JUHANNUS KUVINA

Suomalaisille Juhannus on täynnä perinteitä. 

Meillä niihin on kuulunut, sen jälkeen nuoriso alkoi viettää juhlaa omillaan, vain käväisy mökillä juhannusaattona vanhempiani tervehtimässä. Välillä isommalla, välillä pienemmällä porukalla.

Kuohujuomat odottivat jälleen kerran mansikoineen tulijoita.

 Sää oli tänä juhannuksena vaihteleva, ainakin Etelä-Suomessa, mutta onneksi aaton sää oli päivällä poutainen. Isännän viiri vaihtui Suomen lippuun isäni ja tyttäreni avulla.

He kävivät myös perinteisesti yhdessä hakemassa juhannusmeijut eli koivut portaiden pieleen.

Rannassa aurinkokin näyttäytyi ja meri kimmelsi pieninä timantteina.

Metsämansikat kypsyvät jo hyvää vauhtia ja niitä voi laittaa vaikka...

... kevyen kesäisen valkoviininkin maustajaksi.

Meillä on mökillä magneettitaulu, johon voi pienillä magneettinappuloilla merkitä päivän menun.

"Kevyt" juhannuslounas koostui perinteisesti kaloista ja salaateista.

Ja ruokailu ulkona terassilla on ihan parasta - kaikista pienistä ötököistä huolimatta :)

Isäni myös grillasi äitini valmistelemia jauheliha-pekoni rullia maissien kera ja oi, miten meheviä ja herkullisia ne olivatkaan.

Yhdessä grillatun maissin kanssa todella hyvää, suolaista ja makeaa.

Jälkiruokana perinteisesti raparperi-mansikkakiisseliä vaniljakastikkeen kera.

Ja päiväkahvilla tietenkin mansikkakakkua!

Siskon tyttöni kissa, Darwin, oli myös seuranamme juhannuksena ja piti vahtia lähiympäristön lintujen lentelyiltä. Ihanat siniset silmät - eikö!

Illalla ehdittiin vielä grillailla kotonakin miehen kanssa ja nauttia rauhasta, kun nuoriso oli taas lähtenyt omille reissuilleen eikä naapurustostakaan kuulunut koirien haukuntaa tai lintujen lauluja kummempia ääntelyjä. 

Juhannus!