SUOLAISIA MUFFINSSEJA JA KUVATTAVANA OLOA

 Huomaan aina välillä, että asenteeni kaikkeen on innostuneen positiivinen. Ja mihin se sitten johtaakaan! Sanon siis melkein aina kaikkeen "kyllä, kyllä minulle käy" ja viimeisen vuoden aikana varsinkin se on johtanut minut kaikenlaisiin pieniin ja isompiin seikkailuihin. Ahne elämälle - se kuvaa minua täydellisesti! Janoan uusia kokemuksia ja elämyksiä ja antaudun niitten virtaan.

 Tässä jokin aika sitten sain haastattelupyynnön ammattilehteen ja siihen liittyi kuvaus harrastuksen parissa. No, siinä sitten sanoista tekoihin ja kun kerran tuli luvattua, niin huh huh! Eihän se kokkailu mitään, mutta se kuvattavana oleminen...

 Mietiskelin, että mitä tekisin ja miten sitä bloggaamista nyt voi kuvata ja mitä siinä kuvassa sitten olisi. Lopulta päädyin siihen, että teen suolaisia nokkosmuffinsseja aluksi valmiiksi ja kuvauksessa sitten niitten kaveriksi värikästä salaattia eli tavoitteena pirtsakka lounasannos. 

 Kuvausaamuna heräsin valtavaan ukkosen paukkeeseen ja järkyttävään kaatosateeseen. Ensimmäinen ajatus oli, että miten niitä nokkosia nyt sitten haen pihalta. Samantien mieleen tuli vaihtoehto - pinaatti (jota siis oisi ollut jääkaapissa). Hengitin syvään, ajattelin, että kyllä tämä järjestyy ja menin suihkuun. Kun tulin suihkusta, sade oli lakannut! Hienoa, saappaat jalkaan, helmat ylös ja takapihalle nokkosia noukkimaan.

 Sain itseni valmiiksi, muffinssit uuniin, keittiön siistiksi ja sitten ovikello jo soikin. Kuvaaja Veikko Savaspuro pöllähti sisään ja sitten se alkoi. Otetaanko kasviksia eli vähän väriä, miten työpöydän ääressä kuvataan, muffinssit ulos uunista, käännettäisiinkö tarjoilupöytä avuksi, saadaanko tietsikka näkyviin, nojaa pöytään, osuuko valo hyvin... Lukuisa määrä mietittävää ja aseteltavaa. Ja ole siinä sitten rentona! 

Välillä kaikki meni ihan nauruksi :D

 Kyllä koko juttu on huvittanut ja olen ihmetellyt, että mihinköhän tässä seuraavaksi päädynkään :) Kiva aamupäivä kuitenkin! Niin, ja haastattelukin tuli tehtyä ja opettaja-lehti on jo ilmestynyt, joten huh - tervetuloa minun elämääni!

NOKKOS-FETA-MUFFINSSIT (12 isoa tai n. 20 pientä)

pari kourallista nokkosia

2 dl 3-viljan sämpyläjauhoja
4 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
nokkosia
feta-juustoa
aurinkokuivattuja tomaatteja 
1/2 dl juustoraastetta
2 kananmunaa
2 1/2 dl maitoa
125 g voita tai margariinia

 Kerää nuoria nokkosia, huuhtele ne ja laita kiehuvaan veteen reiluksi minuutiksi. Valuta vesi pois ja hienonna nokkoset mahdollisimman hienoksi.
 Pilko aurinkokuivatut tomaatit (minulla oli kolme "viipaletta") esim. saksilla pieniksi kuutioiksi.
 Murusta fetajuustoa noin puolen desin verran. Näitä "mausteaineita" ei voi olla liikaa, etteivät muffinssit murustu syödessä.
 Sekoita kuivat aineet keskenään (voit käyttää myös pelkkiä vehnäjauhoja halutessasi). Lisää nokkossilppu, tomaattikuutiot ja fetamuru. Sekoita.
 Lisää kananmuniin sekoitettu maito ja sulatettu rasva ja sekoita nopeasti sekaisin.
 Laita taikina muffinssivuokiin ja paista 200 C uunissa n. 20 minuuttia. Tarjoa heti.

Ryöpätyt, valutetut nokkoset hienonnetaan pieneksi silpuksi.

Kaikkia makuaineita suurin piirtein saman verran, nokkosta, aurinkokuivattuja tomaatteja ja fetaa.

Täytettä saa laittaa muffinssivuokiin aika reippaasti, ne kohoavat vain vähän.

Pellillinen lounasmuffinsseja!

Tuoksua ja makua!