tiistai 31. lokakuuta 2017

SYKSYISEN LOMAPÄIVÄN HYGGEILYÄ
Joskus on kiva pitää lomapäivä ilman sen kummempaa etukäteissuunnittelua. Ihan vaan olla villasukat jalassa ja mietiskellä kaikenlaista. Tai olla miettimättä mitään erityistä. Kun tulee pysähdyttyä hetkeksi, alkaa mieleenkin tulla tilaa uudelle. Itselleni käy usein juuri näin. Päätän vain olla tekemättä mitään ja pian huomaan löytäväni itseni touhuilemasta jotain. 
Tänään minua innoitti jokin aika sitten hankittu samettisen pehmeä, lila fleece-peitto. Ja matto, joka oli vielä rullalla pussissaan. Olin hankkinut Vallilan maton heräteostoksena reilu viikko sitten ja epäilin sen sopivuutta olohuoneeseemme. Meillä on vuosia sitten hankittuja puisia kalusteita, jotka ovat istahtaneet paikoilleen (kuten kuvassa näkyvä pöytä) ja ajattelin, ettei harmahtava matto ehkä sovi sen kanssa.
Jokainen voi arvioida itse niiden sopivuutta, mutta siinä ne nyt ovat ja ainakin livenä täydentävätkin ehkä toisiaan. Tosin valkoinen pöytä on kyllä ollut haaveissa jo pidempään, mutta sitten pitäisi uusia aika monta muutakin kalustetta.
Sohvan toisessa nurkassa on viime vuotiset Ikea-hankinnat, tyyny ja peitto.
Niissä on samoja harmaan sävyjä kuin uudessa matossakin.
Sohvan toisessa päässä on uusi, pehmeääkin pehmeämpi, samettinen fleece, jonka herkullinen väri vie ajatukset suoraan syksyyn.
Samoja lilan/punertavan sävyjä toistaa vanha Pentikin kynttilälyhty...
...ja pienet tuikkukipot ikkunalaudalla.
Pöydällä on kynttilöiden vieressä vanhassa, lilassa isomummultani perityssä jälkiruokakipossa matkoiltamme kerättyjä sydämen muotoisia kiviä ja pari erityistä simpukkaa.
Ystävältä saatu jättikokoinen teekuppi höyryää ihanasti ja tuo tuoksua syksyisen harmaaseen päivään.
Onkin aika sytyttää kynttilät, juoda mukillinen teetä ja vain olla.









maanantai 30. lokakuuta 2017

SAVUPOROJUUSTOKEITTO
  Olin ajatellut viikonloppuna valmistaa alkuruoaksi keittoa, mutta jostain syystä se jäi aikomukseksi. No, kun viikolla huomasin, että jääkaappi alkoi ammottaa tyhjyyttä, huomasin Koskenlaskijan savuporojuustopaketin hyllyllä. Ja silloin muistin keittomietteeni.
 Superhelpon keiton koristeluun olisi voinut käyttää muutaman viipaleen savuporoleikkelettä, mutta kun sitä ei ollut, päätin paahtaa uunissa ilmakuivattua kinkkua. Se sopi rapeudellaan ja suolaisuudellaan loistavasti tähän (mutta huusholliin jäi kyllä aikamoinen käry ja tuoksu). Silppusin päälle myös vähän purjoa, mutta persiljasilppu olisi sopinut myös hyvin savuporon kanssa. Ihan oman maun mukaan siis voit koristella keiton.

SAVUPOROJUUSTOKEITTO (alkukeitoksi 4-6:lle)

5 dl vettä
1 kasvisliemikuutio (tai lihaliemi)
1 isohko porkkana
n. 10-15 cm pala purjoa
1 pkt Koskenlaskijan savuporojuustoa
1/2 dl vettä + 2 rkl vehnäjauhoja
rouhittua mustapippuria
suolaa

 Kuori porkkana ja pilko pieniksi kuutioiksi. Silppua purjo pieneksi silpuksi. 
 Laita kattilaan vesi kiehumaan ja lisää sinne liemikuutio. Kun se on sulanut lisää sekaan porkkana ja purjo. Anna kiehua 5-10 min.
 Paloittele juusto ja lisää keittoon. Sekoittele, kunnes juusto on sulanut. Voit soseuttaa keiton sauvasekoittajalla tässä vaiheessa tai jättää sen sellaisekseen. Maista ja mausta suolalla ja mustapippurilla.
 Jos haluat keitosta vähän paksumpaa, sekoita puoleen desiin vettä pari ruokalusikallista vehnäjauhoja. Kun olet saanut jauhot "sulamaan" veteen kaada ne ohuena nauhana keiton sekaan sekoittaen samalla. Anna kiehua pari minuuttia.
 Jos haluat lisäksi rapeaa kinkkua, tee näin: Laita ilmakuivatut kinkkuviipaleet leivinpaperilla päällystetylle pellille. Laita viipaleet kylmään uuniin ja käännä uuni 200 asteeseen. Kun uuni on kuumentunut, anna viipaleiden olla uunissa vielä 10-15 min (eli sen aikaa, että huomaat viipaleiden tulevan ruskeiksi ja rapeiksi). Ota uunista ja laita lautaselle keiton pinnalle pari kinkkuviipaletta.
Näissä Koskenlaskijan sulatejuustoissa on mahtavan täyteläiset maut!
Ripottelin pinnalle vähän mustapippuria, purjosilppua ja pari rapeaa ilmakuivattua kinkkulastua. Herkullista!


perjantai 27. lokakuuta 2017

POSSUN KANSSA OMPPU-SIENILISUKE
 Syksyn omenasato ei ole ehkä ollut kaikkein parhain tänä vuonna, mutta viime vuonna omenoita tulikin yli omien tarpeiden. Meillä ei kaksi puuta tuottanut ollenkaan satoa ja se puu, johon omenoita tuli, sattui olemaan punakaneli. Loistavia syömäomenoita tai mehun tekoon, mutta ruoan laitossa niitä ei juuri tule käytettyä.

 Onneksi kaupasta saa kuitenkin tarpeen mukaan erilaisia lajikkeita ja niinpä tällä kertaa käytin kirpeitä ja vähän happamia vihreitä omenoita. Niin, ajatus tähän lisukkeeseen lähti tietysti possusta. Mies nuiji ja leivitti possun fileestä reilut pihvit ja mietittiin, että tehdäänkö lisäksi joku kastike vai jotain muuta. Tämä jotain muuta osoittautui varsinaiseksi osumaksi eli stä voisi syödä vaikka ihan sellaisenaankin!

OMENA-HERKKUSIENI-LISUKE

1/2 punaista chiliä

1/2 pieni suippopaprika
1 vihreä omena
200 g Champ Herkkusieniä
2 valkosipulinkynttä

2rkl öljyä
1-2 rkl balsamicoa
1/2 tl suolaa
1/2 rkl sokeria
mustapippuria myllystä
lehtipersiljaa tai persiljaa

 Kuutioi pieniksi chili ja paprika ja kuori sekä lohko omenat pieniksi paloiksi. Leikkaa herkkusienet viipaleiksi. Hienonna valkosipulinkynnet.
 Kuumenna öljy pannulla. Paistele vähän aikaa herkkusieniviipaleita. Lisää hienonnettu chili ja paprika sekä valkosipulinkynnet.
Kääntele hetki kovalla lämmöllä ja tiputa sitten lämpöä. Lisää omenan palat ja sekoittele, kunnes omenat vähän pehmenevät. Mausta balsamicolla, suolalla, sokerilla ja mustapippurilla.    
 Tarkista maku.
Ripottele joukkoon tuoretta lehtipersiljaa tai persiljaa.

Ihania tuoksuja pannulta!

maanantai 23. lokakuuta 2017

PORRASPROJEKTI
 Olemme asuneet parikymmentä vuotta talossamme ja kuten kaikki tietävät, tietyille asioille tulee sokeaksi. Niinkuin vaikka sille, että paraatipaikalla, sisään tullessa on mäntypuiset portaat. Meillä portaikko jakaa eteisen ja keittiön eli näkyy joka suuntaan. Keittiön puolella meillä on ollut jo pitkään korkea astiakaappi, joka ostettaessa oli myös mäntypuinen, mutta sen maalasin jo silloin heti parikymmentä vuotta sitten valkoiseksi. Portaat tuntuivat olevan jotenkin toissijainen juttu. Aina tuli jotain tärkeämpää tehtävää.

Omakotiasujan elämä on jatkuvaa nikkarointia, paklaamista, maalaamista, ehostusta ja kohennusta. Kun yhden paikan saa kuntoon, alkaa toisesta päästä jo repsottamaan. Ja kun aikansa touhuaa, pitää välillä hengähtää. "To do" -lista kuitenkin on ja pysyy.

 Eräänä päivänä huomasin Tikkurila Oy:n sivuilta mäntyportaiden maalausohjeet. Helpolta (ehkä) vaikutti tuo remontointi ja jutussa  oli loistavasti kerrottu, mitä aineita tarvitaan. 
Ja jostain päättäväisyyteni perukoilta kaivoin ripauksen tahdonvoimaa ja suuntasin askeleeni Kodin Terraan, joka on meidän lähin rautakauppamme. Tiedättekö sen tunteen, kun menee ja harhailee kaupassa hyllyjen välissä, yrittää näyttää asiantuntijalta ja on kuitenkin pihalla kuin lumiukko! No tällainen lumiukko-katse silmissäni törmäsin ihanaan myyjään, joka kysyi, olenko löytänyt kaiken tarvitsemani (kärryni oli tyhjä...). Ja kerrankin ylpeyteni malttoi pysytellä hiljaa (niin, olinhan lukenut ohjeet, mitä pitää ostaa mihinkin rempan vaiheeseen) ja suustani pääsi: No en mitään!

Kerroin, mitä tarvitsen, mutta kuinka paljon - ei mitään hajua tai mitä sävyjä - what! Siitä suunnattiin päättäväisesti kohti maallihyllyjä ja pensselihyllyjä ja teippilaareja - ja ennenkuin huomasinkaan, olin ulkona kaupasta. Kaikki tarvittava mukana (pientä hienosäätöä myöhemmin) ja rahaa oli kulunut alle 100 euroa. Näppärää!
Ostin:
- hiomapaperia (karkeus 150)
- kahta erilevyistä maalarinteippiä
- suojapaperia (vanhoilla hesareillakin olisi selvinnyt, mutta digiversiota ei oikein voi levittää lattialle 😂)
- kaksi eri levyistä pensseliä (myöhemmin hain vielä kapean, n. 10 senttisen telan)
- yhden litran Otex Akva -pohjamaalia
- yhden litran Helmi listavalkoista puolihimmeää maalia (myöhemmin hain vielä 1/2 litraa lisää)
Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo!
Vanhoissa sanonnoissa piilee totuudet. Ensin kevyt hionta, sitten portaiden suojaaminen (käytin jätesäkeistä revittyjä kaistaleita), kaikkien reunojen teippaaminen (leveä maalarinteippi) ja vielä lattian suojaaminen. Tuntui, etten pääse ikinä maalaamiseen asti!
Ärsyttävää valmistelua vaikka kuinka tietää sen kannattavan.
Tässä vihdoin ensimmäinen osa maalausurakkaa takana eli pohjamaali levitetty. Aloitin urakan suunnuntaiaamuna ja tähän pisteeseen olin päässyt noin 7 tuntia myöhemmin. Huh! Onneksi huolto pelasi, kun tytär oli käymässä ja huolehti välillä juomaan mehua, välillä ruokaa ja kahvia. Väsyneenä, mutta tyytyväisenä ajattelin, että onneksi maalien pitää antaa kuivuakin välillä! Vähän niinkuin kropankin pitää antaa levätä välillä.
Tässä ollaan jo loppusuoralla, mutta ennen sitä jatkoin siis ensimmäisen kerroksen Helmi -maalilla, jonka sudin pensselillä. Eräs ystäväni varoitteli, että pensselin jäljet jäävät näkyviin, mutta ajattelin, että kyllä hyvä maali tasoittuu. No eipä tasoittunut. Olin valinnut vesiliukoisen (vai -ohenteisen...) maalin, koska ajattelin, että puhdistus käy helposti vedellä pesten. Ilmeisesti öljymaali olisi ollut parempi. No, käväisin kuitenkin ostamassa kapean telan, että pääsin viimeisen kerroksen vetelemään telalla. Se kannatti. Paitsi.
Telalla maalatessa maalia kuluu enemmän. Tässä some-postaukseni tuolta viimeiseltä maalausillalta:

"Portaiden maalausurakka (kolmas kerros) loppusuoralla. Kello seitsemän illalla, noin kolmen tunnin maalausurakan jälkeen näyttää uhkaavasti siltä, että maali loppuu kesken. Toivo kuitenkin elää ja jatkan maalaamista. 
Klo 19.17 huomaan, että maali loppui, kolme lautaa ja kaide maalaamatta. 19.24 istun autossa matkalla rautakauppaan. Onneksi kauppa on lähellä (maalla kaikki, joka sijaitsee alle viiden kilometrin päässä, on lähellä 😂 ).
Pujahdus kauppaan ja ulos. Mukana maalin lisäksi pussillinen Fazerin suklaa-lakritsi-palloja. Syön matkalla kotiin muutaman (=energiaa), väistelen pimeässä pari koiranulkoiluttajaa, muutaman mopoauton, yhden traktorin.. ei hevosia tällä kertaa. Auto kaartaa kotipihaan 19.45.
Klo 20.05 maalausurakka valmis. Siivous jääköön huomiseen.
20.15 jääkaapin perukoilta löytynyt siideri sihahtaa auki. Jeeee! Voittajafiilis! (ja vielä muutama suklaa-laku-pallo jäljellä). 😅"
Vihdoin lauantaina, noin viikon urakan jälkeen (siis itse asiassa kolme maalauspäivää + yksi siivouspv) portaikko on kuin uusi. Eteinen on valoisa ja sisääntulo vähän siirtynyt tälle vuosituhannelle. Joku varmaan ihmettelee, että miksen tehnyt mitään noille porrasaskelmille. Kuten varmaan kuvista olette huomanneet, tilaa on aika vaikea, suorastaan mahdoton suojata tai rajata pölyltä mitenkään. Kevyt hionta vielä onnistui hiontapölyn leviämättä kovin kauas, mutta se, että olisin ottanut tasohiomakoneeni ja alkanut suristella sillä, olisi varmaan koko huusholli ollut puuteroituna. Askelmia ei voi kevyen hionnan jälkeen maalata, koska se ei kestäisi kulutusta. Siis kompromissina jätin askelmat alkuperäiseen kuntoon.
Keittiön kaappi paikoillaan ja kohta astiatkin taas hyllyissä. 
Mihinkäköhän tarttuisi seuraavaksi?







sunnuntai 22. lokakuuta 2017

LÄMMIN NUUDELISALAATTI ITÄMAISITTAIN
 Pientä askartelua etukäteen ja valmistusvaihe on nopea. Kuulostaa hyvälle - eikö! Nämä itämaisittain (tarkoittaa ehkä lähinnä thaivivahdetta) maustetut kalapihvit * ovat herkullisia, kevyitä ja maistuvia ja niitä teen aina silloin tällöin. Lisukkeet ovat vaihdelleet aina sen mukaan, mitä kaapista on löytynyt tai mitä muuta on ollut pöydässä.
 Tytär oli käymässä ja ajattelin, että jotain lämmintä lisuketta pitäisi kalapihveille keksiä ja thai-/kiinalainen ruoka toi mieleeni nuudelit. Kurkistus kaappiin ja tällaista syntyi! Värit ja maut kohdillaan!

NUUDELI-KASVISSALAATTI

1-2 kerää tms. kokojyvänuudeleita
kourallinen vihreitä pitkiä papuja
kourallinen sokeriherneitä
1 chilipalko
1 porkkana
1 sipuli
öljyä
2 rkl kalakastiketta
2-3 rkl thai sweet chili -kastiketta
pari hyppysellistä sormisuolaa

 Leikkaa porkkana ohuiksi tikuiksi. Leikkaa sipuli neljään lohkoon ja suikaloi ne. Silppua sipuli pieneksi. Leikkaa herneet vinottain puoliksi ja pavut puoliksi.
 Keitä nuudelit lähes kypsiksi. Kiehauta pavut pari minuuttia.
 Laita pannulle öljyä ja kuullota porkkanoita, chiliä ja sipuleita ensin vähän aikaa. Lisää pannulle valutetut pavut ja herneet. Sekoittele. Lisää valutetut nuudelit ja mausta.
Värikäs nuudelisalaatti sopii lisukkeeksi moniin itämaisiin ruokiin.

tiistai 17. lokakuuta 2017

MASCARPONE-SUKLAA-BROWNIET
 Viikonloppuisin tekee mieli kahvin kanssa jotain hyvää vaikka ei se arkenakaan kai ole mitenkään poissuljettua. Arkena sitä kuitenkin saa pidettyä itsensä jossain kurissa (ellei joku työkaveri ole sattumalta kantanut herkkuja kahvipöytään). Joka tapauksessa viikonloppuisin tuntuu, että antaa itselleen helpommin luvan muuhunkin ylimääräiseen herkutteluun, joten pienet kahvileivokset uppoavat siihen samaan kastiin.
 Olen jonkun aikaa hautonut tätä Emerald city -blogista nappaamaani ohjetta, joka sekä näytti että kuulosti juuri minun makuuni sopivalta ja viime lauantaina ehdin sen vihdoin toteuttaakin. Muutenkin leivonnaiset tulee tehtyä usein lauantaina, että vielä sunnuntainakin saa suun makeaksi. 
 Tässä on ihanan kostea brownies -pohja ja valuva mascarpone-juusto ja suklaa-ganache päällä. Pienikin pala riittää, mutta jotenkin sitä tulee vielä nappaistua usein se toinenkin...
MASCARPONE-SUKLAA-BROWNIET 

150 g voita
150 g tummaa suklaata
3 munaa
1¾ dl (120 g) fariinisokeria
1¾ dl (160 g)sokeria
2 dl (130 g) vehnäjauhoja
(½-1 dl manteli/pähkinärouhetta)itse laitoin murskattuja mantelilastuja pienen kourallisen

 Laita leivinpaperi uunivuoan pohjalle (n. 20 x 20 cm). 

Sulata voi ja suklaa kattilassa miedolla lämmöllä. 
 Sekoita sokerit keskenään. Vaahdota munat ja kolmas osa sokereista vaahdoksi, lisää sokeria vähitellen munavaahtoon koko ajan vatkaten, kunnes kaikki sokeri on lisätty. Vatkaa joukkoon vähän jäähtynyt suklaa-voiseos. 
 Kääntele joukkoon lopuksi vehnäjauhot ja mantelirouhe. Kaada seos uunipannuun ja paista 180 asteessa noin 20 minuuttia. Kakku saa jäädä keskeltä kosteaksi. Anna jäähtyä ja kumoa.

Mascarponekerros:
250 g mascarponejuustoa
½-1 dl tomusokeria

 Sekoita mascarpone ja sokeri keskenään. Levitä tasaisesti browniepohjan päälle. Laita jääkaappiin odottamaan kuorrutuksen valmistusta.

Suklaaganache:
¾ dl kermaa
75 g tummaa suklaata

strösseleitä

 Laita kerma ja suklaa kattilaan ja kuumenna miedolla lämmöllä. Kun suklaa on sulanut, niin anna seoksen jäähtyä huoneen lämmössä. Kaada kuorrute mascarponekerroksen päälle ja tasoita veitsellä pinta. Ripottele päälle halutessasi jotain strösseleitä.

 Itse kaadoin suklaan vähän liian aikaisin ja se vähän sekoittui mascarponeen. No, enemmän se vaikutti ulkonäköön kuin makuun - onneksi.
Liian aikaisin valutettu suklaa sai aikaan marmoroidun pinnan, mutta se ei haitannut makua.
Ihana, valuva suklaa-ganache näyttää siltä, että se pitää syödä heti!
Päiväkahvit Muumi-mukeista ja leivonnaiset kruunaavat viikonlopun kahvihetket.


torstai 12. lokakuuta 2017

SALMIAKKI-KINUSKI-KASTIKE
 Tiedän hyvin harvoja ihmisiä, jotka eivät pidä salmiakista. Useimmilla taitaa olla saatuna jo äidinmaidossa (tai isänperintönä) suoranainen himo salmiakkiin. Kyllä vaan, lukeudun myös itse noihin "mustaan kultaan" hurahtaneihin. Mitä suolaisempi - sen parempi!
 Joten kun aikani olin tuijotellut ostamaani Haganolin Apteekin salmiakkimixeriä, oli aika tarttua pulloon ja alkaa tehdä keitoksia. Muistin, että meillä oli pakastimessa vielä jonkun verran aiemmin tekemääni sitruunajäätelöä ja sitä oli silloin syöty salmiakkikastikkeen kanssa. Nyt oli jääkaapissa ihan kohta vanhaksi menevää kuohukermaa, joten siitä se ajatus sitten tällä kertaa lähti. 
 Kastikkeen keittoon ja illan herkkuhetki oli taattu!
SALMIAKKIKINUSKIKASTIKE /-KUORRUTUS ja jäätelöä

2 dl kermaa
1 1/4 dl sokeria
½ dl siirappia
½ – 1 dl Apteekin Salmiakki mixeriä

Päälle:
Turkinpippuricrushia

 Mittaa kaikki aineet kattilaan. Sekoita, kunnes seos kiehahtaa ja jatka keittämistä miedolla lämmöllä ilman kantta. Tosin seos saa kyllä kiehua, mutta varo ettei kastike kiehu yli. Tässä menee noin vartin verran. Sekoittel seosta usein, kun seos sakenee (itse sekoittelin melkein koko ajan ja vartioin, ettei seos kiehahda yli). Kokeile tiputtaa sitä lautaselle ja jos seos ei leviä paljon, vaan jää melkein keoksi, kastike on valmista. Anna jäähtyä hetken ja valuta jäätelön päälle.

 Ripottele vielä lopuksi vähän Turkkaricrushia ja nautinto on täydellinen.
Ei kannata huljauttaa kermaa vauhdilla kattilaan, jos ei halua siivoilla ylimääräisiä sotkuja.
Seos on aluksi aika vaalean ruskeaa, mutta tummenee kyllä.
Seos saa kuohua koko ajan jonkun verran, kunhan varot, ettei se kiehu yli laitojen.
Kylmä, sitruunainen jäätelö ja lämmin, salmiakkinen kastike - 
match made in heaven!


sunnuntai 8. lokakuuta 2017

KANTTARELLI-HÄRKIS-LASAGNE
 "Kokkailua kimpassa" oli taas vuorossa viikonloppuna, kun kokoonnuimme muutaman kouluaikaisen ystäväni kanssa suunnittelemaan ensi kevääseen sijoittuvaa juhlaa. 
 Tällä kertaa olimme Päivin kauniissa kodissa ja tunnelmallisessa kynttilänvalossa pääsimme pöydän ääreen. No, kunhan ensin vietimme tovin keittiössä touhuten. Ensimmäiseksi piti saada jälkiruoka hyytymään eli teimme jälkkäriksi suussasulavan pehmeät ja vähän kirpeät Lemonposset. Alkuruoaksi tehtiin jo aiemmin päivittämäni ja useaan kertaan tehty Mervin halloumisalaatti, jonka makujen kannattaa antaa tasaantua jonkin aikaa jääkaapissa. Halloumit voi paistaa vähän ennen tarjoilua ja asetella salaatin päälle.

 Pääruoaksi Päivi valmisti kasvissyöjiä (ja meitä muitakin) hellivän tosi herkullisen kanttarelli-härkis-lasagnen. Tätä aion tehdä kotonakin, koska se maistui niin hyvälle. Kuvat ovat taas vähän hämäriä, koska en ole niitä mitenkään käsitellyt, mutta maut sitäkin paremmin kohdillaan.

KANTTARELLI-HÄRKIS-LASAGNE

Lasagne-levyjä
1-2 pkt (á 250 g)original-Härkistä
kanttarelleja (pieni pussi pakastettuja tai n. 1/2 l tuoreita)
1-2 sipulia
valkosipulinkynsiä (oman maun mukaan)
öljyä
1 prk maustamatonta tomaattimurskaa (jos teet vain yhdestä paketista Härkistä, laita pelkästään yrttimaustettu tomaattimurska)
1 prk yrttimaustettua tomaattimurskaa
rouhittua mustapippuria
emmental- ja mozzarellajuustoraastetta
valmista juustokermaa (annoksesta riippuen muutama purkki)

 Silppua sipulit ja valkosipulit pieneksi. Kuullota pannulla öljyssä pehmeiksi. Lisää pienityt kanttarellit ja Härkis ja anna niitten lämmitä hetken. Lisää tomaattimurskat ja mausteet ja anna hautua vähän aikaa.
 Kokoa lasagne vuokaan: laita pohjalle kerros kastiketta, kaada sen päälle juustokermaa ja ripottele vielä juustoraastetta. Laita seuraavaksi lasagnelevyjä ja sitten taas kastiketta ja kermaa ja juustoa. Jatka niin kauan, kuin sinulla riittää kastiketta. 
 Laita päällimmäiseksi kerros lasagnelevyjä, juustokastiketta ja juustoraastetta.
 Laita 200 C uuniin n. 45 min. Ota uunista ja anna vielä vetäytyä kymmenisen minuuttia ja tarjoile.
Ihanan mehevää ja maukasta lasagnea tulee syötyä aina vähän enemmän kuin vatsa vetää 😅
Jälkiruoka-posset koristeltiin syksyisesti aluslautaselle laitetuilla vaahteranlehdillä ja päällä oli passionhedelmän lisäksi muutama tuore karpalo.










keskiviikko 4. lokakuuta 2017

KANA-CHEDDAR-ENCHILADAT
 Vielä yksi postaus tuosta ihanasta cheddarista ja sen jälkeen lupaan siirtyä taas terveellisempiin ruokiin - ehkä. Viikonloppuisin vaan on sellainen olo, että mieli tekee vähän mässäillä ja herkutella ja juusto liittyy minun mielikuvissani usein tähän. Ja tällä hetkellä juustojen ykkönen on meillä cheddar. Uunista tulleena, valuvan pehmeänä ja maukkaana se on ihan parasta.
 Enchiladat ovat helppoa herkkua, joita voi valmistaa isollekin porukalle etukäteen ja laittaa vähän ennen syömistä uuniin lämpenemään. Lisukkeeksi raikas salaatti ja juomaksi olut tai pehmeä punaviini.

KANA-CHEDDAR-ENCHILADAT

n. 400 g broilerin fileitä tai suikaleita
1 iso sipuli
1 suippopaprika
100 g maissia
öljyä
(chiliä, jalopenoja...)
1 pss taco-maustetta
1/2 dl vettä
1 prk Koskenlaskijan ruoka Cheddaria
cheddarjuustoa
1 pkt tortilla -lättyjä

 Suikaloi broilerin fileet. Leikkaa myös sipulit ja paprika lyhyiksi suikaleiksi. Paista suikaloidut broilerit öljyssä ruskeiksi. Lisää sipulit ja paprika joukkoon ja anna kuullottua pehmeiksi. Lisää maissit ja sekoita. Jos haluat täytteestä tulisempaa, voit lisätä siihen chiliä tai jalopenoja tai vastaavaa.
 Ripottele päälle taco-mauste, sekoittele ja lisää vesi. Ota pannu pois liedeltä. 
 Levitä lautaselle tortilla -lätty ja levitä sille reilu ruokalusikallinen Koskenlaskijan cheddaria. Nosta keskelle kanatäytettä ja laita päälle vielä vähän cheddar-juustoa (raasteena,paloina tms.)
 Kääri lätty rullalle ja laita saumapuoli alaspäin uunivuokaan. Täytä kaikki lätyt samalla tavoin ja levitä lopuksi päälle loput Koskenlaskijan cheddarit ja vähän vielä cheddar-juustoa.
 Anna kuorruttua 220 C uunissa noin vartin verran.
Levitä täyte poikittain tortilla -lätyn keskelle, niin saat rullattua sen hyvin uunivuokaan.
Tällä kertaa juomana oli amerikkalainen The Velvet Devil Merlot -viini, joka sopi hyvin enchiladojen kanssa.



maanantai 2. lokakuuta 2017

UUNISSA PAAHDETTU VALKOSIPULI
 Kuinka moni pitää valkosipulista? Kuinka moni pitää raa'asta valkosipulista? Entä ruokien maustajana? Tai oletteko kokeilleet valkosipulia paahdettuna?
 Meillä tehtiin kokonaisena (lähes) paahdettuja valkosipuleita uunissa kalaruoan lisukkeena ja on jännä huomata, miten valkosipulin maku muuttuu ihanan pehmeäksi ja suutuntuma kermaiseksi uunikäsittelyn jälkeen. Helppo lisuke, jota kannattaa tehdä varsinkin nyt syksyllä, kun flunssa-aika meinaa vaania nurkan takana!

UUNISSA PAAHDETUT VALKOSIPULIT

1 valkosipuli / ruokailija
oliiviöljyä
juoksevaa hunajaa

 Leikkaa kokonaisista valkosipuleista "hattu" pois terävällä veitsellä. Ripottele päälle vähän oliiviöljyä ja kevyesti myös hunajaa (hunajan voit jättää poiskin).
 Laita valkosipulit rutisteltuihin foliokuppeihin ja paista 180 C uunissa n. 45 min.
 Tarjoile kalan,lihan tai kasvisten kanssa.
Ihanan pehmeäksi paahtunut valkosipuli on todella hyvää!