sunnuntai 28. lokakuuta 2018

IRISH CREAM KAKKUA
 vaikka isänpäiväksi
 Taas tuli ostettua kaupasta maustettua rahkaa. En ollut suunnitellut tekeväni mitään erityistä, kunhan vaan ostin sille varalle, jos jotain tekisi mieli.
 Vanilja on perusmaku, josta usein teen iltapalaa tai jälkiruokaa; lisäksi vain marjoja pakastimesta ja joskus muutama keksin muru. Helppoa ja hyvää. 
 Nyt osui silmiin itselleni uusi maku, Irish cream & coffee. Nam! Jo pelkkä nimi saa veden herahtamaan kielelle. Siis koriin ja kassan kautta kotiin. Vähän aikaa sitten mietin, että missä tuo maku tulisi oikeuksiinsa ja päädyin hyydytettyyn kakkuun. Toinen suosikkini tuon perusjälkkärin oheen ovat hyydytetyt kakut maustetusta rahkasta tai tuorejuustosta.
 Tuumasta toimeen. Ensimmäisenä mietin aina makupareja. Kahvin ja Irish creamin pariksi pitää saada jotain raikasta. Vadelma. Vadelman kanssa sopii suklaa. Pohjakeksiksi ei mitään perusdigestiveä (tai olisi sekin varmaan käynyt), vaan tällä kertaa valitsin Bastognen, vähän kanelisen maun. 
 Ihana, raikas ja hieman yllätyksellinen kakku syntyikin. Vadelmat kakun sisällä olivat kuin pirteä pakkaspäivä lämpimän syksyn jälkeen. Tämä kakku maistuisi varmaan isänpäivänäkin!


IRISH CREAM KAKKU (halk. 20 cm)

Pohja:
n. 1/2 pakettia Bastogne-keksejä
75 g voita tai margariinia
Täyte:
2 dl kuohukermaa
200 g (1 prk) Irish cream & coffee -rahkaa
1/2 dl sokeria
n. 2 dl vadelmia
3 liivatelehteä
3 rkl vettä
Koristeluun:
kaakaojauhetta
suklaata
vadelmia

 Laita ensin liivatteet likoamaan kylmään veteen.
 Murskaa keksit hienoksi muruksi ja sekoita niihin sulatettu rasva. Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla (ja tarvittaessa reunat, jos vuoka on kovin kulunut, kuten minulla) ja painele keksiseos kevyesti pohjalle. Älä painele liian tiukkaan, että kakkua saa myös leikattua.
 Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita vaahtoon rahka ja sokeri. Maista. Voit käyttää myös vähemmän sokeria, jos haluat.
 Kuumenna vesitilkka ja sekoita siihen puristetut liivatteet. Kaada seos juoksevana nauhana koko ajan sekoittaen rahkaseokseen.
 Asettele suurin osa vadelmista keksipohjan päälle (jätä muutama koristelua varten). Puutarhavadelmat säilyttävät aika hyvin muotonsa pakastimesta sulatettunakin.
 Kaada vadelmien päälle varovasti rahkaseos ja laita kylmään jähmettymään ainakin pariksi tunniksi. Voit tehdä tämän myös jo edellisenä päivänä.
 Koristele halutessasi kaakaojauheella, temperoidulla suklaalla (tai ihan vain suklaarouheella) ja vadelmilla.
Suklaan temperoinnista tulee tarinaa eri kerralla.

Vähistä aineista syntyy herkullinen kakku.
Tarkoitus oli temperoida suklaa ihan kunnolla, mutta lämpömittarini oli hukassa. Niinpä menin näppituntumalla vähän sinnepäin.
Kakun kirpeä makuyllätys ovat keksipohjalta löytyvät vadelmat. Täydellistä!
Iloa syksyyn!




lauantai 27. lokakuuta 2018

IHAN PARAS PIZZA IKINÄ!
 Syysmetsien houkutus ja vetovoima on ollut taas viime viikkoina suorastaan huumaava. Ainakin kaikille niille, joilla on suht'helppo pääsy metsään. Itse olen vain kerran ehtinyt ystäväni kanssa "pikaiselle" kävelylenkille lähimetsään. Välillä piti soittaa kotiin ja kertoa, että "hengissä ollaan" ja "ei olla eksytty, mutta kun sieniä löytyy ja löytyy". Kolmen tunnin pikkulenkin päästiin kotiin suppilovahveroiden kera.
 No, sisareni on ehtinyt sitäkin enemmän samoilemaan sieniviidakkoon ja häneltä sain myös kassillisen suppiksia, joten nyt on taas talveksikin pakastimessa jotain odottamassa.

 Pitkä alkutarina johdattaakin sitten hurmion äärelle! Aika moni meistä voi varmaan sanoa pitävänsä pizzasta - tai suorastaan rakastavansa sitä. Jos kuulut tähän porukkaan, on sinulle tässä jotain aivan ylimaallisen herkullista tiedossa!
 Idea tähän kokkailuun lähti Meillä kotona-sivuston ohjeesta, jota kävin muokkailemaan. Tein siis pizzaa näistä metsän herkuista ja en ole pitkään aikaan kokenut mitään näin yllättävää, joka vie kielen mennessään. Pizza, johon ei tule tomaattia ja pizza, joka on melkein kasvisruokaa (pekoniahan ei lasketa liharuokiin 😂) ja pizza, joka vain yksinkertaisesti on sairaan hyvää!
SIENI-PEKONI-PIZZA (2 pyöreää pizzaa tai yksi pellillinen)

Pohja:
3dl vettä 
3 tl kuivahiivaa 
1 tl suolaa 
6-7 dl vehnäjauhoja 
1/2 dl öljyä
Täyte:
170 g (1 pkt) pekonia
n. 1 l suppilovahveroita 
1 iso sipuli 
1/2 tl suolaa 
1 rkl öljyä/voita
 
150 g ranskankermaa 
1/4 tl suolaa 
1/4 tl rouhittua mustapippuria 
100 g mozzarellaraastetta
100 g emmentalraastetta

 Valmista taikina sekoittamalla 42 -asteiseen veteen suola, sokeri, öljy ja vehnäjauhot, joihin on sekoitettu kuivahiiva, vähän kerrallaan. Vaivaa hetki kunnolla. Anna kohota noin 30 minuuttia leivinliinalla peitettynä.

 Levitä pekonit leivinpaperilla peitetylle pellille ja laita pelti kylmään uuniin. Laita lämpötilaksi 175 C ja anna olla. Kun uuni on kuumentunut ko. lämpötilaan, anna pekonien olla vielä sen aikaa, että ne alkavat ruskistua (yhteensä n. 15-20 min. uunista riippuen). Ota pekonit pois uunista ja leikkaa ne saksilla pieniksi paloiksi talouspaperilla päällystetylle lautaselle valumaan.

 Paista sillä välin suppilovahveroita paistinpannulla kunnes niistä on haihtunut kaikki neste. Lisää öljy/voi ja silputtu sipuli. Kuullota hetki kunnes sipuli on pehmeää. Mausta suolalla.

 Ota taikina ja jaa kahtia. Kauli jauhojen avulla ohueksi, kahdeksi pyöryläksi tai yhdeksi isoksi pellilliseksi. Laita pellille leivinpaperi ja voitele se/ne kevyesti öljyllä. 
 Siirrä taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä taikinan päälle ranskankerma ja mausta suolalla ja mustapippurilla.
 Lisää pohjan päälle mozzarellaraaste. Ripottele päälle pekonisilppua ja suppilovahveroita. Ripottele päällimmmäiseksi emmentalraastetta.

 Paista 225 C uunissa (pizzatoiminnolla, jos sinulla sellainen uunissa on) n. 15 min.
Sienet ja sipulit paistumassa.
Uunista otetut, saksitut pekonit valumassa talouspaperin päällä.
Taikinalle levitetyn ranskankerman päälle ripoteltu vähän suolaa ja mustapippuria.
Ensin juustoa ja sitten täytteitä.
Ja vielä lopuksi juustoa.
Ihana tuoksu, mahtava maku!





lauantai 20. lokakuuta 2018

OMENAPANNARI
 Viimeiset omat omenat tuli laitettua pannariin eräänä iltana. Ensin haravointia vaahteran juurella ja sitten pikainen keittiöpiipahdus. Eipä ole juuri parempaa iltapalaa, kuin höyryävä, vaniljalta tuoksuva pannukakku. Ja kun sinne on vielä upotettu muutama omenan viipale kanelin kera, voi vain huokaista... ja ottaa toisenkin palasen.
Syysauringon säteissä kullankeltaisten lehtien keskellä. Ilon löytäminen arkisista asioista!

OMENAPANNARI

2 kananmunaa
4 dl maitoa
1 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1/2 tl suolaa
(1/2 tl kardemummaa)
2 1/2 dl vehnäjauhoja

30 g voita

3-4 omenaa
kanelia
sokeria

 Riko kananmunat kulhoon ja sekoita yhdessä maidon kanssa. Lisää sokerit ja suola ja halutessasi kardemumma. Lisää vehnäjauhot parissa erässä hyvin sekoittaen. Anna taikinan turvota puolisen tuntia.
 Laita uuni lämpenemään 225 C. Laita voinokare uunipannuun (n. 30 x 40 cm) ja laita vuoka uuniin. Anna olla sen aikaa, kunnes voi sulaa ja kuohuminen loppuu.
 Ota vuoka uunista ja kääntele vuokaa siten, että sula voi valuu myös vähän vuoan reunoille. Kaada loppu voisula taikinan sekaan ja sekoita. Kaada taikina vuokaan.
 Kuori omenat ja viipaloi. Ripottele omenat taikinan päälle ja omenoiden päälle kanelia ja sokeria oman maun mukaan.
 Paista 225 C uunissa n. 20-30 min.
Tarjoile jäätelön tai vaniljakastikkeen kera.
Höyryävän muhkea pannari valmistumassa.
Vaniljakastike ja kanelinen omenapannukakku, nam!



lauantai 13. lokakuuta 2018

LISUKKEEKSI PYREITÄ:
KESÄKURPITSAPYREE
 Olen ihastunut erilaisiin pyreisiin ruokien lisukkeina ja tälläkin kertaa päädyin jo hyväksi todettuun paahdettuun porkkanapyreeseen, jonka maku on ihan täydellinen uunissa paahtamisen ja ruskistetun voin ansiosta. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!
 No katselin tässä eräänä päivänä Master Chef Australiaa telkkarista ja siinä tehtiin pyreetä kesäkurpitsasta. Ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kokeiluun! 
 En muistanut tarkasti, mitä ohjelman pyree sisälsi, mutta päätin, että teen sitä omalla tavallani. Ja kun mies vielä paistoi naudan sisäfilepihvit vähän karamellisoiden lihan pintaa, oli taas makusinfonian aika. Aah! Pienet isot nautinnot!
KESÄKURPITSAPYREE (tämä annos on vain pieneksi lisukkeeksi)

1/2 kesäkurpitsa (sellainen keskikokoinen)
1 salottisipuli
2 rkl voi-öljyseosta
1 rkl balsamiviinietikkaa
vettä
suolaa
sokeria

 Ota kesäkurpitsasta vain kuoriosaa. Voit leikata reilusti neljä palaa joka sivulta eli ei haittaa, vaikka myös valkoista osaa tulee mukaan. Kuutioi pieneksi.
 Kuori ja silppua myös salottisipuli.
 Laita kattilaan voi-öljy-seosta ja lisää kesäkurpitsa ja sipuli kattilaan. Kuullottele koko ajan sekoitellen miedolla lämmöllä, kunnes kaikki ainekset ovat pehmeitä. Älä anna ruskistua.
 Lisää sekaan balsamico ja anna kiehahtaa. Lisää vettä ihan vähän, jotta saat soseutettua kaiken. Soseuta tehosekoittajalla tai blenderissä. Mausta suolalla ja sokerilla oman makusi mukaan.
 Laita nokareita joko lusikalla tai pursottamalla lautaselle.
Leikkaa veitsellä kesäkurpitsan joka sivulta reilut viipaleet.
Kuullottele kesäkurpitsaa ja sipulia kattilassa niin kauan, ennen kuin kaikki on pehmeää.
Laita lautaselle paahdettua porkkanapyreetä, pihvi ja kesäkurpitsapyreetä. Meillä oli vielä lisukkeena palsternakka- ja perunalastuja (jotka kerrankin olivat juuri sopivasti uunissa rapsakoituneet) ja pari oksaa herneen versoja.
Täydellistä!



keskiviikko 10. lokakuuta 2018

IHANA PORKKANAPYREE KUHAN KANSSA
 Viikon loppupuolella alkaa mieli kääntyä viikonlopun ruokiin ja tässä on siihen yksi herkkuvinkki. Kuha- tai ahvenfileiden kanssa voi joskus tehdä muutakin kuin perunaa (vaikka sitäkin lautaselle tuli). Ajatuksena tämän päivän ruokaan olivat jälleen kerran värit ja tekstuurit. 
 Kala itsessään on niin väritöntä, että halusin lautaselle lisää väriä. Päädyin siis porkkanaan ja lisäksi vähän vihreätä kevyesti karamellisoidun kevätsipulisilpun muodossa.
 Olen myös ihastunut perunalastujen tekemiseen uunissa, joten siitä siis sitä rapeutta mukaan. Perunat tosin olivat vähän liian kauan uunissa, mutta ensi kerralla tarkempi vahtiminen. Aina oppii, kun paljon kokeilee. Herkullinen kokonaisuus kaiken kaikkiaan!
PAAHDETTU PORKKANAPYREE

2-3 reilun kokoista porkkanaa
2 rkl öljyä
sormisuolaa
30 g voita
rouhittua mustapippuria
suolaa
sokeria

 Kuori porkkanat ja lohko reiluiksi paloiksi. Laita kulhoon ja lisää päällä pari ruokalusikallista öljyä. Sekoittele. Ripottele päällä vähän suolaa.
 Laita porkkanat uunipellille leivinpaperin päälle ja paahda uunissa 175 C noin 20 minuuttia, kunnes porkkanat pehmenevät.
 Laita kattilaan voi ja anna sulaa ja vähän ruskistua (ei palaa). Ota porkkanat uunista ja kaada blenderiin tai kattilaan. Soseuta voin kanssa sileäksi pyreeksi. Mausta ripauksella sokeria, suolaa ja mustapippuria. Maista ja lisää joko suolaa tai sokeria vähän.


Nauti!


maanantai 8. lokakuuta 2018

PASTAA JA BOLOGNESEA
 Meillä oli tyttäreni kanssa pastasessio vähän aikaa sitten. Teimme vain pienen pastataikinan, mutta siitä tuntui riittävän ja riittävän. Perusannoksesta riitti siis pariinkin eri ruokalajiin eli kannattaa miettiä etukäteen millaista pastaa haluaa tehdä.
Me aloitimme raviolin valmistuksella, johon tarvittiin siis levypastaa. Raviolit leikataan joko neliöiksi, jolloin hukkataikinaa ei juurikaan jää tai pyörylöiksi, jolloin taikinaa jää aika paljon "yli". Taikinaa voi työstää uudelleenkin eli vähän tunnustelemalla, jos taikina on kuivahtanutta ja jauhottunutta, lisätään tilkka vettä ja vähän vaivataan. Ja sitten vaan uudestaan koneeseen.
Ravioleitten jälkeen taikinaa siis oli vielä vaikka kuinka paljon, joten päätimme tehdä lopusta spagettia. Tällä kertaa valittiin aika kapea teräväli, jolloin spagetista tuli ohutta kuin kangännauha.
Haaste tuli siinä vaiheessa, kun aloimme miettiä, että minne laitamme kaiken spagetin kuivumaan. Tyttäreni pyöri vähän aikaa keittiössä ja huomasin viinitonkkatelineen. Teline kyljelleen, vähän painoa toiseen päähän, syömäpuikkoja esiin ja voilá! kuivausteline oli valmis!
Aika monta "puikollista" spagettia tulikin! Ne kuivuivat reilussa 5-6 tunnissa ja sen jälkeen ne oli helppoa siirtää rasiaan odottelemaan käyttöä.

SPAGETTI

n. 3 dl durumjauhoja
2 kananmunaa
1 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
n. 1/4 vettä

Sekoita jauhot ja suola kulhossa tai pöydällä. Tee keskelle kuoppa.
Riko munat jauhokuoppaan. Laita öljy ja vesi sekaan. Sekoita haarukalla ensin ja sen jälkeen sormilla taikinaa pikkuhiljaa kasaan.
 Vaivaa taikina todella hyvin, ainakin viisi tai vaikka kymmenenkin minuuttia. Se saa lopuksi olla kovaa.

 Laita taikina kelmuun ja jääkaappiin lepäämään ainakin puoleksi tunniksi.
 Ota pasta ja pastakone ja ala työstää pastaa ohueksi levyksi. Meillä käytettiin lopuksi 7. tasoa eli aika ohueksi kaulittiin taikina. Sen jälkeen säädä koneeseen leikkuuterät haluamallesi leveydelle ja leikkaa spagetti valmiiksi. 
 Tuorespagetin keittäminen kestää vain noin pari minuuttia eli ole tarkkana, ettei pasta keity ylikypsäksi.

PASTA BOLONESE

400 g jauhelihaa
1 pkt (170 g) pekonia
1 iso sipuli
2-3 valkosipulin kynttä
1/2 dl punaviiniä
1 prk Mutti-tomaattimurskaa
1 dl vettä
suolaa
mustapippuria

 Leikkaa pekoni pieneksi (itse käytän tähän saksia) ja laita kylmälle, isolle paistinpannulle. Laita liesi päälle ja anna pekonien paistua pikku hiljaa ja rasvan sulaa. Pilko sillä välin sipuli ja valkosipulit pieneksi. 
 Lisää pannulle pekonien sekaan jauheliha ja anna ruskistua. Lisää sipulisilput ja anna kuullottua pehmeiksi. Lisää viini ja anna kiehahtaa. Siirrä kaikki kattilaan.
 Lisää kattilaan tomaattimurska, vesi ja mausteet ja jätä hautumaan tunniksi tai pariksi. Tarkista välillä, ettei kastike pääse kuivahtamaan. Lisää vettä, jos on tarve.
 Tarkista lopuksi maku ja tarjoile keitetyn spagetin ja parmesanraasteen kanssa.
Anna kastikkeen hautua kauan, jotta maut tasaantuvat.
Tarjoile parmesan raasteen kanssa.
Ja juustonystävän annos virallisen kuvauksen jälkeen: 
reilusti emmentalia vielä kruunuksi 😁


sunnuntai 7. lokakuuta 2018

SIENIRAVIOLIT
 Tytär oli käymässä viikonloppuna ja päätin tehdä ravioleja sienistä, joita olimme ystäväni kanssa keränneet vähän aikaa sitten. Kerrankin maltoin työstää taikinaa tarpeeksi, jolloin siihen tuli hyvä sitko, eikä taikina repeillyt kertaakaan.
 Kun taikina ja täyte oli tehyt, hihkaisin tyttären avuksi. Toinen teki koneella taikinalevyjä ja toinen täytti ravioleja. Tein lisukkeeksi kastikkeen ja pienellä kikkailulla vielä sienivaahtoakin. Päälle pari lastua parmesania ja nam, mikä ateria! 
 Taikinaa tuli sen verran, että päätettiin tehdä osasta spagettia. Sitä saadaan sitten huomenna ruoaksi. Tosin kuivaneet pastat säilyvät noin kuukauden verran, joten katsotaan, maltanko jättää vielä osan toiseenkin kertaan.

SIENIRAVIOLIT 

n. 3 dl durumjauhoja
2 kananmunaa
1 rkl oliiviöljyä
1/2 tl suolaa
n. 1/4 vettä

Täyte:
1 sipuli
1 dl silputtuja, pannulla käytettyjä sieniä (kanttarelli, suppilovahvero)
öljyä
suolaa
rouhittua mustapippuria
2-3 rkl ruohosipulituorejuustoa

 Sekoita jauhot ja suola kulhossa tai pöydällä. Tee keskelle kuoppa.
Riko munat jauhokuoppaan. Laita öljy ja vesi sekaan. Sekoita haarukalla ensin ja sen jälkeen sormilla taikinaa pikkuhiljaa kasaan.
 Vaivaa taikina todella hyvin, ainakin viisi tai vaikka kymmenenkin minuuttia. Se saa lopuksi olla kovaa.

 Laita taikina kelmuun ja jääkaappiin lepäämään ainakin puoleksi tunniksi.
 Tee täyte sillä välin. Silppua sipuli ja sienet (tai jos käytät jo käsiteltyjä sieniä, niin pelkästään sipuli). Kuullota rauhassa sipulisilppua, kunnes se pehmenee. Lisää sienet sekaan ja anna paistua vähän aikaa, kunnes sienissä ollut neste haihtuu. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Ota desin verran seosta sivuun kastiketta varten.
 Anna jäähtyä ja lisää sitten sekaan tuorejuusto. Sekoita.

 Ota pasta ja pastakone ja ala työstää pastaa ohueksi levyksi. Meillä käytettiin lopuksi 7. tasoa eli aika ohueksi kaulittiin taikina. Ota pyöreällä muotilla pastasta pyörylöitä, laita reilu teelusikallinen täytettä keskelle, voitele vedellä reunat ja laita päälle toinen pyörylä. Painele huolellisesti reunat kiinni siten, ettei väliin jää ilmaa. Voit vielä halutessasi painaa pienemmällä rinkulalla reunat kiinni ja samalla poistaa ylimääräistä pastaa.
 Keitä ravioleja suolalla maustetussa vedessä n. 5 minuuttia . 

KASTIKE

n. desin verran sienisipulisilppua
2-3 rkl voita
2-3 rkl vehnäjauhoja
1 dl ruokakermaa
1-2 dl maitoa
suolaa
mustapippuria

 Sulata voi kattilassa ja lisää sekaan jauhot. Sekoittele vähän aikaa. Lisää ruokakerma ja desin verran maitoa pikkuhiljaa, että kastike pysyy paksuhkona. Lisää sienet ja mausteita varoen. Lisää maitoa, jos kastike on liian paksua. 
Hyvällä pastakoneella taikinan työstäminen käy helposti. Porras kerrallaan ohuemmaksi ja ohuemmaksi taikinaa.
Laita täytettä rinkulan keskelle ja "voitele" reunat kylmällä vedellä, että päällystaikina tarttuu paremmin kiinni.
Painele päällimmäinen taikinapala tarkasti kiinni, että sisään ei jää ilmaa.
Käytin pienempää rengasmuottia, että sain ylimääräisen taikinan pois reunoilta.
Laita lautaselle reilu lusikallinen kastiketta ensin ja päälle muutama ravioli.
Tein sienivaahtoa päälle sekoittamalla kattilassa ensin vähän sieni-sipulisilppua ja lisäämällä sekaan vähän kermaa. Kaadoin seoksen kapeaan astiaan, jossa vaahdotin sen sauvasekoittajalla.