sunnuntai 29. marraskuuta 2015

MUFFINSSIT PORKKANASTA JA SUKLAASTA
 Tämä on ollut osittain muffinssiviikonloppu. Meillä oli töissä perjantaina pikkujoulut ja lupasin hoidella sinne makean lopetuksen ruokailulle. Päädyin porkkanakakkuun  muffinssien muodossa, sillä kuka voisi vastustaa mehevää muffinssia, jossa on paljon kuorrutusta. 
 Samoilla ajatuksilla mentiin vielä sunnuntainakin, mutta tällä kertaa suklaisena versiona. Mmmmmm! Kuorrutus oli sama ja suupielet vetäytyvät vieläkin hymyyn, kun maha on täynnä makeaa!
 Molemmat ohjeet ovat vähän mukailtuna Annin Uunissa -blogista, josta löytyy kaikenlaisia herkullisia leivonnaisia ja varsinkin näitä cupcakes-reseptejä.
PORKKANAMUFFINSSIT (n. 24 isoa tai 48 pientä muffinssia)

1,5 dl sokeria
1,5 dl fariinisokeria
3 kananmuna
2 dl auringonkukkaöljyä (tai rypsiöljyä)
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
1 rkl kanelia
0,5 tl inkivääriä
0,5 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
300 g porkkanaraastetta

Mittaa sokerit, munat ja öljy astiaan ja vatkaa sekaisin. Mittaa kuivat aineet keskenään toisessa astiassa. Raasta porkkanoista hienoa raastetta kolmanteen kulhoon.

Lisää munaseokseen hitaasti vatkaten kuivat aineet, kunnes kaikki ainekset ovat sekoittuneet hyvin. Lisää viimeisenä porkkanaraaste ja sekoita se nuolimella tasaisesti taikinaan.

Jaa taikina muffinssivuokiin. 

Paista niitä 175 C uunissa noin 20-30 minuuttia. Kokeile puutikulla kypsyys. Ne ovat valmiita kun yhtään taikinaa ei jää tikkuun. Nosta uunista ja jätä jäähtymään.

SUKLAAMUFFINSSIT (n. 20 muffinssia)

2,5 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhoa
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1,5 dl luonnonjogurttia
100 g voita
2 munaa
100 g tummaa suklaata

Sulata voi mikrossa ja anna jäähtyä.
Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa.
Rouhi suklaa kuivien aineiden sekaan (jätä sattumia).
Vatkaa kevyesti toisessa kulhossa kananmunat, jogurtti ja sula voi sekaisin.
Yhdistä jauhoseos ja munajogurttivoi-seos nuolijalla käännellen (älä vatkaa taikinaa).
Asettele paperivuoat muffinssipellille ja jaa taikina vuokiin.
Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 20-30 minuuttia. (tarkista kypsyys puutikulla.)
Jätä muffinssit jäähtymään ja valmista kuorrute.

Kuorrutus: (yhteen muffinssiannokseen eli jos teet molempia yhtä aikaa, tuplaa kuorrutteen määrä)
50 g voita
4 dl tomusokeria
200 g tuorejuustoa (Philadelphia)

Vatkaa ensin voi ja tomusokeri keskenään, kunnes ne ovat sekoittuneet kunnolla. Lisää kylmä tuorejuusto. Vatkaa kovemmalla teholla niin pitkään kunnes seos on kuohkeaa. (Huom. Jos vatkaat liikaa seos muuttuu juoksevaksi).
Porkkanamuffinssien taikina saa jäädä aika löysäksi.
Täytä vuokiin taikinaa n. 2/3 osaa. Laitan usein paperivuoat muffinssipellille, jolloin ne eivät leviä uunissa.
Taikina kohoaa hyvin paistettaessa.
Ostin Confetin leipomistarvikkeiden erikoisliikkeestä hauskoja talviaiheisia kääreitä valmiille muffinsseille.
Suklaisten muffinssien taikina ei ollut löysää, mutta nekin kohosivat hyvin.
Kuorrutusta pitää olla paljon!
Pikkujouluviikonlopun kruunasi kuohuva glögi, jota olin saanut vähän aiemmin ystävältäni lahjaksi. Mukava uutuus ja maistui hyvältä perinteisten Aura-juustolla päällystettyjen piparien kanssa.
Mukavaa joulunodotusta kaikille! 


sunnuntai 22. marraskuuta 2015

JOULUISIA MAKUJA; 
LUUMU-KARPALO-KANELIOMENAMALJAT
 Oi, mitä herkkuja lauantai-iltaan saatiinkaan taas aikaseksi.
Mies savusti lohen omalla sähkösavustimella pihalla ja itse tein pitkästä aikaa palsternakka-kesäkurpitsapaistosta. Tämä intohimo ruoan tekemiseen on välillä huvittavaa, kun aina tekee mieli kokeilla jotain uutta. Siinä tulee sitten unohdettua niitä joskus kokeiltuja ja hyviksi havaittuja ruokia.
 Kaikkihan tietävät, että vasta savustettu kala on aina niin hyvää. Ja maistuu ihan taatusti jokaiselle. Ja tänään tuli taas onneksi mieleen myös herkullinen kasvisruoka, joten jääkaappiin viikko sitten hankittu palsternakka pääsi oikeuksiinsa. Herkullista!

 Ja lopuksi: jälkiruoka. Olin hankkinut purkillisen Valion kausimakurahkaa, luumu-kanelia. Sen maku on jo yksinään niin hyvä, ettei sitä tarvitse paljon muuhun sekoitella. Joten päädyin tekemään sille kaveriksi lämmintä, karamellisoitua kaneli-omenaa. Ja makeuden vastapainoksi tomusokeroin muutaman pakastekarpalon täydentämään makuja. Ihana tuoksu ja ihana maku! Helposti ja nopeasti! Jouluisia makuja vähällä vaivalla.
LUUMU-KARPALO-KANELIOMENAMALJAT (n. 4 annosta)

1 prk luumu-kanelirahkaa
1 iso vihreä (hapan) omena
50 g voita
n. 1/2 dl sokeria
1 tl kanelia
kourallinen karpaloita
tomusokeria

 Kuori ja kuutioi omena. Sulata voi ja sokeri kuumalla paistinpannulla. Lisää kaneli ja omenakuutiot. Sekoittele vähän aikaa, että omena vähän pehmenee ja karamellisoituu. Ota pannu pois liedeltä. Kierittele karpalot tomusokerissa pienessä kipossa.
 Kokoa annokset: laita pari lusikallista rahkaa lasin/jälkiruokakupin pohjalle, laita päälle reilu lusikallinen omenoita ja lopuksi ripottele päälle muutama "huurteinen" karpalo.

lauantai 21. marraskuuta 2015

PERUNAA MUFFINSSIPELLILLÄ
 Muistelin lukeneeni Annan Ruokasurffausta-blogista perunoista muffinssipellillä. Joten viikonlopun tullen päätin tehdä oman versioni kerma-juustoperunoista muffinssien muotoon.
 Hauskaa vaihtelua, mutta vaati vähän näpertelyä. Toisaalta viikonloppuisin on aikaa ja haluakin panostaa ruoanlaittoon vähän eri lailla. Naudan ulkofilepihvien kanssa syötiin siis kermaperunamuffinssit ja niiden pinta oli herkullinen ja rapea ja sisus pehmeän kermainen. En huomannut tehdä edes salaattia lisukkeeksi, mutta ei sitä aina tarvitakaan! 
KERMA-PERUNA-MUFFINSSIT

muutama iso jauhoinen peruna (riippuu syöjien määrästä, näihin käytin 3 isoa perunaa)
n. 1-2 dl ruokakermaa
suolaa
valkopippuria
juustoraastetta
öljyä

Pese perunat ja keitä niitä n. 10 minuuttia. 
Kuori ja viipaloi perunat ohuelti.
Laita kulhoon ja mausta suolalla ja pippurilla.
Kaada päälle kerma ja n. kourallinen juustoraastetta.
Laita muffinssivuokiin vähän öljyä pohjalle.
Nostele kauhalla tai isolla lusikalla perunaviipaleita vuoan koloihin. Jaa jokaiseen koloon perunoiden päälle tasaisesti kulhoon mahdollisesti jäänyt kerma. Laita vielä jokaisen pinnalle vähän juustoraastetta.
Paista 200 C uunissa n. 30 min. Ota pois uunista ja anna vähän aikaa tasaantua ja kerman jähmettyä. Paina vuoan pohjasta varovasti ja irrota perunakakkuset tarjolle.
Malta hetki, ennen kuin irrotat kakkuset muffinssivuoasta, että ne pysyvät kasassa.
Nautiskelemisiin!


perjantai 20. marraskuuta 2015

SUKLAA-KINUSKIPALAT HERKUTTELIJALLE
 Vietimme isänpäivänä myös tyttäreni syntymäpäiviä ja leivoimme äitini kanssa molemmat erilaisia herkkuja, makeita ja suolaisia. Kokoonnuimme vanhempieni luo pienellä porukalla juhlimaan ja nautiskelemaan lohi-tuulihatturullaa, pinaatti-fetapiirakkaa, korvapuusteja, mango-piimähyytelökakkua ja leivoksia.
Hauska sattuma oli, että olimme äitini kanssa valmistaneet lähes saman näköiset leivokset, jotka kuitenkin olivat aivan eri makuisia. Tässä oma reseptini, jonka reseptin löysin Kotikokin sivulta ja vähän tuunailin sitä.
SUKLAA-KINUSKIPALAT

100 g voita
2½ dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl sokeria 
½ tl leivinjauhetta 
3 rkl vettä 
kinuski:
2 dl kuohukermaa 
1 dl fariinisokeria 
1 dl sokeria 
1 rkl voita 
1 tl vaniljasokeria 
pari hyppysellistä sormisuolaa 
kuorrutus:
200 g maitosuklaata 
1 rkl rypsiöljyä
muutama pala valkosuklaata

 Vuoraa uunivuoka ( 25 x 30) leivinpaperilla tai jos laitat isolle pellille, taittele paperin reunoja ja tue vaikka piparimuoteilla. Sekoita kuivat aineet ja nypi ne huoneenlämpöiseen voihin murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita taikinasta tasainen ja kauli se tasaisesti uunivuokaan. Itse "kaulin" sen juomalasin avulla. Paista pohjaa 200 asteessa n 15 min. Anna pohjan jäähtyä.
 Mittaa kattilaan kuohukerma ja sokerit sekoita ja anna kiehahtaa. Keitä hiljaisella poreilulla n. 20 min, kunnes kinuski on sakeutunut. Lisää vaniljasokeri ja voi sekä suola. Kaada pohjan päälle, levitä ja anna jäähtyä jääkaapissa.
 Sulata suklaa ja öly. Levitä kinuskin päälle. Sulata valkosuklaa varovasti vaikka mikrossa. Sekoita ja valuta pikkulusikalla raitoja tumman suklaan päälle. Vetele tikulla tai ohuella lusikan varrella toiseen suuntaan viiruja, jolloin saat vähän marmoroidun kuvion leivosten pintaan. Anna suklaiden kovettua ja leikkaa paloiksi.
Kauli tai painele lasin ja jauhojen avulla taikina levyksi.
Valuta vähän jäähtynyt kinuski paistetun, jäähtyneen taikinalevyn pinnalle.
Kannattaa vedellä kuviot pintaan aika nopeasti, ettei käy niin kuin minulle eli pinta ei tasoittunut enää kauniisti.
Suklaa kovettui aika tavalla, mutta kovan pinnan alla oli ihanan pehmeä ja vähän valuva kinuski.


torstai 19. marraskuuta 2015

NAPOSTELUUN OHUT NÄKKÄRI
 Aina silloin tällöin sitä saa maistaa jotakin, joka on hyvää ja tulee ajatus, että jospa minäkin... Tällä kertaa se oli ohut näkkileipä, jota tarjottiin messuilla lakritsimajoneesin kanssa. Majoneesi oli taivaallista, mutta siihen tarvittavaa lakritsijauhetta minulla ei ollut. Toisaalta se ohut näkkärikin teki vaikutuksen ja sitä taasen voi kuka tahansa tehdä. Luulisin. 
 Internetin ihmeellinen maailma toi taas apua ja K-ruokaohjeita vähän mukailemalla sain aikaiseksi näkkileipää. Tosin lopputulos ei ollut täydellinen eli ihan kaikesta leivästä ei voinut sanoa, että se olisi ollut näkkäriä - ennemminkin jotain ohutta sitkoleipää. Mutta osa onnistui tosi hyvin ja paistui rapeaksi ja maistui koukuttavalta tuorejuuston kera. Eli tarkkuutta paistamiseen ja nautinnollisia iltapalahetkiä.
OHUT NÄKKÄRI

Juuri
2 dl lämmintä vettä 
1 dl piimää tai maustamatonta jogurttia
1 tl kuivahiivaa 
1 rkl hunajaa 
3 dl ruisjauhoja 
Taikina
1 tl suolaa 
1 dl ruisjauhoja 
1/2 dl pellavansiemeniä 
1/2 dl seesaminsiemeniä 
n. 2 dl vehnäjauhoja
Pinnalle
pellavan- tai seesaminsiemeniä 

 Sekoita vesi, piimä ja hunaja keskenään. Lisää ruisjauhot, joihin on sekoitettu kuivahiiva ja sekoita hyvin. Peitä kulho leivinliinalla ja anna olla huoneenlämmössä yön yli. Sekoita juurta happanemisen aikana muutamia kertoja.
 Lisää seuraavana päivänä suola, molemmat jauhot ja siemenet. Alusta  taikina hyvin (taikina muistuttaa pehmeää ruisleipätaikinaa).
 Kuumenna uuni 225 asteeseen. Kuumenna samalla myös pelti.
 Leivo taikina pötköksi vehnäjauhojen avulla. Jaa pötkö 4 osaan. Kauli palat pyöreiksi tai suorakaiteen muotoisiksi levyiksi yksi kerrallaan runsaasti jauhoja apuna käyttäen. Nosta levy varovasti leivinpaperin päälle ja jatka kaulimista, kunnes levy on parin millimetrin paksuinen.
 Ripottele pintaan hieman siemeniä halutessasi. Kiinnitä siemenet kaulimella. Voit kuvioida pinnan näkkileipäkaulimella tai pistellä haarukalla. Siirrä näkkileipä leivinpaperin avulla kuumalle pellille. Voit halutessasi "leikata" taikinalevyyn taikinapyörällä ruutuja, jotka helpottavat leivän paloittelua paistamisen jälkeen.
 Paista uunin keskitasolla 6-10 minuuttia, kunnes näkkäri on saanut väriä. Paistoaika riippuu levyn paksuudesta. Varo, etteivät ohuet kohdat näkkileivästä pala. Itse paistoin n. 12 minuuttia ennen kuin leivästä tuli rapeaa.
 Nosta näkkileivät ritilälle ilman leivinpaperia. Anna jäähtyä peittämättä. Taita näkkärit pienemmiksi paloiksi ja tarjoa juuston kanssa. Säilytä näkkileivät paperipussissa tai peltirasiassa kosteudelta suojattuna.



keskiviikko 18. marraskuuta 2015

KANA-KURPITSA-PASTA
 Jokin aika sitten kokeilin ensimmäisen kerran valmistaa ruokaa myskikurpitsasta. Silloin paahdoimme sitä uunissa ja siitä tuli ihanaa, vähän makeaa ja bataattimaista lisuketta ruokapöytään. Siitä innostuneena päätin jatkaa kokeiluja ja koska kaapissa oli kanaa, lähdin tutkiskelemaan, mitä niistä saisi aikaiseksi.
 Löysin Hämmentäjän blogista kokeilemisen arvoisen reseptin, jota sitten muuttelin oman maun mukaiseksi. Kurpitsan kuorimisvinkki on myös häneltä eli hyviä käytäntöjä kannattaa levittää.
 Omasta mielestäni uunissa paahdettu versio on parempaa, vähän makeahkoa ja tämä pannulla paahdettu taas jää maultaan vähän vaisuksi. Ajattelin, että tähän ruokaan voisi kurpitsan sijaan käyttää myös bataattia eli kokeilut jatkuvat...
Tässä vinkki myskikurpitsan käsittelyyn; pistele kurpitsa haarukalla joka puolelta. Leikkaa päistä pois ohuet viipaleet. Laita lautaselle mikroon ja kuumenna täydellä teholla 2-3 min. Käännä kurpitsa ja jatka mikrossa toiset 2-3 min.
Ota kurpitsa pois mikrosta ja kuori se kuorimaveitsellä. Se jälkeen se on helppo pilkkoa esim. kuutioiksi.

 KANA-KURPITSA-PASTA

400 g kanasuikaleita
n 500 g (myski)kurpitsaa
3 dl pastaa (meillä farfallea)
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
3-4 rkl öljyä tai margariinia
1 dl pastan keitinvettä
1 rkl sitruunamehua
1 chili
1 prk Koskenlaskijan cheddaria
kourallinen suolapähkinöitä
50-70 g parmesanjuustoa
suolaa
mustapippuria

 Pilko kurpitsa kuutioiksi mikrokäsittelyn jälkeen. Silppua chili, sipuli ja valkosipulinkynnet. 
 Keitä pasta viittä vaille valmiiksi, valuta se ja ota keitinvettä talteen.
 Paista kanasuikaleet kypsiksi ja laita ne sivuun odottamaan.
 Laita pannuun öljyä ja kuullottele chiliä, sipulia, valkosipulia ja kurpitsakuutioita muutaman minuutin (ainakin 5 min.) kunnes ne pehmenevät vähän. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla. Lisää kanat sekaan ja pastan keitinvettä n. desi. Anna poreilla vähän aikaa, että kurpitsa vielä kypsyy ja maut tasaantuvat.
 Lisää sekaan Koskenlaskijan cheddar ja anna sen sulaa. Kaada sekaan pasta ja sekoita hyvin sekaisin. Voit lisätä vielä pastan keitinvettä vähän halutessasi.
 Raasta reilusti parmesania ja sekoita vielä kerran kaikki sekaisin.
 Tarjoile parmesan-raasteen ja suolapähkinöiden kanssa.
Käytä tarpeeksi isoa pannua, esim. wokkipannua, että saat kaikki aineet kunnolla sekaisin.

maanantai 16. marraskuuta 2015

PIKKU HILJAA VALMISTAUDUTAAN JOULUUN
 Tytär sen aloitti. Jouluun valmistautumisen. Pikku hiljaa viikonloppuvierailuillaan hän asetteli tontun sinne, toisen tänne. Ensimmäiset piparit Anni leipoi jo pari viikkoa sitten, samoin kuin joulutortut. Tänä viikonloppuna oli vuorossa jouluisia asetelmia ja valoja.
Eteisen portaiden alle, pikkupöydälle oli koottu rautalankakoriin tekohavuista (koska oikeat varisevat niin pian), valkoisista palloista, muutamasta joulukoristeesta ja kävystä sekä tietenkin valoista ihana asetelma.
Viime vuonna sain joulupaketin koristeena hauskan valkoisen joulupukin ja se sopi hyvin tähän korin reunaan roikkumaan.
Eteisen tuulikaappiin ilmestyi tällainen lasipurkkiin muotoiltu asetelma, jossa havujen päälle on aseteltu vanhasta kranssista irroteltuja "puolukoita". Anni kävi katkomassa pihalta pensaista muutaman oksan, jotka hän maalasi spray-maalilla valkoisiksi ja asetteli ne purkin keskelle. Kaunis valkoinen silkkinauha purkin ympärille rusetiksi on kuin piste iin päällä.
Samassa tuulikaapissa on ollut jo taas jonkun aikaa yötä päivää valoverho ikkunassa toivottamassa tervetulleeksi mihin aikaan tahansa.
Vanha naapurini Merja, oli keksinyt laittaa valot eurolavasta tehtyyn hyllykköön. Ja sitäpä piti kokeilla itsekin.
Kävin katkomassa muutaman havun oksan pihan kuusista ja männyistä ja tökin niitä yrteiltä tyhjiksi jääneisiin multa"koloihin". Sitten vaan pitkä valonauha kiertämään tasoja.
Persilja kasvaa vielä säitä uhmaten, joten mitä sitä pois repimään. Päinvastoin, vielä siitä saa ruokiin maustetta. Havut vaan senkin ympärille ja valot kehystämään vihreää.

Vielä pitäisi keksiä jotain hauskaa, koska valonauhoja on vielä jäljellä. Monesti olen laittanut valoja ison kynttilälyhdyn sisään, joten ehkäpä seuraavaksi lyhdyn pariin puuhailemaan. Ihanaa jouluun valmistautumisen aikaa teille kaikille!









sunnuntai 15. marraskuuta 2015

AINA EI TARVITSE ITSE TEHDÄ...
tapasilta, fondueilta :)
 Blogissa on ollut hiljaiseloa jonkin aikaa. Ei, en ole lopettanut kokkailua, mutta jostain syystä en ole saanut aikaiseksi tekstejä. Niitä on kyllä tulossa - jossain vaiheessa :)
 Mutta välillä voi päästä vähän helpommallakin. Meillä oli nimittäin nyt viikonloppuna kaksi "helppoa" iltaa. Kuvien laatu ei päätä huimaa, koska en käyttänyt tällä kertaa kunnon kameraa, mutta kuvitelkaa osa!
Perjantaina teimme fondueta valmiista juustoseoksesta ja sen kanssa tarvitsee vain pilkkoa leipää ja kasviksia, esim. kukkakaalia, porkkanaa ja omenaa. Meillä halutaan myös dipattavaksi usein nakkeja ja lihapullia (ne teen kyllä itse). Juustoseos kuumennetaan, kynttilät sytytetään ja käydään pöytään!
Lauantaina oli vuorossa tapaksia. Aah! Kaikkea mahdollista pikkusyötävää siis, lihoista kalaan ja kasviksista juustoihin.
- ohuita parmankinkkuviipaleita ja hunajamelonia
- suolakurkkua, hunajaa ja smetanaa
- mätiä, punasipulia ja smetanaa
- uunissa paistettuja, valmiiksi marinoituja bbq-siipiä
- lohilevitettä kylmäsavulohesta ja suippopaprikasta
- valmiita, marinoituja juustopalloja ja oliiveja
- hummusta ja suolakeksejä
- pieniä salamimakkaroita
- juustoja: Aura, Gouda ja Brie
- hilloja: viikuna, aprikoosi, mansikka-granaattiomena
- hapankorppuja, erilaisia voileipäkeksejä

Voitte vaan arvata, että aikaa kului ja vatsa täyttyi ja vähän väliä kuului: nam ja aah ja ihanaa!
Perjantain kruunasi tyttären tekemät créme bruleet. Ihanan pehmeät ja vaniljaiset uunissa tehdyt vanukkaat, joihin poltetaan ruokokidesokerista rapea kuori. Täydellistä!

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

MYSKIKURPITSASTA HELPPO LISÄKE
 Itselleni uusi tuttavuus kurpitsojen joukossa on myskikurpitsa. Aika vaatimattoman näköinen, vaalea möhkäle. Päätimme kuitenkin tyttäreni kanssa ottaa haasteen vastaan ja miettiä mitä tekisimme. Ensimmäinen kerta mentiin ihan vaan tutustumisella. 

Ensinnäkin kuori oli aika kova ja Anni sai urakalla tehdä hommia pilkkomisessa. Toiseksi mietimme, että miten kurpitsasta lähti kuorittaessa jotenkin tuttu tuoksu. Tuoksusta tuli nimittäin ihan mieleen joku meloni. Uunista ulos tullessa taasen tuoksu oli ihan bataattimainen samoin kuin makukin. Ei hullumpi tuttavuus vaikka vaatikin vähän kärsivällisyyttä valmistusvaiheessa.
MYSKIKURPITSALISÄKE UUNISSA

1 myskikurpitsa
öljyä
sormisuolaa
rouhittua mustapippuria

Halkaise kurpitsa ja koverra lusikalla siemenet pois.
Leikkaa kurpitsasta parin sentin paksuisia puolikuita.
Laita palat uunipellille leivinpaperin päälle. Ripottele päälle öljyä, suolaa ja mustapippuria.
Paista 200 C uunissa n. 20-30 min.
Ota pois uunista ja irrota hedelmäliha kuorista. Kuutioi palat tarjolle ja ripottele vielä päälle vähän sormisuolaa.

Rapeaksi voissa paistetut kuhafileet sopivat loistavasti vähän makeiden kurpitsakuutioiden seuraan.
Ja takuuvarma pinaattimuhennos, jota pitäisi tehdä useammin. Sitä voisi syödä sellaisenaankin.