisukkeita. Tässä tomaatti-mozzarella-salaattia ja tomaatti-nektariini-salsaa.
Syksy lähestyy ja ensimmäiset sienet. Tässä viimeiset viime kesän suppilovahverot samettisessa keitossa tältä viikolta.
Ja vuoden ensimmäisten kanttarellien piiras. Ystäväni kävi iltateellä, jonka katoin terassile. Sienipiirakkaa ja muutama pala suklaata hämärtyvässä illassa. Ja jutustelua. Ihan parasta!
Viimeisenä: tyttäreni käväisi ilahduttamassa meitä muutaman vapaapäivänsä ajan ja leipoi mielettömän herkullisia browniesejä. Pinnalta rapeaa, sisältä lähes mutakakkumaisen valuvaa. Makean vastapainona suolapähkinöitä. Lämmin piirakka ja kylmä jäätelö. Aaah! Kiitos Anni!

Nyt onkin paluu arkeen ollut jo viikon ajan eli työt ovat alkaneet. Saapas nähdä millaisia kokkailuja on luvassa. Kilojen ilot eivät ole paljon painaneet lomaillessa, mutta jotain pitäisi kai tehdä. Taas kerran. Kevyempi olo on myös hyvä olo. No, kuten suurin osa suomalaisista päättää: syksyn tullen lisään liikuntaa ja katson (ainakin vähän) tarkemmin, mitä syön.
Ihania syyspäiviä odotellessa!