KANA-RENDANG

 Luin taannoin Hesarin nettiversiosta, että Indonesialainen rendang äänestettiin joskus maailman maukkaimmaksi curryksi CNN-kanavan järjestämässä kisassa. Rendang on siis mausteinen curryruoka, johon kai alunperin on käytetty naudanlihaa, mutta siitä onnistuu eri versiot mielitekojen mukaan. Itse päätin kokeilla kanaa pääraaka-aineena ja ihan nappiin meni. Nämä maut ja tämä makumaailma on niin minun juttuni! Pientä näpertelyä nämä aina vaativat, kun aineksia on vähän enemmän, mutta lopputulos palkitsee.

KANA-RENDANG

Maustetahna:

1 sipuli

3 valkosipulinkynttä

1 chilipalko

1/2 rkl inkivääriä raastettuna

1 tl jauhettua kurkumaa

1/2 tl suolaa

3 rkl öljyä

(1 rkl sitruunaruohotahnaa)

400 g broilerin rintafilettä

öljyä

1 tlk (400 g) kookoskermaa

1 rkl soijaa

2 rkl fariinisokeria

1 tl suolaa

3 kaffirlimetinlehteä

1 lime

 Kuori sipuli ja valkosipulinkynnet ja puolita kaikki. Halkaise chili ja poista siemenet. Raasta inkivääri. Laita ainekset kulhoon ja lisää päälle kurkuma, suola ja öljy (sekä halutessasi sitruunaruohotahna). Hienonna tehosekoittimella tahnaksi ja laita pieneen kattilaan. Voit lisätä vähän öljyä, jos tahna on kovin kuivaa. Kuumenna varoen ja sekoittele koko ajan. Kun tahna on kuumentunut ja mausteet "heränneet" lisää päälle kookoskerma, soija, sokeri, suola ja kaffirlimetinlehdet. Laita levy pienelle ja anna hiljalleen porista.
 Leikkaa rintafileet pienemmiksi paloiksi ja paista öljyssä pintaan väriä ja laita sitä mukaan kattilaan kookoskermaan. Anna kiehua hiljalleen puolisen tuntia ja keitä sillä välin lisäksi riisiä ja kasviksia. Purista lopuksi sekaan puolen limen mehu ja laita puolikkaan limen lohkoja tarjolle, että niistä voi halutessaan puristaa lisää mehua ruoan päälle.

Kattilasta tulee huumaava tuoksu ruoan poristessa liedellä.

Mahtavia makuja!

PARSA-AIKA ON TÄÄLLÄ TAAS

 Tälle viikonlopulle ei ollut oikein mitään erityisiä ruokasuunnitelmia. Olin ostanut jo aiemmin kaupasta perusjauhelihat ja kanat ja kalat ja kasvikset, mutta sitten piti vielä lähteä hakemaan lähikaupasta postitilaus ja silloin se iski. Parsakimput! Ihanan vihreät ja houkuttelevasti asetellut parsat vetivät puoleensa kuin magneetit. Nappasin ne kainaloon ja kassan kautta kotiin.

 Lauantai-illan askartelut olivat siis valmiina. Olin ostanut myös pari valmiiksi leikattua lohimedaljonkia ja niille alkoi siis muodostua tässä lisuke. Olen parina viime vuonna tehnyt useampaankin kertaan herkullista Parmesaaniparsaa ja se oli myös tänään reseptini. Parmesan rapeutuu ihanasti uunissa ja näitä parsoja voisi syödä ihan sellaisenaankin.

 Hollandaise -kastike kuuluu tietysti myös kuvioon ja samoin uppomuna. Olen tehnyt joskus aiemmin uppomunia suoraan kiehuvaan etikkaveteen, jotka usein saattavat vähän levitä veteen laitettaessa. Tällä kerralla ajattelinkin kokeilla kelmussa kypsennettäviä munia. Aika helppoa ja loistava lopputulos, joten suosittelen kokeilemaan.

UPPOMUNAT KELMUSSA

1 kananmuna / ruokailija

 Laita reilu pala tuorekelmua esim. pienen kahvikupin tai jälkiruokakipon suuaukolle ja paina varovasti sormilla pieneksi koloksi. 

 Riko muna varoen kelmupussiin ja voit maustaa sen myös tässä vaiheessa halutessasi esim. suolalla tai pippurilla. Itse en maustanut munia mitenkään. 

 Sulje kelmu tiiviiksi nyytiksi. Voit käyttää apuna erillistä kelmusta kieritettyä narua tai sitten laiskasti, kuten minä, vain kieritellä kelmun "päät" muutaman kerran ympäri.
 Laita nyytti roikkumaan kattilan reunalle, niin että pussi uppoaa juuri ja juuri kiehuvaan veteen. Laitoin itse kattilan kannen vähän raolleen, jotta se piti kelmut paikoillaan. Keitä noin 4-5 minuuttia, niin saat valuvan munan. Pidä veden lämpö vain pienesti poreilevana.
 Irrota kelmu varovasti ja nosta uppomuna tarjolle.

Käytä reilusti kelmua, niin saat "sidottua" nyytit samalla kelmulla.

Laita nyytit varovasti kattilan reunalle.

Voit tukea nyytit esim. kattilan kannella, että ne pysyvät paikoillaan eivätkä valahda kokonaan veteen.

Munat jäävät ihanan valuviksi ja muodostavat Hollandaisen kanssa maukkaan kastikkeen sekä parsoille että lohelle.

LÄMMIN KASVISSALAATTI

 Tein kiinalaista ruokaa possun sisäfileestä tällä kertaa eli Hoisin-possua, johon tuli porsaan lihan lisäksi mm. herkkusieniä ja cashew-pähkinöitä. Ihania makuja ja yleensä tämän ruoan lisäksi tulee keitettyä joko riisiä tai nuudeleita. Tällä kertaa päädyin kuitenkin tekemään terveellisen, vähähiilarisen ja niin hyvän makuisen lämpimän kasvissalaatin. Sitä olisi voinut syödä ihan sellaisenaankin, sillä jotenkin tässä kombinaatiossa kasvikset pääsivät oikeuksiinsa.

 Kuvia ei tullut otettua kuin tuo yksi, sillä nälkä oli aikamoinen ja piti päästä äkkiä ruoan kimppuun!

LÄMMIN KASVISSALAATTI 2:lle 

1/2 kesäkurpitsa

1 pienehkö parsakaali

n. 100 g vihreitä papuja

1/2 punainen suippopaprika

öljyä

sormisuolaa

sitruunamehua

 Leikkaa pavuista päät pois, puolita pavut ja laita kiehuvaan veteen pariksi minuutiksi. Kaada vesi pois.

 Pilko parsakaali sopivan kokoisiksi kukinnoiksi ja kiehauta noin 5 minuuttia. Kaada vesi pois.

Pese kesäkurpitsa ja leikkaa kiekoiksi. Puolita kiekot.

Leikkaa suippopaprika renkaiksi.

 Kaada kaikki kasvikset uunipellille leivinpaperin päälle. Kaada päälle vähän öljyä ja sekoittele, että öljy leviää tasaisesti kasviksiin. Ripottele vielä päälle sormisuolaa.

 Paista 200 C uunissa noin 20 minuuttia (voit ottaa nopeammin pois, jos haluat, mutta voit myös antaa olla vähän pidempään - tässä aika ei ole niin tärkeää).

 Ota pois uunista ja purista päälle vähän sitruunamehua (noin puolikas sitruuna riittää, jos et halua tosi sitruunaista...). Ja sen jälkeen: syömään!

AURINKOISEN PÄIVÄN AURINKOINEN SALAATTI

 Kevätaurinko tuo mieleen raikkaat ruoat ja ihanat värit. Ja terveellisyyden. Näitä lähdin metsästämään, kun  päädyin paahtamaan punajuuria uunissa salaatin yhdeksi ainesosaksi.

 Ja kevättalven ykkösjuttu on ollut myös veriappelsiinit - kirpeän makeat ja kauniin punaoranssit. Jotain piti saada myös tasoittamaan kirpeyttä, joten päätin repiä mukaan mozzarellaa. Ja rapeutta pähkinöistä. Olipa ihan superhyvä kokonaisuus, jota tulee varmasti tehtyä toistekin.

AURINKOINEN SALAATTI VERIAPPELSIINISTA

1-2 punajuurta / ruokailija

öljyä

sormisuolaa

cashew-pähknöitä

salaattia

1/2 palloa mozzarellaa / ruokailija

1 pieni veriappelsiini / ruokailija

balsamiviinikastiketta

 Kuori ja leikkaa punajuuret lohkoiksi. Laita lohkot leivinpaperilla päällystetylle pellille. Ripottele punajuurille öljyä ja sormisuolaa.

 Paahda 225 C uunissa n. 30-45 minuuttia punajuurten koosta riippuen.

Paahda cashew-pähkinöitä kuivalla, kuumalla pannulla vähän aikaa, kunnes niihin tulee vähän väriä.

 Revi lautaselle reilusti salaattia. Nostele päälle punajuurilohkoja ja revi mozzarellasta paloja.

 Kuori veriappelsiinit ulkoreunan kalvoja myöten ja leikkaa ohuiksi kiekoiksi. Laita kiekot salaatin päälle ja ripottele myös pähkinöitä.

 Kaada lopuksi ohuena nauhana balsamico-kastiketta kaiken päälle ja nauti.

JÄLKIRUOKAA MASTERCHEF-TYYLIIN

 Tytär oli viikonloppuna käymässä ja muutaman houkuttelun jälkeen, sain hänet kanssani keittiöön. Aloimme kehitellä jälkiruoka-annosta, johon tulisi erilaisia komponentteja. Kaikki lähti siitä jokin aika sitten hankkimastani Tupperwaren silikonimuotista. Päädyimme siihen, että tällä kertaa muotteihin laitettiin hyytymään vaniljaiset pannacotat. 

 Sitten tulikin se tenkkapoo-osuus eli mitä pannacotan seuraksi. Lopputulos muutaman harha-askelen jälkeen (mm. tuile-kekseistä ei tullut sellaisia, kuin piti) oli kuitenkin maittava: pehmeän vaniljan pariksi tein kirpeää lemon curdia ja rapeaa sitruuna-crumblea ja tytär teki valkosuklaisia matchatee-keksejä. 

VALKOSUKLAISET MATCHA-KEKSIT

120 g (n. 2 1/2 dl) vehnäjauhoja

7 g (n. 1 rkl) matchatee-jauhetta

n. 80 g voita

65 g tomusokeria

ripaus suolaa

1 kananmunan keltuainen

25 g valkosuklaata

 Siivilöi jauhot ja matchajauhe kulhoon. Ota toinen kulho, laita sinne voi ja suola ja vatkaa pehmeäksi. Lisää tomusokeri ja sekoita. Lisää keltuainen ja sekoita.

 Lisää jauho-matcha-seos ja sekoita hyvin. Pilko valkosuklaa veitsellä pieniksi paloiksi ja sekoita sekaan.

 Ota reilu pala tuorekelmua ja kaada taikina kelmulle. Rullaa taikina kelmun avulla pötköksi, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin noin pariksi tunniksi.

 Ota pötkä jääkaapista ja leikkaa taikinasta terävällä veitsellä noin puolen sentin paksuisia kiekkoja. 

 Laita leivinpaperilla päällystetylle pellille (jätä vähän väliä, koska taikina vähän leviää).

 Paista 175 C uunissa noin 15 min, kunnes keksit saavat vähän väriä, mutteivät liikaa.

SITRUUNA-CRUMBLE

50 g voita

1/2 dl fariini- tai intiaanisokeria

3/4 dl vehnäjauhoja

n. 1 dl kaurahiutaleita

ripaus suolaa

1/2 tl leivinjauhetta

1/2-1 sitruunan raastettu kuori

 Nypi kaikki aineet sekaisin muruksi. Laita leivinpaperilla päällystetylle pellille. 

 Paista 175 C uunissa n. 15-20 minuuttia, kunnes muruseos saa vähän väriä ja rapeutuu. Ota pelti pois uunista ja anna vähän jäähtyä. Murskaa murua vielä lisää käsilläsi.

Annoksen kokoaminen: Murustele lautaselle sitruunacrumblea raidaksi. Kumoa päälle pannacotta ja laita yksi Matcha-keksi nojaamaan siihen. Ota teelusikalla lemoncurdia pari nokaretta ja lopuksi vielä Tuile-keksi johonkin sopivaan koloon.

NAUDANLIHAPATA

 Mietin töiden jälkeen kaupassa käydessäni, että miksi pitkään haudutettavia ruokia tulee yleensä tehdyksi vain viikonloppuisin. Ja samalla päätin, että höpsis, arkenakin voi haudutella. 

 Tällaisen ruoan valmistukseen ei mene kovin kauaa aikaa - siis itse näpertelyyn - vain uunissa oleminen on aikaa vievää. Mutta mietipä, että huomenna töistä tullessa on ruoka valmiina! Paitsi, jos nälkä yllättää vielä myöhemmin illalla ja haluat vähän maistella suoraan uunista otettavaa höyryävää lihapataa. Ihan pakko oli maistaa yksi rapsakka lihan pala. Taivaallista!

NAUDANLIHAPATA

n. 800 g naudan ulkopaistia

2 sipulia

2-3 porkkanaa

1 palsternakka

voita/margariinia/öljyä paistamiseen

vettä

(lihaliemikuutio)

suolaa

rouhittua mustapippuria

2 laakerinlehteä

 Pilko paisti sopivan kokoisiksi paloiksi. Kuori sipulit ja porkkanat ja palsternakka ja lohko nekin.

 Paista liha pikaisesti pannulla pienissä erissä siten, että se ruskistuu, muttei vielä kypsy. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada lihat sitä mukaa pataan, kun saat ne ruskistettua. Huuhtele pannu aina vedellä ja kaada vesi pataan lihojen päälle. Tee näin joka paistokerran jälkeen. Jos haluat lisää  makua lihaliemestä, sekoita se viimeiseen huuhteluveteen ja kaada vasta sitten pataan.

 Lisää pataan lihojen kanssa kasvikset ja sekoita. Laita pataan vettä niin paljon, että lihat ja kasvikset juuri ja juuri peittyvät.

 Lämmitä uuni ensin 225 asteeseen. Laita pata uuniin ja vähennä lämpö 175 asteeseen samantien. Anna hautua pari tuntia tai vähän yli. Katso välillä, ettei neste vähene liikaa. Pinnalla olevat lihat saavat kyllä vähän ruskettua ja rapsakoitua.

 Tarjoile keitettyjen perunoiden tai makaronin kanssa tai syö sellaisenaan.

Tämän padan kanssa ei tarvitse välttämättä mitään perunalisukkeita. Itse söin tätä sellaisenaan ja mies nappasi oheen pari vaaleaa leipäpalaa. Helppoa! Voit toki keittää lisäksi perunaa tai makaronia.

Meillä taistellaan aina pinnalla olevista, rapeista lihanpaloista, miten teillä?

VÄHÄHIILARINEN PIZZA, NAM!

Ja tarinaa dieetistä.

 Ihan sama, kuuluuko ananas pizzaan vai ei, makuasioista ei voi  kiistellä! Siispä tarinaa ananaksesta ja dieetistä.

 Olen jo kohta kolme viikkoa syönyt vähähiilarista ruokaa ja huomannut positiivisia muutoksia olossani. Tämä syömisteni tarkkailu alkoi siitä, että kropassa tuntui koko ajan olevan ähky olo ja vähän turvotusta ja kiristäviä vaatteita. Viimeinen pisara oli astuminen vaa'alle (jep, erehdyksessä hankin siihen uuden patterin vuodenvaihteen jälkeen, kun viime syksynä edellinen patteri uuvahti). Siis ilman tuota ihanaa, kamalaa vaakaa, olisin ehkä jatkanut vanhaan malliin: syömistä, ähkyä, taas syömistä ja taas ähkyä. Ja uusia, isompia vaatteita.

  Eihän sellaista kestä. Siis sitä kehnoa oloa. Eikä varsinkaan sitä lasit helähdyttävää kirkaisua, kun vihdoin astuin siihen vaakaan. Kenen paino siinä oikein näkyi! Muutama voimasana ja tukku harmaita hiuksia sormien välissä ja hypähdys alas vaa'alta. Kun vielä samaan aikaan muutamakin ystäväni oli hehkutellut eriasteisten, joko kokonaan hiilarittomien tai vähähiilaristen ruokavalioidensa tehoa, oli aika helppo tehdä päätös, että toimeen on ryhdyttävä!

 Lueskelin vähän hyötyjä ja haittoja ja päätin noudattaa aika lailla ystäväni Riitan linjaa: pääasiassa peruna, riisi, pasta ja leivät pois. Ja makeat herkut. Syön kuitenkin välillä ruisleivän ja täysin hiilarittomasta dieetistä poiketen, myös marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Varsinkin kasvisten ja eri juuresten osuus on syömisissäni lisääntynyt huomattavasti. Kun vähän väliä miettii, että millä korvaisi pasta/peruna/riisin, tulee väkisinkin laiteltua enemmän porkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia ja muita "vihreitä" korvaamaan hiilaripommeja. Ja ananas ja mansikka muiden muassa poistavat nesteitä, joten niitäkin on tullut lisättyä syömiseen.

 Tämä kolmisen viikkoa on mennyt itse asiassa helposti ruokavalion osalta. Nälkä ei ole tullut, kun ruoka kuitenkin on proteiinipitoista enkä kuitenkaan ole lähtenyt ketoosia tavoittelemaan, kuten ketogeenisessä, täysin hiilarittomassa dieetissä tehdään. Olen myös herkutellut täysillä, kun olin mm. sisareni luona päiväkahvijuhlissa: söin huoletta laskiaispullan (tosin vain puolikkaan), Runebergin tortun (äitini tekemän, sellaiseen leivosvuokaan eli pienempi kuin kaupasta ostettu tötterö), karjalan piirakan (coctail-kokoa) sekä reilun palan Pavlovaa kaikilla herkuilla. Saman päivän muu ruoka oli kuitenkin hillittyä (voiko niin sanoa ruoasta?) ja seuraavana päivänä jatkoin ilman leivonnaisia. Painosaldo oli parin päivän kuluttua kuitenkin miinuksella eli pienet tarkoitukselliset retkahtelut eivät vaakaa huonoon suuntaan heilauttele.

 No, miten se paino sitten on kehittynyt. Alun perin tavoitteeni oli saada oloni paremmaksi ja siinä sivussa toivoin tietysti kevyempiä lukemiakin. Tässä vaiheessa olen onnistunut tavoitteessani keventää oloani. Ylenpalttinen turvotus on vähentynyt, vyötä on voinut kiristää parin reiän verran ja paino on tippunut kaksi ja puoli kiloa. Siis vajaassa kolmessa viikossa. Jippii!!! 

 Aion siis jatkaa näillä linjoilla edelleenkin. Ei tiukkoja rajoituksia. Ei ylenpalttisia hiilareita. Silloin tällöin pala suklaata ja lasi viiniä. Uusia reseptejä. Elämäniloa ja nautiskelua kohtuudella.

 Kevyt olo - kevyemmät lukemat!

 Ja siitä pääsenkin tämän päivän reseptiin. Vyötärönmetsästäjän pizza on tuttu erilaisilta karppaussivustoilta ja dieettiresepteistä ja päätin siis itsekin kokeilla miltä tämä maistuisi. Hyvää! Ja ihan pizzan makuista. Tietty. Täytteet ja mausteet saavat siis tämänkin pizzan maistumaan ihan pizzalta. Pohja on hyvä, mutta ei pidä erehtyä kuvittelemaan, että se olisi samankaltainen kuin normipizzassa. Ei. Mutta ihan hyvä. Ja heti tuli mieleen, että seuraava suolainen piirakka taitaa saada tämän pohjan, sillä se on helppotekoinen ja oikeasti ihan hyvän makuinen. Kokeile. Ja täytä kuten haluat. 

 Siitä päästään alkukysymykseeni: kuuluuko ananas sinun pizzaasi? 

VÄHÄHIILARINEN PIZZA

Pohja:

1 prk rahkaa

150 g (1 pussi) juustoraastetta

2 kananmunaa

4 rkl kauraleseitä (tai vehnäleseitä)

3 rkl ruisjauhoja

1/2 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

tomaattipyrettä

ketsuppia

kinkkua

ananasta

Aura-juustoa

pizzamaustetta

juustoraastetta

 Sekoita kaikki pohjan ainekset sekaisin kulhossa isolla lusikalla. Levitä lusikan avulla leivinpaperilla päällystetylle pellille (olin myös laittanut vähän öljyä paperille, mutta se ei ole välttämätöntä ja itse asiassa vähän vaikeuttaa taikinan levittämistä).

 Paista 200 C uunissa noin 10 minuuttia. Pilko sillä välin kinkku ja ananas pieniksi. Raasta juusto, jos et käytä valmista raastetta. Pilko Aurajuusto. Sekoita tomaattipyrettä ja ketsuppia pienessä kupissa, suhde noin 1 osa pyrettä ja kaksi osaa ketsuppia. Tai mikä on oman makusi mukaista.

 Ota pelti pois uunista ja levitä esipaistetulle pohjalle tomaattipyre-ketsuppiseosta. Ripottele päälle pizzamaustetta. Laita sen jälkeen kinkku, ananas ja Aurajuusto ja lopuksi reilusti juustoraastetta.

 Paista vielä noin 10-15 minuuttia. Nauti!

Taikina on helppo levittää lusikan avulla leivinpaperille ohueksi kerrokseksi.

Pizza valmis nautittavaksi!

VÄHÄHIILARINEN OMENAPIIRAKKA

  Viikonloppu ja kahviaika lähestyy. Ja mieli tekisi jotain hyvää kahvin kanssa. Ja muutenkin askel vetää keittiöön. No etten heti heittäisi hukkaan hyvin alkanut ruokavalion kevennystä, päätin (siis olen aika paljon päättänyt viime aikoina, huomaan) tutkia kevyempiä vaihtoehtoja leivontaankin.

 Minulla ei ole kotona mitään erilaisia makeutusaineita sokerin korvikkeeksi, eikä muitakaan kovin erityisiä aineksia. Piti siis soveltaa vähän. Tämä piirakka syntyi siis muutaman eri reseptin tuunauksena ja piirakasta tuli ihanan pehmeää ja kuohkeaa. Sain myös käytettyä viime kesän runsasta omenasatoa eli kaivoin pakastimesta valmiiksi viipaloituja omenoita pussillisen.

 En osaa laskea tämän piirakan hiilareita, mutta uskon, että vähemmän kuin tavallisissa piirakoissani ennen tätä.

VÄHÄHIILARINEN OMENAPIIRAKKA

100 g margariinia tai voita

1/2 dl intiaanisokeria (tai jotain muuta ruskeaa sokeria tai makeutusjauhetta)

200 g mascarponejuustoa

200 g vaniljarahkaa

2 kananmunaa

1/2 dl kauraleseitä

2 dl mantelijauhetta

2 tl leivinjauhetta

1/2 tl ruokasoodaa

1/2 tl kardemummaa

1/2 tl vaniljauutetta

1 hapan omena 
kanelia

 Laita kulhoon rasva, sokeri, juusto ja rahka. Sekoita vatkaimella. Lisää kananmunat ja sekoita. Lisää kauraleseet ja mantelijauhe, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja sooda. Sekoita. Lisää kardemumma ja vanilja. Sekoita.
 Laita taikina piirakkavuokaan lusikan tai nuolijan avulla.
 Kuori omena ja viipaloi se. Laita viipaleet taikinan pinnalle ja ripottele päälle kanelia. (Tai jos olet ollut viime kesänä ahkera pakastaja, kaiva pakkasesta valmiiksi viipaloituja omenasiivuja.)
 Paista piirakka 200 C uunissa n. 25-30 minuuttia. Laita päälle leivinpaperia, jos piirakka näyttää ruskistuvan liikaa.
 Tarjoile vähähiilarisen jäätelön tai kermavaahdon kanssa (sekoita kermavaahtoon vähän vaniljauutetta ja vähän intiaanisokeria tai jotain makeutusjauhetta)

Viime kesän omppujen hirmusatoa on pakkasessa vielä runsaasti.

Taikinasta tulee helposti lusikalla levitettävää.

Asettele omenaviipaleet kauniisti piirakan pinnalle ja ripottele vähän kanelia päälle.

Valmis piirakka on kuohkeaa ja hyvän makuista.

Päiväkahville, olkaa hyvä!

Pehmeää ja hyvää, kermavaahtoa piirakan kanssa. Maistuu!