PIENET SUKLAALEIVOKSET

 Lähestyvä kesä saa taas miettimään kesävaatteita, jotka ovat kummasti päässeet "kutistumaan" kaapissa, joten on aika ottaa pieni ryhtiliike. Mutta miten se onkaan niin vaikeaa, kun maailma on täynnä herkkuhoukutuksia joka puolella. Joka tapauksessa on yritettävä ja itselleni se tarkoittaa hiilareitten vähentämistä. Peruna, riisi, pasta ja leivät pois. Ja ne muutkin hiilarisyöpöt eli makeat. 

 Kuitenkin mieli tekee välillä kahvin kanssa jotain pientä hyvää, joten onneksi on siihenkin keinot. Tämä leivos ei mene ihan top10 joukkoon hiilareitten vähyydessä, mutta ei niitä ihan hirveästikään tässä ole. Ja ainakin herkkuhammasta vähän helpotti tämän myötä.

PIENET SUKLAALEIVOKSET (4 kerrosleivosta tai 8 yksinkertaista)

50 g voita

40 g tummaa suklaata

2 munaa

1/2 dl mantelijauhoa

2 rkl Steviaa

1/2 tl leivinjauhetta

1/4 tl suolaa

Sulata suklaa ja lisää siihen voi sulamaan. Itse teen tämän mikrossa, joten ensin suklaa ja lopuksi vähäksi aikaa vielä lämmölle voi sekaan. Jos laitat ne yhtä aikaa, voi suklaa mennä kokkareiseksi.

Sekoita joukkoon munat ja lopuksi kaikki kuivat aineet. Tämän voi tehdä vaikka puuhaarukalla tai vastaavalla.

Voit laittaa taikinan irtopohjavuokaan (halk. 16-18 cm) tai kuten minä, laitoin leivinpaperin pieneen suorakaiteen muotoiseen lasivuokaan ja kaadoin taikinan sinne.

Paista 175 C n. 15min. ja anna jäähtyä.

Täyte:

3 rkl kinuskikreemiä (tästä ne hiilarit)

1 dl kuohukermaa

mustikoita tai muita marjoja (tästä myös vähän hiilareita)

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää sekaan kinuskikreemi. Maista, tarvitsetko lisää makeutusta. Itse en lisännyt mitään ja kokonaisuus toimi hyvin.

Kokoa leivokset leikkaamlla levy suorakaiteen muotoisiksi palasiksi. Laita kreemi pursotuspussiin ja pursota haluamallasi tavalla. Laita päälle mustikoita. Itse laitoin kaksi päällekkäin, joten siitä tuli näyttävämpi (ja vähän runsaampi). Mauti!

Maistui päiväkahvin kanssa tosi hyvälle.

 KANA-KUKKAKAALI-CURRY

 Kurkistus jääkaappiin sunnuntaina oli tämän curryn inspiraationa. Aina tasaisin välein tai ainakin muutaman kerran viikossa yritän vähentää hiilareita. Eihän tässä mitään keto-tilaa olla hakemassa, vaan ihan vaan omaa hyvää oloa. Huomaan, että kun vähennän hiilareita, vähenee myös turvotus ja ähky olo.  Ja sitä paitsi rakastan tällaista makumaailmaa, joka on häivähdys Intiaa, kurkistus Thaimaata ja sekoitus kaikkea itäiseen ilmansuuntaan viittaavaa. Joten kun samaan aikaan on miehelle tulossa uunissa Suomi-tunnelmissa Karjalan paistia, on meikäläisellä päiväunissa kaukomaat! Jokaiselle jotakin!

KANA-KUKKAKAALI-CURRY

1 iso sipuli
2 vslkosipulinkynttä

parin sentin pala inkivääriä

n. 400 g broilerin suikaleita

1 kukkakaali 

öljyä

1 tl Panang-currytahnaa

1 tl garam masalaa

1/tl juustokuminaa eli jeeraa

1/2 tl chilihiutaleita

ripaus suolaa

rouhittua mustapippuria

400 g tomaattimurskaa

400 g kookoskermaa

kourallinen suolapähkinöitä

 Silppua sipuli ja valkosipuli pieneksi. Kuori ja raasta tai pilko inkivääri. Paloittele kukkakaali pieneksi.

Kuullota öljyssä sipulia, valkosipulia ja inkivääriä vähän aikaa. Lisää pannulle currytahna, garam masala, jeera ja chilihiutaleet. Sekoittele ja anna makujen irrota.

 Kaada seos noin parilitraiseen kattilaan. Paista kanasuikaleet melkein kypsiksi ja lisää kattilaan. Kuullottele kukkakaaleja myös öljyssä vähän aikaa pannulla ja kumoa kattilaan. Kaada kaiken päälle tomaattimurska ja kookoskerma.Sekoita ja anna poreilla hiljakseen 15-20 minuuttia. Kukkakaaliin saa jäädä purutuntumaa. 

 Maista ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa. Rouhi vähän mustapippuria sekaan ja lisää kourallinen suolapähkinöitä. Voit silputa päälle persiljaa tai korianteria halutessasi.

 VÄHÄHIILARINEN MUTAKAKKU

Talvinen sää on vallannut parin vuoden tauon jälkeen Suomen joka kolkan ja se, jos mikä, houkuttaa ulkoilemaan. Olimme siis sopineet ystäväni Lauran kanssa viikolla, että lauantai on loistava päivä kunnon lenkille upeisiin maisemiin. Lauantaiaamuun herätessä lähes ensimmäinen ääni, joka korviin kantautui, oli kuitenkin sateen ropina. Eiii! Kaikki säätiedotukset lupasivat sateetonta, lähes aurinkoista päivää ja nyt meidät oli petetty! Odottelinkin, että puhelimeen tulisi peruutusviesti, ettei lenkille kannattaisi lähteä. No, kuulin myöhemmin, että samaa odotteli Laura 😂. Mutta koska kumpikaan ei viestiä laittanut, olimme molemmat treffipaikalla aamulla kymmenen jälkeen.

Kävelimme vajaan kymmenen kilometrin lenkin liukastellen jäisellä tiellä ja kiipesimme Tuusulan Sarvikallion maisemia ihastelemaan. Ylhäältä on upeat näköalat järvelle, jossa jään päälle oli tosin lumien lisäksi kerääntynyt likaisen väristä jäätä/vettä. Aurinko antoi odotuttaa itseään, mutta kallion laella joku oli sytyttänyt nuotiopaikalle tulen ja ihana tuoksu toi mieleen makkarat - ne, joita meillä ei ollut. Ja samalla päätimme, että jonain kauniina kevätpäivänä palaamme tänne ja repussamme on silloin kunnon eväät makkaroineen.

Vettä tihkutti lähes koko ajan ja linssien pyyhkijöille olisi ollut tarve. Onnittelimme kuitenkin itseämme tästä reippaasta suorituksesta. Yksin ei todellakaan olisi tullut tässä säässä lähdettyä muualle kuin takaisin peiton alle kirja kainalossa.

 Iltapäivällä kotona juuri ennen päiväkahvia päätin sännätä keittiöön, koska mieli teki jotain herkkua. Muistelin viikon takaista kinuskimutakkkua vesissä suin, mutta kun nyt oikeasti pitäisi yrittää vähän keventää. Huoh! Mutta ei hätä ollut tämän näköinen, sillä vähähiilarisia herkkuja on maailma pullollaan. Tuumasta toimeen ja alle puolen tunnin kuluttua pöydässä oli suklainen mutakakku, joka oli kaiken lisäksi vähähiilarinen - siis suorastaan terveysvaikutteinen... 

VÄHÄHIILARINEN MUTAKAKKU (irtopohjavuoka 16 cm halk.)

100 g voita

120 g tummaa suklaata

3 rkl Steviaa

3 kananmunaa

1 rkl mantelijauhetta

3 rkl mantelilastuja

Lisäksi 

kermavaahtoa (Stevialla maustettu)

mansikoita tai muita marjoja tai hedelmiä

 Sulata voi pienessä kattilassa. Paloittele suklaa kuuman voin joukkoon ja sekoita. Lisää Stevia ja sekoita. Tässä vaiheessa seos on vähän jäähtynyt, joten voit lisätä kananmunan yksi kerrallaan sekoittaen. Lopuksi lisää mantelijauhe ja -lastut. Sekoita.

 Kaada seos irtopohjavuokaan, jonka pohjalle olet pingottanut leivinpaperin. Paista 200 C uunissa noin 15 minuuttia. Kakku saa olla keskeltä tutiseva. Itse pidin tätä uunissa noin 18 minuuttia. Jos sinulla on esim. 18 cm vuoka, kakusta tulee vähän matalampi ja samalla paistoaika vähän lyhyempi.

 Anna jäähtyä hetken ja tarjoa kermavaahdon ja marjojen kanssa.

Kakku on kypsynyt pinnalta, mutta on sisältä vielä vähän valuva.

Herkullinen tuoksu täytti keittiön.

Tässä näkee, miten kakku on sisältä vielä ihanan suklainen.

Nokare Stevialla maustettua kermavaahtoa ja yllättävän hyvän makuiset mansikat saivat kahvihetken kakkuilun täydentymään juuri sopivasti!

VÄHÄHIILARINEN VAIHTOEHTO ILTAPALALLE

 Tiedetään, tiedetään...Joku kuitenkin sanoo, että arvasin. No niinpä, vuoden alku ja vaaka on selvästi epäkunnossa. Se näyttää nimittäin uhkaavan isoja lukemia. Sanoisin, että apuu-va, mutta kun katson peiliin, tiedän että syyllinen löytyy hyvin läheltä. On siis kurinpalautuksen aika.

 Aloitin siis taas vähentämällä hiilareita (juu, en aio huijata, aloitin tänään...). Koska tänään ei ollut illalla tiedossa mitään liikuntaa, teki mieli jotain pientä iltapalaa. Karppaus-sivustolta löysin tämän juustoleipäohjeen ja minun tapaani tuunattuna, piti vielä vähän lisätä juuston määrää. Helpolla syntyvät leipäset maistuivat hyvältä iltateen kanssa.

KARPIN JUUSTOLEIVÄT (6-8 kpl)

2 kananmunaa

2 dl juustoraastetta (Emmental)

1 1/2 dl mantelijauhetta

1 1/2 tl leivinjauhetta

Päälle:

mozzarella-pallo

basilikaa

 Riko kananmunat kulhoon ja sekoita rakenne rikki. Lisää sekaan juustoraaste, manteli- ja leivinjauhe. Sekoita sekaisin.

Nostele leivinpaperille päällystetylle pellille 6-8 kekoa taikinaa. Taputtele lusikalla noin sentin paksuisiksi soikioksi.

 Ripottele päälle joko kuivattua, pakastettua tai tuoretta, silputtua basilikaa. Revi tai leikkaa päälle paloja mozzarellasta.

 Paista 225 C uunissa n. 15 minuuttia tai kunnes leivät ovat kullanruskeita. 

Leivät on helppo taputella lusikan avulla soikeiksi.

Mozzarella voi olla päällä aika rouheina paloina, koska se sulaa kuitenkin.

Herkulliset kullanruskeat ja rapeapintaiset leivät houkuttelevat maistamaan heti!

MITEN EDISTYY VÄHÄHIILARINEN RUOKAVALIO?

 Kirjoittelin tänne joskus helmikuun puolivälin tienoilla, että olin aloittanut vähähiilarisen ruokavalion. Tai ainakin pääosin näin. No, nyt olen noin kuutisen viikkoa syönyt tällä tavoin. Olen ehkä miettinyt vähän tarkemmin, mitä syön, en ole syönyt perunaa, riisiä, pastaa, leipää kuin tosi harvoin. Makeita leivonnaisia ei ole hirveästi tehnyt mieli, mutta jos niitä on ollut tarjolla, en ole kyllä kieltäytynytkäään niistä. Olen tosin vähentänyt itse niitten leipomista. 

Töihin olen ottanut omat eväät, sillä siellä on muuten vaikea vältellä tuota peruna-riisi-pasta -osastoa. Olen huomannut, että ruoka-annokseni pysyvät myös kohtuullisen kokoisina, kun syön omia eväitä.

 Entä olo. Jo parin viikon jälkeen huomasin, että pöhötys ja ähky olivat vähentyneet. Tuntui, että pystyn taas laittamaan sukatkin jalkaan kumartamalla, eikä istahtamalla tuolille. Jep. Ja todella kannustavaa oli se, kun huomasin, että pääsin siirtymään väljistä superstrech-farkuista taas tavallisiin. Vyötärönappi sujahti kiinni ilman tuskaa. Painokin on tähän mennessä tippunut noin kolme ja puoli kiloa. Sehän ei sinänsä ollut ensisijainen tavoite, eikä minulla myöskään ollut lähtöpainoa ihan hirveästi liikaa.

 Olen hypähdellyt vaa'alla ehkä useamminkin kuin olisi tarve, mutta mielenkiinnolla seuraillut vaa'an lukemia. Viikonloppujen jälkeen painoa tulee yleensä muutama sata gramma lisää, joka alkuviikon aikana taas häviää.  Välillä tuntuu, että paino junnaa samoilla lukemilla pitkäänkin ja sitten taas yht'äkkiä tulee humpsahdus alaspäin. Vähän sellaista kaksi askelta eteen yksi taaksepäin.

 Tällä hetkellä ajattelen, että tätä ruokavaliota voi hyvin alkaa pitää vakiona. Entisenä pastan suursyömärinä sekin mieliteko on hiipumaan päin. Saatan hyvin tilata ravintolassakin (silloin harvoin, kun sinne tulee mentyä) salaatin tai olen löytänyt myös lukuisat erilaiset kasvislisukkeet kalan, lihan tai kanan seuraksi.

Pizzaa tein jokin aika sitten kotona ja oikein odotin sitä herkkua. Söin neljä palaa ja seuraavan yön vatsaa kipristeli. Eli kohtuus kaikessa. En siis kieltäydy näistä "kielletyistä" aineista, mutta huomaan, että keholleni pienet määrät niissä ovat parempi kuin entinen "kaikkea ja kuka niitä määriä tuijottelemaan" -linja.

 Iltapaloja olen myös tuunaillut ja poistunut usein vakio-ruisleipä-ajatuksista. Tässä yksi helppo ja hyvä: Mangolassi.

MANGOLASSI -2 annosta

n. 4 dl Hyla-piimää

1 prk Piltti-mangoa

 Laita ainekset korkeaan, kapeaan kulhoon ja surauta tehosekoittimella sekaisin kuohkeaksi juomaksi. Kaada laseihin ja nauti.

Vähän aineksia ja helppo ja nopea tehdä.

Pitkästä aikaa tein myös sämpylöitä iltapalaksi. Laitoin taikinaan kauraleseitä ja kolmen viljan jauhoja, joissa on myös vähän purutuntumaa.

Tuoreen sämpylän päälle juustoa ja kurkkuviipaleita ja lasillinen mangolassia. Ihana iltapala!

LÄMMIN KASVISSALAATTI

 Tein kiinalaista ruokaa possun sisäfileestä tällä kertaa eli Hoisin-possua, johon tuli porsaan lihan lisäksi mm. herkkusieniä ja cashew-pähkinöitä. Ihania makuja ja yleensä tämän ruoan lisäksi tulee keitettyä joko riisiä tai nuudeleita. Tällä kertaa päädyin kuitenkin tekemään terveellisen, vähähiilarisen ja niin hyvän makuisen lämpimän kasvissalaatin. Sitä olisi voinut syödä ihan sellaisenaankin, sillä jotenkin tässä kombinaatiossa kasvikset pääsivät oikeuksiinsa.

 Kuvia ei tullut otettua kuin tuo yksi, sillä nälkä oli aikamoinen ja piti päästä äkkiä ruoan kimppuun!

LÄMMIN KASVISSALAATTI 2:lle 

1/2 kesäkurpitsa

1 pienehkö parsakaali

n. 100 g vihreitä papuja

1/2 punainen suippopaprika

öljyä

sormisuolaa

sitruunamehua

 Leikkaa pavuista päät pois, puolita pavut ja laita kiehuvaan veteen pariksi minuutiksi. Kaada vesi pois.

 Pilko parsakaali sopivan kokoisiksi kukinnoiksi ja kiehauta noin 5 minuuttia. Kaada vesi pois.

Pese kesäkurpitsa ja leikkaa kiekoiksi. Puolita kiekot.

Leikkaa suippopaprika renkaiksi.

 Kaada kaikki kasvikset uunipellille leivinpaperin päälle. Kaada päälle vähän öljyä ja sekoittele, että öljy leviää tasaisesti kasviksiin. Ripottele vielä päälle sormisuolaa.

 Paista 200 C uunissa noin 20 minuuttia (voit ottaa nopeammin pois, jos haluat, mutta voit myös antaa olla vähän pidempään - tässä aika ei ole niin tärkeää).

 Ota pois uunista ja purista päälle vähän sitruunamehua (noin puolikas sitruuna riittää, jos et halua tosi sitruunaista...). Ja sen jälkeen: syömään!

VÄHÄHIILARINEN PIZZA, NAM!

Ja tarinaa dieetistä.

 Ihan sama, kuuluuko ananas pizzaan vai ei, makuasioista ei voi  kiistellä! Siispä tarinaa ananaksesta ja dieetistä.

 Olen jo kohta kolme viikkoa syönyt vähähiilarista ruokaa ja huomannut positiivisia muutoksia olossani. Tämä syömisteni tarkkailu alkoi siitä, että kropassa tuntui koko ajan olevan ähky olo ja vähän turvotusta ja kiristäviä vaatteita. Viimeinen pisara oli astuminen vaa'alle (jep, erehdyksessä hankin siihen uuden patterin vuodenvaihteen jälkeen, kun viime syksynä edellinen patteri uuvahti). Siis ilman tuota ihanaa, kamalaa vaakaa, olisin ehkä jatkanut vanhaan malliin: syömistä, ähkyä, taas syömistä ja taas ähkyä. Ja uusia, isompia vaatteita.

  Eihän sellaista kestä. Siis sitä kehnoa oloa. Eikä varsinkaan sitä lasit helähdyttävää kirkaisua, kun vihdoin astuin siihen vaakaan. Kenen paino siinä oikein näkyi! Muutama voimasana ja tukku harmaita hiuksia sormien välissä ja hypähdys alas vaa'alta. Kun vielä samaan aikaan muutamakin ystäväni oli hehkutellut eriasteisten, joko kokonaan hiilarittomien tai vähähiilaristen ruokavalioidensa tehoa, oli aika helppo tehdä päätös, että toimeen on ryhdyttävä!

 Lueskelin vähän hyötyjä ja haittoja ja päätin noudattaa aika lailla ystäväni Riitan linjaa: pääasiassa peruna, riisi, pasta ja leivät pois. Ja makeat herkut. Syön kuitenkin välillä ruisleivän ja täysin hiilarittomasta dieetistä poiketen, myös marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Varsinkin kasvisten ja eri juuresten osuus on syömisissäni lisääntynyt huomattavasti. Kun vähän väliä miettii, että millä korvaisi pasta/peruna/riisin, tulee väkisinkin laiteltua enemmän porkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia ja muita "vihreitä" korvaamaan hiilaripommeja. Ja ananas ja mansikka muiden muassa poistavat nesteitä, joten niitäkin on tullut lisättyä syömiseen.

 Tämä kolmisen viikkoa on mennyt itse asiassa helposti ruokavalion osalta. Nälkä ei ole tullut, kun ruoka kuitenkin on proteiinipitoista enkä kuitenkaan ole lähtenyt ketoosia tavoittelemaan, kuten ketogeenisessä, täysin hiilarittomassa dieetissä tehdään. Olen myös herkutellut täysillä, kun olin mm. sisareni luona päiväkahvijuhlissa: söin huoletta laskiaispullan (tosin vain puolikkaan), Runebergin tortun (äitini tekemän, sellaiseen leivosvuokaan eli pienempi kuin kaupasta ostettu tötterö), karjalan piirakan (coctail-kokoa) sekä reilun palan Pavlovaa kaikilla herkuilla. Saman päivän muu ruoka oli kuitenkin hillittyä (voiko niin sanoa ruoasta?) ja seuraavana päivänä jatkoin ilman leivonnaisia. Painosaldo oli parin päivän kuluttua kuitenkin miinuksella eli pienet tarkoitukselliset retkahtelut eivät vaakaa huonoon suuntaan heilauttele.

 No, miten se paino sitten on kehittynyt. Alun perin tavoitteeni oli saada oloni paremmaksi ja siinä sivussa toivoin tietysti kevyempiä lukemiakin. Tässä vaiheessa olen onnistunut tavoitteessani keventää oloani. Ylenpalttinen turvotus on vähentynyt, vyötä on voinut kiristää parin reiän verran ja paino on tippunut kaksi ja puoli kiloa. Siis vajaassa kolmessa viikossa. Jippii!!! 

 Aion siis jatkaa näillä linjoilla edelleenkin. Ei tiukkoja rajoituksia. Ei ylenpalttisia hiilareita. Silloin tällöin pala suklaata ja lasi viiniä. Uusia reseptejä. Elämäniloa ja nautiskelua kohtuudella.

 Kevyt olo - kevyemmät lukemat!

 Ja siitä pääsenkin tämän päivän reseptiin. Vyötärönmetsästäjän pizza on tuttu erilaisilta karppaussivustoilta ja dieettiresepteistä ja päätin siis itsekin kokeilla miltä tämä maistuisi. Hyvää! Ja ihan pizzan makuista. Tietty. Täytteet ja mausteet saavat siis tämänkin pizzan maistumaan ihan pizzalta. Pohja on hyvä, mutta ei pidä erehtyä kuvittelemaan, että se olisi samankaltainen kuin normipizzassa. Ei. Mutta ihan hyvä. Ja heti tuli mieleen, että seuraava suolainen piirakka taitaa saada tämän pohjan, sillä se on helppotekoinen ja oikeasti ihan hyvän makuinen. Kokeile. Ja täytä kuten haluat. 

 Siitä päästään alkukysymykseeni: kuuluuko ananas sinun pizzaasi? 

VÄHÄHIILARINEN PIZZA

Pohja:

1 prk rahkaa

150 g (1 pussi) juustoraastetta

2 kananmunaa

4 rkl kauraleseitä (tai vehnäleseitä)

3 rkl ruisjauhoja

1/2 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

tomaattipyrettä

ketsuppia

kinkkua

ananasta

Aura-juustoa

pizzamaustetta

juustoraastetta

 Sekoita kaikki pohjan ainekset sekaisin kulhossa isolla lusikalla. Levitä lusikan avulla leivinpaperilla päällystetylle pellille (olin myös laittanut vähän öljyä paperille, mutta se ei ole välttämätöntä ja itse asiassa vähän vaikeuttaa taikinan levittämistä).

 Paista 200 C uunissa noin 10 minuuttia. Pilko sillä välin kinkku ja ananas pieniksi. Raasta juusto, jos et käytä valmista raastetta. Pilko Aurajuusto. Sekoita tomaattipyrettä ja ketsuppia pienessä kupissa, suhde noin 1 osa pyrettä ja kaksi osaa ketsuppia. Tai mikä on oman makusi mukaista.

 Ota pelti pois uunista ja levitä esipaistetulle pohjalle tomaattipyre-ketsuppiseosta. Ripottele päälle pizzamaustetta. Laita sen jälkeen kinkku, ananas ja Aurajuusto ja lopuksi reilusti juustoraastetta.

 Paista vielä noin 10-15 minuuttia. Nauti!

Taikina on helppo levittää lusikan avulla leivinpaperille ohueksi kerrokseksi.

Pizza valmis nautittavaksi!

VÄHÄHIILARINEN OMENAPIIRAKKA

  Viikonloppu ja kahviaika lähestyy. Ja mieli tekisi jotain hyvää kahvin kanssa. Ja muutenkin askel vetää keittiöön. No etten heti heittäisi hukkaan hyvin alkanut ruokavalion kevennystä, päätin (siis olen aika paljon päättänyt viime aikoina, huomaan) tutkia kevyempiä vaihtoehtoja leivontaankin.

 Minulla ei ole kotona mitään erilaisia makeutusaineita sokerin korvikkeeksi, eikä muitakaan kovin erityisiä aineksia. Piti siis soveltaa vähän. Tämä piirakka syntyi siis muutaman eri reseptin tuunauksena ja piirakasta tuli ihanan pehmeää ja kuohkeaa. Sain myös käytettyä viime kesän runsasta omenasatoa eli kaivoin pakastimesta valmiiksi viipaloituja omenoita pussillisen.

 En osaa laskea tämän piirakan hiilareita, mutta uskon, että vähemmän kuin tavallisissa piirakoissani ennen tätä.

VÄHÄHIILARINEN OMENAPIIRAKKA

100 g margariinia tai voita

1/2 dl intiaanisokeria (tai jotain muuta ruskeaa sokeria tai makeutusjauhetta)

200 g mascarponejuustoa

200 g vaniljarahkaa

2 kananmunaa

1/2 dl kauraleseitä

2 dl mantelijauhetta

2 tl leivinjauhetta

1/2 tl ruokasoodaa

1/2 tl kardemummaa

1/2 tl vaniljauutetta

1 hapan omena 
kanelia

 Laita kulhoon rasva, sokeri, juusto ja rahka. Sekoita vatkaimella. Lisää kananmunat ja sekoita. Lisää kauraleseet ja mantelijauhe, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja sooda. Sekoita. Lisää kardemumma ja vanilja. Sekoita.
 Laita taikina piirakkavuokaan lusikan tai nuolijan avulla.
 Kuori omena ja viipaloi se. Laita viipaleet taikinan pinnalle ja ripottele päälle kanelia. (Tai jos olet ollut viime kesänä ahkera pakastaja, kaiva pakkasesta valmiiksi viipaloituja omenasiivuja.)
 Paista piirakka 200 C uunissa n. 25-30 minuuttia. Laita päälle leivinpaperia, jos piirakka näyttää ruskistuvan liikaa.
 Tarjoile vähähiilarisen jäätelön tai kermavaahdon kanssa (sekoita kermavaahtoon vähän vaniljauutetta ja vähän intiaanisokeria tai jotain makeutusjauhetta)

Viime kesän omppujen hirmusatoa on pakkasessa vielä runsaasti.

Taikinasta tulee helposti lusikalla levitettävää.

Asettele omenaviipaleet kauniisti piirakan pinnalle ja ripottele vähän kanelia päälle.

Valmis piirakka on kuohkeaa ja hyvän makuista.

Päiväkahville, olkaa hyvä!

Pehmeää ja hyvää, kermavaahtoa piirakan kanssa. Maistuu!

PINAATTIMUNAKASKÄÄRYLE

 Oletko tehnyt tai syönyt munakaskäärylettä koskaan? Hirmuisen helppo tehdä ja varioida voi vaikka kuinka - sekä "taikinaa" että täytteitä.

 Itse olen tällä vähähiilarisella linjalla ja siksipä myös tuunasin tätä ruokaa siihen suuntaan. Vähensin valkoisia vehnäjauhoja ja korvasin niitä osin täysjyvägrahamjauhoilla ja lisäsin taikinaan pinaattia. Täyte muodostui jauhelihasta, porkkanaraasteesta ja runsaasta juustoraasteesta. Tämä on niin hyvää ja maistuu myös seuraavana päivänä lämmitettynä tai kylmänäkin. Siis rullailemaan!

PINAATTIMUNAKASKÄÄRYLE

6 dl maitoa

3 munaa

1 1/2 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl täysjyvägrahamjauhoja

4 pakastepinaatti"pallukkaa" tai

tuoretta pinaattia haluamasi määrä

1 tl suolaa

Täyte:

400 g jauhelihaa

1-2 porkkanaa

1 sipuli

öljyä

200 g paseerattua tomaattia

suolaa

mustapippuria

oreganoa

reilusti juustoraastetta

 Sekoita maitoon kananmunat ja jauhot hyvin. Sulata pakastepinaatti tai silppua tuoretta pinaattia ja käytä pikaisesti paistinpannulla ja jäähdytä. Sekoita pinaatti munaseokseen ja mausta suolalla.

 Kaada seos isolle pellille, jonka olet päällystänyt kevyesti öljytyllä leivinpaperilla ja paista 200 C n. 30 min.

 Tee sillä välin täyte. Raasta porkkanat ja silppua sipulit. Ruskista jauheliha joko sellaisenaan tai vähässä öljyssä. Lisää öljyä vähän ja kaada sekaan porkkanaraaste ja sipulit. Sekoittele ja paista keskilämmöllä, kunnes sipulit ja porkkanat pehmenevät.

 Lisää sekaan mausteet ja paseerattu tomaatti. Anna hautua miedolla lämmöllä niin kauan, kunnes munakas on valmis.

 Ota munakas uunista ja kaada päälle jauhelihaseos (jätä pitkiltä sivuilta muutama sentti ilman täytettä). Ripottele päälle runsaasti juustoraastetta.

 Kääri rullalle pitkältä sivulta alkaen. Leikkaa kiekoiksi ja tarjoa joko sellaisenaan tai salaatin kanssa.

Munakkaasta tulee kuohkea, kun vatkaa reilusti seosta ennen pellille kaatamista.

Jätä pitkiltä sivuilta vähän ilman täytettä, niin saat rullattua kääryleen paremmin, ettei täyte pursua ulos.

Ihanaa, herkullista, terveellistä!

RISOTTO KUKKAKAALISTA vai KUKKAKAALIRISOTTO

 On hauska huomata, kuinka paljon löytyykään erilaisia vaihtoehtoja, kun yrittää korvata perunaa, pastaa ja riisiä aterioilla. Tämä risottovinkki tuli alunperin vesijuoksun pärskeissä, kun juteltiin näistä hiilarittomista ruokavalioista. Johanna kertoi tehneensä risottoa kukkakaalista ja kuinka se ei edes valmistuttuaan maistunut kaalilta. 

 Jäin miettimään, että olisikohan noin. Kukkakaali, vaikka onkin suht' mieto maultaan, maistuu mielestäni kuitenkin aina ihan omalta itseltään. Mutta eihän sitä tiedä, jos ei kokeile. Suomalaisen perusluonnehan on tämä "en usko, ellen itse näe, kuule tai maista".

 Ajatuksista tekoihin - päätin siis tehdä kukkakaalirisottoa ja ajattelin, että miedon maun pariksi sopii suolainen, rapeaksi paistettu lohi. Lisäksi annokseen lisättiin pari päivää aiemmin tehtyä punasipuli-vinaigrettea, joka toi kokonaisuuteen sopivasti vähän terävyyttä. Tämä kokonaisuus sai mieheltäkin vahvan peukutuksen eli taidetaan tehdä toistekin tällaista risottoa.

KUKKAKAALIRISOTTO (kahdelle)

muutama kukkakaalin kukinto (n. 5-6)

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

3 rkl öljyä

1 dl valkoviiniä

1 dl juustokermaa (tai kuohukermaa)

1/2 dl parmesanraastetta

1/2 tl suolaa

rouhittua mustapippuria

Laita kukkakaalit tehosekoittimeen ja hienonna (tai tee se veitsellä leikaten). Hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi erikseen. Raasta parmesanjuusto.

 Kuumenna kattilassa öljy ja lisää sekaan sipulit. Kuullottele kunnes sipulit pehmenevät. 

 Lisää kukkakaalit sekaan ja kuullottele niitäkin vähän aikaa. Lisää valkoviini sekaan ja sekoita. Lisää juustokerma ja parmesanraaste ja anna kiehua hiljalleen, kunnes neste vähän haihtuu. 

 Mausta suolalla ja mustapippurilla.

 Tarjoa paistetun lohen tai kanan tai lihan kanssa.

Tein kukkakaalista silppua muutamassa erässä tällaisella pienehköllä tehosekoittimella. Toimi loistavasti.

Nopeasti katsottuna on ihan riisin näköistä, eikö!

Tämän risotonkin tekemiseen menee jonkun aikaa, kuten oikeankin risoton. Tätä ei myöskään keitetä ihan pehmeäksi eli vähän purutuntumaa saa jäädä.

Paistoin lohet nahkoineen, ensin nahkapuoli alaspäin niin kauan, että nahkasta tuli rapeaa ja sivusta huomasi kalan kypsentyvän yli puoleen väliin. Sen jälkeen käänsin kalat ja kypsensin enää vähän aikaa. Maustoin reilusti suolalla ja kevyesti valkopippurilla.

Kauniit annokset toivat veden kielelle!

KANA-KORMA 

 Edelleen jatkuvat vähähiilariset ruokakokkailut ja tänään oli vuorossa intialainen kana-korma. Reseptitaivas-sivustolta löysin vinkin tähän ja lisukkeeksi kuullotin porkkanaa ja purjoa. Keitin myös vähän täysjyvänuudelia, mutta sen olisi voinut jättää poiskin.

 Tämä makumaailma on itselleni ihan ykköstä. Maun tulisuutta voi säädellä chilin määrällä ja halutessaan vaikka jättää loppuvaiheen jugurtin pois, joka myös miedontaa makua. Kannattaa ehdottomasti kokeilla! 

KANA-KORMA

n.400 g broileria

2 rkl rypsiöljyä

1 rkl seesamiöljyä

1 sipuli

1 suippopaprika

2 dl kookoskermaa

pari ananasrengasta

4 rkl maizenaa

n. 1/2 dl maustamatonta jugurttia

MASALA-mausteseos
1-2 valkosipulinkynttä
2 rkl sitruunamehua
1/2 keskitulista chiliä (siemenet poistettuna)
1 rkl jauhettua korianteria
1 tl garam masalaa
1 tl kurkumaa

1/2 tl juustokuminaa eli jeeraa
1/2 tl kanelia
suolaa  

rouhittua mustapippuria

 Tee ensin mausteseos. Laita vähän pilkotut valkosipulinkynnet ja chili tehosekoittimeen. Lisää sitten muut aineet ja surauta kunnolla sekaisin.

 Pilko kanat pieniksi paloiksi, jos sinulla ei ole valmiita suikaleita käytössä.

Pilko sipuli silpuksi ja paprika pienehköiksi kuutioiksi. Kuullota sipulia ja paprikoita rypsi- ja seesamiöljyjen sekoituksessa miedolla lämmöllä, kunnes ne pehmenevät. Lisää sekaan Masala-mausteseos.

 Lisää sen jälkeen kananpalat ja anna paistua hetken aikaa käännellen.

 Kumoa kanaseos kattilaan ja ripottele päälle maizena. Sekoita. Lisää sekaan kookoskerma ja pieneksi pilkotut ananakset ja anna hautua miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Sekoita aina välillä. 

 Lisää lopuksi sekaan jugurtti ja sekoita.

 Keitä sillä välin lisukkeeksi joko riisiä tai nuudelia.

Itse käytin täysjyvänuudelia ja kuullotin pannulla öljytilkassa myös porkkanasta vuoltuja suikaleita sekä purjosta leikattuja kiekkoja. Ne maustoin lopuksi sormisuolalla.