RAKKAUDESTA RAASTIMIIN

 Sattuuko teille koskaan niin, että tulee hankittua jotain, jota kotona jo on? Mutta kun ei ole juuri sellaista samanlaista. Minulle on tainnut käydä raastimien kanssa niin. Vaikka itse asiassa en ole itse kyllä ostanut ihan jokaista.

 Kuvassa edessä oleva raastin on saatu lahjaksi Italiasta kunnon Parmesan-juustokimpaleen kanssa. Eli se on pyhitetty risotto- ja pastaruokien kanssa raastettavan juuston käyttöön. Ja toimiikin erityisen hyvin siinä.

 Vasemmalla oleva pikkuraastin oli Stockmannilla kerran niin suloisen näköinen, että se oli pakko saada mukaan. En oikein tiennyt, mihin tulisin sitä käyttämään, mutta ajattelin, että jokaisella pitää olla yksi pikkuinen, näppäränoloinen raastin. En ole vielä keksinyt mihin sitä käyttäisin, koska joskus kun olen yrittänyt, siinä on ollut niin tylsät terät, ettei raastetta ole syntynyt. Kaunis se on joka tapauksessa :)

 Seuraava keskellä töröttävä kartion mallinen raastin oli kerran Hullujen päivien löytö. Ostin niitä silloin useamman ja annoin joululahjoiksi. Itselle piti säästää tietenkin yksi. Käytän sitä silloin, kun pitää saada nopeasti ja vähän raastetta, esim. suklaata jälkiruokien päälle. 

 Takana vasemmalla on vanhin raastimista ja jo reilun parinkymmenen vuoden "uransa" päättänyt vempain. Terät ovat sen verran tylsyneet, että joululahjaksi tyttäreni hankki takana oikealla olevan, Heirolin jämäkän raastimen. Sen uusi teräs kiiltelee ja saa varoa, ettei raasta sormiansa. Tehokas! Vanha saattaa päätyä vaikka lampunvarjostimeksi keittiöön, kuten olen nähnyt jonkun tekevän. Pois sitä ei voi heittää!

 Viimeisenä on kauniin koboltin sininen, Porvoossa valmistettu Ceramico-raastin. Se on tehty kivikeramiikasta, lasitettu ja poltettu uunissa, kestää konepesua ja kestää kovaakin käyttöä. Olen hankkinut omani messuilta, josta sitä saa kaikissa maailman väreissä (ainakin melkein). Sillä voi raastaa juustot, pähkinät, valkosipulit, inkiväärit, porkkanat, suklaat, chilit, omenat, sipulit, appelsiinin ja sitruunan kuoret, kookoksen, korput ym. Kuvassa olen raastanut inkivääriä keittoa varten ja silikoni-sudilla saa kaavittua mehukkaan inkiväärin käyttöön. Ihan ykkönen!

No, raastinta tuli käytettyä viimeksi, kun tein bataattikeittoa eli tässä resepti siihen.

BATAATTIKEITTO

1 iso sipuli

parin sentin pala inkivääriä

1 iso bataatti

2 rkl öljyä/voita

1 kasvisfondikuutio (tai kasvisliemikuutio)

vettä sen verran, että ainekset peittyvät

suolaa

1/4-1/2 tl chilirouhetta

rouhittua mustapippuria

2-3 rkl sitruunanmehua

(1/2 dl ruokakermaa)

Tarjoiluun

raejuustoa

Kuori ja paloittele sipuli rouheasti.

Kuori ja kuutioi bataatti.

Kuori ja raasta inkivääri.

 Laita kattilaan öljy tai voi kuumenemaan. Laita sinne sipulit ja kuullottele vähän aikaa. Lisää inkivääri ja bataattikuutiot. Sekoittele vähän aikaa. Kaada kattilaan vettä sen verran, että aineet juuri ja juuri peittyvät. Lisää sekaan kasvisfondi. Anna kiehua hiljakseen, kunnes bataatit ovat pehmeitä. Siihen menee ehkä vartti.

 Lisää kattilaan chili. Voit itse määrää lisäämällä/vähentämällä säädellä keiton tulisuutta,mutta huomioi, että inkiväärin kanssa yhdessä tulisuus korostuu. 

 Soseuta keitto tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Maista, lisää suola ja rouhittu mustapippuri. Lisää sitruunan mehu. Voit halutessasi pyöristää makua ruokakermalla. 

 Tarjoile raejuuston kanssa.