PÄÄSIÄISPERINTEITÄ

 Perinteet ovat ihania, perheiden omia tapoja, joita siirretään sukupolvelta seuraavalle. Kaikkiin juhlapyhiin liittyy varmaan joitain tapoja, joita juuri meidän perheessä tai teidän perheessä on toistettu vuodesta toiseen. Pääsiäismuniin liittyy meidän perheessä "Kukon muniminen". Silloin, kun omat lapset syntyivät, jouduin monena vuotena soittamaan äidilleni ja varmistelemaan, mikä olikaan SE aamu, jolloin kukko munii tyynyn alle... No, nyt olen jo oppinut, että se on pääsiäissunnnuntai. Tosin, kun lapset ovat jo kasvaneet nuoriksi aikuisiksi, en enää hiivi heidän huoneisiinsa piilottamaan pääsiäisyllätyksiä tyynyn alle, vaan aamulla keittiön pöydällä oleva kukko on muninut taskuihinsa yllätykset. Nykyisin minulle jää munien avaamisten jälkeen kasa suklaata syötäväksi, sillä nuorison ilo liittyy lähinnä siihen, mitä munan sisältä löytyy!

Pääsiäiskukon ompelin joskus vuosia sitten työkaveriltani saamalla mallilla ja se on palvellut hyvin jo vuosia. Silmät tosin ovat aikojen kuluessa tippuneet matkasta, mutta se ei haittaa.

Olen etsinyt pitkään aikaa kaupoista beigeä, kankaan tuntuista ja oloista vahakangasliinaa ja eilen vihdoin löysin sen. Anttilaan oli tullut kevätkankaita ja tämä oli siellä kaikkien kangaspakkojen pohjimmaisena. Ehkä täydellisempi se olisi ollut valkoisena, beigeillä ruudutuksilla, mutta värien ollessa näinpäin se ei ehkä ole niin arka. Kaunis joka tapauksessa mielestäni.

Narsissit istutin Riihimäen vanhaan lasipurkkiin ystäväni Pirjon vinkistä. Muuten ihan hyvä, mutta sisälämmössä narsissien varret tuppaavat venymään aika pitkiksi.