keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

TIRAMISU
PERINTEINEN TIRAMISU

1 paketti (200 g) Savoiardi -keksejä

2 1/2 dl vahvaa kahvia
3 rkl kermalikööriä (esim. Bailey's, Vana Tallinn Cream...)
4 kananmunaa

1 dl sokeria
500 g mascarpone-juustoa
tummaa suklaata

Pinnalle
kaakaojauhetta
(mansikoita)

 Laita jäähtynyt kahvi laakeaan astiaan ja sekoita siihen likööri.
 Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita keltuaisiin sokeri ja vatkaa myös vaahdoksi. Sekoita keltuaisvaahtoon mascarpone ja sekoita hyvin. Lisää valkuaisvaahto sekaan varovasti nostellen.
 Kastele keksit kahvissa molemmin puolin nopeasti ja laita sokeripuoli ylöspäin tarjoiluastiaan vierekkäin. (esim. 8 keksiä vierekkäin, jolloin sinulle tulee kolme kerrosta paksu leivonnainen)
 Laita keksien päälle kerros mascarpone-vaahtoseosta. Raasta sen päälle reilusti tummaa suklaata.
 Toista kerrokset samassa järjestyksessä. Viimeiseksi tulee siis kerros vaahtoa, jonka päällä on suklaaraastetta. 
 Tee tähän asti ennen tarjoilua ja laita jääkaappiin tekeytymään.
Siivilöi tarjolle laitettaessa päälle reilusti kaakaojauhetta ja leikkaa halutessasi mansikoista viipaleita ja koristele leivonnainen niillä.
Tässä versiossa on käytetty 1/3 keksipaketista.
Nautinnollisia Tiramisuhetkiä!


sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

TIRAMISU JA KESÄINEN RAPARPERIMISU
 Juhannukseen kuuluvat kaikki herkulliset syötävät - kelle ne ovat ne parhaat grillimakkarat ja toiselle taas uudet perunat ja erilaiset kalat. Itse olen kaikkiruokainen - pääasia, että ruokaa on! 
 Kuten niin monesti aiemminkin, sain valmistaa juhannusaaton kahvipöytään jotain makeaa. Ensimmäisenä mieleeni tuli perusTiramisu mansikoilla koristeltuna. Jes! No, sitten muistin, että pöytään istuu  myös sisareni, joka ei juustoa voi syödä (jep, tuorejuusto kuuluu ehdottomasti Tiramisuun). Päätin tehdä siis leivonnaisen, jossa olisi jokaiselle jotakin. Toiseen misu-puoliskoon ajattelin tehdä mansikkatäytteen, mutta kuinkas sattuikaan, unohdin mansikat kakun sisältä. Niinkin voi käydä. 
 Täytteeseen piti tulla siis raparperihilloketta ja mansikoita, mutta ei ollut hassumpaa tuokaan, että mansikoita oli vain päällimmäisenä. Molempia maisteltiin ja näyttivät maistuvan. Alla resepti kokonaiseen Raparperiversioon eli puolita määrät, jos haluat tehdä tällaisen kahden maun version.
RAPARPERIMISU

200 g Savoiardi -keksejä 

Raparperihilloke
n. 1/2 l raparperinpaloja
n. 1 dl vettä
n. 1/2 dl sokeria
n. 1/2 dl hillosokeria

Väliin
2 dl kuohukermaa
200 g (1 prk) vaniljarahkaa
2 rkl sokeria

Kostutukseen
1-2 dl maitoa
2 rkl jotain kermalikööriä (Bailey's, Vana Tallinn Cream...)

Päälle 
mansikoita

 Tee ensin hilloke. Laita kattilaan raparperinpalat ja vesi. Anna kiehua, kunnes raparperit vähän pehmenevät. Lisää tavallinen sokeri ja anna sen sulaa. Sokerin määrä riippuu siitä, kuinka kirpeää tai makeaa haluat hillokkeesta tulevan. Tässä se saa olla kirpeämpää, koska vaniljavaahto tuo makeutta leivonnaiseen. Lisää hillosokeri ja keitä n. 5min. Jäähdytä. (Tee hilloke vaikka edellisenä päivänä)
 Vatkaa kerma kunnolla vaahdoksi ja lisää siihen rahka. Mausta sokerilla.
 Laita laakeaan astiaan kostutukseen käytettävä maito ja likööri. Määrä riippuu siitä, teetkö leivonnaisen edellisenä päivänä (tarvitset vähemmän nestettä kostuttamiseen) vai samana päivänä, kun tarjoat sen (voit käyttää vähän enemmän nestettä).
 Kostuta keksit ympäriinsä ja laita keksit sokeripuoli ylöspäin tarjoiluastian pohjalle vierekkäin.
 Laita seuraavaksi päälle kerros raparperihilloketta ja sen päälle reilusti vaniljavaahtoa.
 Tee uudestaan eli kostuta keksit, laita vaniljavaahdon päälle, laita hilloketta ja vaahtoa. Anna tekeytyä jääkaapissa parista tunnista seuraavaan päivään.
 Leikkaa mansikat viipaleiksi ja asettele leivonnaisen päälle.
Tässä vierekkäin samassa tarjoiluastiassa molemmat misut.
Laitoin ensin mansikoita vain raparperimisun päälle, mutta tuntui, että vielä perinteisenkin Tiramisun päälle piti saada väriä ja makua kaakaon lisäksi.
Itse tein yhdestä keksipaketista tavallaan kolme leivonnaista, sillä käytin vain 2/3 kekseistä tuohon tuplamisuun. Viimeisistä 8:sta keksistä tein pikkuTiramisun juhannuspäiväksi.
Kyllä nyt on tullut herkuteltua pitkin juhannusta!
Juhannuksen hurja tuuli kävi suoraan mereltä rantaan ja mökillä olisi pystynyt harrastamaan "nurmikelluntaa" 😂 Normaalisti ranta ja vedenpinta on siis tuolla laitureiden luona.
Siniristilipun nostaminen lauluineen kuuluu ehdottomasti perinteisiimme.
Grillikatoksessa oli suojassa juhannuksen sateilta ja tuulenmyräköiltä. Miten sinun juhannuksesi sujui? 



sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

SE aika vuodesta:
Taste of Helsinki 2018
  Jippii! Kauan odotettu kesätapahtumien ykkönen, ainakin omasta mielestäni, Taste of Helsinki on/oli taas täällä! Tänä vuonna alueen rakentamisen vuoksi tapahtumapaikka oli Töölönlahden puisto aikaisemman Kansalaistorin sijaan, mutta se ei tapahtumaa huonontanut. Ja sää! Se on ollut koko viikonlopun ajan aivan huikea, joten kaikki tuntui olevan kohdillaan, kun suuntasimme lauantai-iltana Helsingin keskustaan.
 Olemme jo useamman kerran päässeet tapahtuman pääsponsorin, Electroluxin vieraaksi ja heidän teltaltaan alkoi myös tämän vuotinen ruokaseikkailumme. Kokit olivat loihtineet superherkullista, rapeaa kanaa, dippiä ja korealaistyyppisiä kasviksia. Huikeat maut pirskahtelevan Proseccon kera herättivät makunystyrät ja sen jälkeen ilta olikin yhtä makujen ja kokemusten ilotulitusta. 
Meitä oli isäntämme Timon (vas.) vieraana tällä kertaa pieni, ruokia rakastava porukka ja ehdimme illan aikana maistella yhdeksän ravintolan maistiasannoksia aikamoisen määrän. Alla kattaus meidän mielestämme osumia ja vähän hutejakin.
Aloitimme alkuruokien maistelun Ravintola Nollan Rapealla sienivohvelilla, joka aika vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta oli kaikkien mielestä aivan huikea! Vohvelin rapeus yhdistettynä sienten makuun ja tekstuuriin sekä Mouhijärven tryffelijuustoa ja sipulirelissiä - aivan loistava kokonaisuus.

Toisena kävin itse hakemassa Ragun Maa-artisokkaa, jossa hapanjuurivohvelin päällä oli savustettua kirjolohenmätiä, paahdettua maa-artisokkaa moussena ja retiisiä sekä vihreää omenaa. Pidin myös tästä annoksesta ja omenan raikkaudesta, joka tasapainotti makuja. Retiisi oli ehkä vähän turha lisä tässä muutenkin hyvässä annoksessa.

Vohvelit tuntuivat olevan suosittuja tänä vuonna annosten osana.
Lappilaisesta SKYsta kohistiin kovasti jo ennen tapahtumaa, joten se herätti mielenkiintomme. Siirryimme siis pääruokien pariin. Miedosti kypsennettyä rautua, kuningasrapua ja koivua oli tasapainoinen annos, jossa koivuvaahto oli ihanan raikasta. Sitä piti maistella erikseenkin ja kyllä, koivun maku sieltä löytyi.

Itse maistelin nimikkoannoksen, jossa oli villiä poroa, mäntyistä punajuurilientä, ruskeavoi-puikulamysliä ja selleriä. Annos jäi ehkä kastiin "ihan ok", poron maku erottui selvästi ja laihanlainen punajuuriliemi (ei siis kastike) oli sopivan makea raikas.
Seurueessamme maisteltiin myös Tukholmalaisen Esperanton japanilaistyyppisiä annoksia, jotka oli koottu ylösalaisin käännetyn lautasen päälle. Ne olivat sormisyötäviä eli jonkinlaisen letun tai tortillan päälle oli koottu mm. purjo-hapankerma-piparjuuri -annos (täyte maistui hyvin), sinisimpukka-musta valkosipuli-peruna -annos (joka oli aika suolainen, ja valkosipulin maku valitettavasti peittosi simpukat) sekä kanannahka-viismauste-hunaja -annos (joka maistui hyvältä, tosin nahka ei ollut odotetun rapea).
Näiden annosten syöminen oli aika vaikeaa täytteiden valuessa rinnuksille letun välistä.
Rohkeimmat kävivät maistamassa Chapterin puikula perunaa, sydäntä ja keltuaista. Tuo sydän oli ehkä se, joka herätti vähän epäilyksiä, mutta eniten annoksessa maistui pehmeyttä tuonut peruna, joka olikin tarpeen aika suolaisessa annoksessa.
Fabrikin Italialainen tryffelillä maustettu risottopallo oli juuri sellaista lohturuokaa, jota jokainen maisteli. Herkullinen risotto ja paljon juustoa uppopaistetun pallon sisällä oli todella täyttävä annos. Itse olin sitä mieltä, että uppopaistaminen toi annokseen vähän tunkkaisen maun, mutta sisältö oli ihanaa.
Alueella oli hauska myös vain kuljeksia ja katsella ihmisiä. Yksi ja toinen kävi ostamassa juomaa itselleen joko laseittain tai ämpäreittäin! Valkoviini ui jääpaloissa ja nautinto oli taattu.
Siellä täällä näkyi ystävyksiä kilistelemässä hyvälle ruoalle ja kauniille kesäsäälle.

Tämän jättipostauksen loppu alkaa häämöttää, mutta sitä ennen käydään vielä jälkiruokien kimppuun.
Kaikki jälkiruoka-annokset olivat kuin koruja. Useissa oli käytetty kukkia tai muita luonnonantimia koristeena ja myös makua antamassa.
Vasemmalta ylhäältä: 
1. SKYn suklaata, herkkutattikinuskia ja puolukkaa
- mahtava kinuski ja suklaakakku, voimakas puolukkavaahto
2. Ragun metsämansikkajäätelöä, mallasgranolaa, suolakaramelliä ja suolaheinää
- mielellään söi, ei ihmeellinen, suolakaramelli hyvää
3. Nollan raparperijäätelö, mansikkamarenkia, olutmäskiä ja karamelliä
- kirpeästä raparperistä pitävät nauttivat tästä, muille jäätelöä oli liikaa, sillä se peitti muut maut alleen
Alarivissä:
1. Chapterin pihlajan lehtiä ja raparperia
- outo jäätelö, metsäinen kokonaisuus, ei suosikki
2. Latvan hiillostettu tuohi-kerma-parfait, spelttiä, raparperia ja hunajaa
- erinomainen kombinaatio, tosi hyvin maistui kirpeä raparperi
3. Fabrikin  tuulihattu "Profiterole" vadelmilla ja kookoksella
- tuulihatuksi tätä "tornia" ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa, mutta kookos ja vadelma maistuivat hienosti, kokonaisuus oli raikas
Garden by Olon erikoiselta kuulostava jälkiruoka oli nimeltään Ryppylimettiä ja kuusta. Ennakkoon joidenkin hehkuttama annos sisälsi jäätelöpuikon, jossa lime maistui hyvin kermaisessa jäätelössä. Kiva crumble ei ollut sinänsä erikoinen, mutta maistui hyvältä jäätelön kanssa.
Vatsat alkoivat tässä vaiheessa olla jo aika pinkeinä, mutta emmehän voineet jättää maistamatta Vanhan Porvoon Jäätelötehtaan artesaanijäätelöitä, joita myytiin viehättävästä jäätelökärrystä. 
Pistaasi-basilikajäätelö keksillä oli täydellinen piste iin päälle tämän kulinaristi-illan huipennuksena. Molemmat jäätelöt maistuivat herkullisilta yksinäänkin, mutta yhdistelmänä maut olivat voittamattomia. Totesimmekin, että näihin jää koukkuun! Jäätelönhakija valitsi kaikille keskikokoiset annokset, jotka tosin olivat niin suuret, ettei vatsoihin enää meinannut mahtua.
Stoli-vodkat olivat sitten jälkiruoan jälkiruoat, toiset oli maustettu appelsiinilla ja toiset karamellilla. Enpä juuri juo väkeviä juomia, eikä näistäkään tullut suosikkejani. Appelsiinissa maistui voimakas, hyvä sitrus, mutta Caramel-maussa pisti esiin voimakas inkivääri. Outoa.
Riemullinen ilta auringonpaisteessa, hyvien ystävien kesken, naurun remahdusten kaikuessa alueella päättyi. Täytyy sanoa, että vuosi vuodelta odotukset kovenevat, mutta myös täyttyvät. 
Kiitokset #electrolux ja #tasteofhelsinki,
ensi vuonna tulemme taas!









lauantai 16. kesäkuuta 2018

MITKÄ IHMEEN CANNOLIT?
 Lueskelin reseptejä vähän toisella silmällä ja katsoin, että onpa oudon näköisiä cannolenoja, niitä usein jauhelihatäytteisiä pastaputkiloita. Kunnes terästäydyin ja hups! siis lähes samannimisiä putkiloita, mutta makeita versioita. Italiastahan nämäkin ovat peräisin ja ne tehdään usein putkilon tai kartion mallisiksi ja täytetään esim. ricotta-juustolla.
 Tyttäreni kanssa päätettiin kokeilla näitä herkkuja viime viikonloppuna ja päädyimme siihen, että hän teki ja minä touhuilin muuta. Pääsin siis helpolla. Nimittäin näiden paperinohuiden keksikartioiden tekeminen ei kuulostanut eikä näyttänyt ihan yksinkertaiselta. Jos reseptissä sanotaan ohut, niin tarkoittaako se millin paksuista vai lähes läpinäkyvää? Ja onko paistaminen niin tarkkaa, 4 tai 5 minuuttia? 
 No oli kyllä aikamoinen taiteenlaji saada nämä lopulliseen  muotoonsa ilman, että ne paistuvat liikaa uunissa (ja maistuvat aika karvaalta) tai saada tötterön muotoiseksi ilman, että ne murenevat pitkin keittiötä (kyllä murua tulee herkästi). 
 Lopputulos sitten palkitsee kyllä vaivannäön, sillä aika sukkelaan nämä herkut hävisivät suihin. Täytteelläkin oli kyllä osansa: vaniljaista tuorejuustoa, kermavaahtoa ja mansikoita. Perfect!
CANNOLIT

75 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
1 1/4 dl vehnäjauhoja
1 rkl kaakaojauhetta
Täyte:
2 dl kuohukermaa
n. 200 g vaniljatuorejuustoa
1 tl vaniljasokeria
2-3 rkl sokeria
mansikoita

 Vaahdota voi ja sokeri kulhossa. Lisää kananmuna ja sekoita hyvin sähkövatkaimella. Siivilöi kaakaojauhe ja jauhot sekaan ja sekoita. 
 Laita ruokalusikallinen massaa leivinpaperille ja levitä lastalla ohueksi, pyöreäksi, halkaisijaltaan n. 12 cm:n levyksi. Taikina tulee levittää aika ohueksi, ei kuitenkaan ihan läpikuultavaksi, että saat vielä muotoiltua sitä uunista otettaessa.
 Tee pellille neljä levyä kerrallaan (et nimittäin pysty käsittelemään niitä paistamiseen jälkeen tarpeeksi nopeasti, jos sinulla on useampi kiekko odottelemassa). 
 Paista uunin keskitasolla 200 C n. 4-5 minuuttia (viiden minuutin jälkeen levyt palavat aika äkkiä liian tummiksi). Ota levyt yksitellen uunista ja muotoile heti cannolin muotoon esim. pienen leivinpaperipalan avulla. Laita rulla snapsilasiin jäähtymään ja kovettumaan, että muoto säilyy. Jatka paistamista neljä levyä kerrallaan, kunnes koko taikina on paistettu. 
 Valmista täyte vaahdottamalla ensin kerma ja lisäämällä siihen tuorejuusto ja sokerit. Täytä cannolit ensin kerma-juustovaahdolla ja lisää sitten tötteröihin mansikkaviipaleita. Nauti kahvin kanssa!
Levitä taikina lastan avulla ohueksi suoraan leivinpaperille.
Paistetut taikinalevyt ovat polttavan kuumia, kun niitä yrittää muotoilla. Leivinpaperi auttaa, sen avulla saat tehtyä tötterön ja valutettua sen snapsilasiin.
Kun levyt ovat tarpeeksi ohuita, ne pysyvät muodossaan ja kovettuvat nopeasti. 
Kartiot säilyvät muutaman päivän kuivassa paikassa (siis jos et syö samnatien kaikkia). 
Täytä cannolit sitä mukaa, kun asetat niitä tarjolle.
Päiväkahvin kanssa suussa sulavaa herkkua!


lauantai 9. kesäkuuta 2018

KESÄN ALKUUN APEROL SPRITZ
  Pari vuotta sitten tutustuin ensimmäistä kertaa tähän kesäiseen juomaan. Olimme silloin työkavereitteni kanssa Tallinnan reissulla ja moni tilasi siellä Aperolin. Itse ajattelin, että ihan ookoo, vähän hapan drinkki. Omaan makuuni on ehkä enemmän raikas Mojito, vähän sitruksinen ja minttuinen maku.
 No, aika kuluu ja olen törmäillyt tähän oranssiin juomaan siellä sun täällä ja ohoh! - tykästynyt siihen kovinkin.
Muutama viikko sitten Lontoossa Portobello Roadin markkinahumun keskellä istahdimme erään baarin katuterassille ja siellä tuli nautittua tämän kesän ensimmäinen Aperol. Maistui aika freshiltä hikisen päivän jälkeen!
Viime viikonloppuna olimme Porvoossa viettämässä ylioppilasjuhlia (niistä myöhemmin) ja siellä tuli tilattua ystäväni kanssa seuraavat. Edelleen maistui!
Ja yllätykseksi sain mieheltäni tuliaisiksi tällä viikolla pullon Aperolia, joten nyt oli vihdoin aika kokeilla kotonakin tätä suosikkijuomaa.
Resepti löytyy pullon takaa etiketistä, joten valmistus on helppoa. Tosin tuunailin drinkkiä lontoolaiseen tapaan appelsiinilla. Tai ehkä se on tapa joka puolella. Tekee joka tapauksessa kivan säväyksen.

APEROL SPRITZ

3 osaa kuohuviiniä
2 osaa Aperolia
1 osa kivennäisvettä/soodaa
1 viipale appelsiinia
jäitä

 Laita kaikki aineet lasiin ja nauti!!!






maanantai 4. kesäkuuta 2018

ALKUKESÄN RAPARPERIMEHU
 Ensimmäiset raparperikeitot ja -piirakat on jo ehkä tehty, mutta satoa vaan riittää. Olen tehnyt raparperista mehua ennenkin ja nyt päätin kokeilla ystävältäni kuulemaani superhelppoa mehureseptiä. Ja pikkutuunaus kuuluu tietysti asiaan eli oman maun mukaan voi käyttää jotain mausteita - itselläni se oli tällä kertaa vanilja.

 Ihanan raikas mehu tästä syntyikin, jonka sokerin määrää voi toki säädellä itse. Tällä kertaa halusin vähän happaman, mutta ei sentään hampaita vihlovan mehun. Raparperin kanssa suositellaan syötäväksi tai juotavaksi aina jotain maitotuotteita eli kannattaa miettiä mikä tämän kanssa sopisi...Ehkä makea vaniljainen jäätelö?
VANILJAINEN RAPARPERIMEHU

1 1/2 l raparperin paloja
1 1/2 l vettä
1 1/4 dl sokeria
1 1/2 tl tl vaniljasokeria

 Huuhtele raparperinvarret ja leikkaa paloiksi. Laita kattilaan vesi, raparperit ja sokeri. 
 Anna kiehua, kunnes raparperit hajoavat. Ota pois liedeltä ja sekoita sekaan vaniljasokeri. Sekoita. Maista, haluatko lisätä sokeria.
 Kaada mehu siivilän läpi toiseen astiaan. Jäähdytä ja nauti.
Laita pilkotut raparperin palat veden ja sokerin kanssa kattilaan.
Riippuu aina vähän raparperin varsista, minkä väristä mehusta tulee.
Ihanan hennon vaaleanpunainen mehu!