COQ AU VIN - TUNNELMIA PARIISISTA

 

Matka Pariisiin tuo heti mieleen nähtävyyksien lisäksi ruoan. Ja se oli tietysti itsellänikin mielessä, kun siellä vietin pitkän viikonlopun äskettäin. Istuskelua katukahviloissa syksyn viileydessä lämmittävien lämpölamppujen alla, piipahtelua pieniin ravintoloihin nauttimaan tuoksuista ja tunnelmasta. Launtai-illan kävely Saint Germain des Pres'n alueella toi eteen suositulta näyttävän ravintolan, jossa suurin osa ihmisistä näytti nauttivan alkuillan drinkkejään ja me suomalaiset nälissämme jo iltaseitsemän jälkeen katselimme vapaita ruokapöytiä. Pöytä järjestyi ja menun tutkimisen jälkeen pääruoaksi valikoitui periranskalainen coq au vin. Tuoksu oli ihana, väri tumma ja liha irtosi luista pelkästään ajattelemalla...ihana makunautinto ja herkku! No, nyt olen sitten nettisurffaillut ja etsinyt reseptiä moiseen herkkuun. Vähän sieltä, vähän täältä, mutta enimmäkseen suolaa&hunajaa -blogista löydettyä reseptiä mukaillen toteutin tämän lauantain päivällisen.

KUKKOA VIINISSÄ

reilun kilon painoinen broileri
vehnäjauhoja
suolaa
pippuria
2-3 rkl voita
200 g tuoreita herkkusieniä
6 pientä punasipulia
n. 200 g kirsikkatomaatteja
5 dl punaviiniä
2-3 dl vettä + lihaliemikuutio
2 laakerinlehteä
1-2 tl kuivattua timjamia
2 valkosipulin kynttä
170 g pekonia
2-3 rkl maizenaa

1. Paloittele kokonainen broileri pienemmiksi paloiksi. Jätä luut ja nahka paloihin. Mausta jauhot suolalla ja pippurilla, pyörittele broilerit seoksessa.
2. Paista broilerinpalat kullanruskeiksi voissa. Laita kaikki palat pataan ruskistamisen jälkeen. Kaada pannun huuhdeliemi kanojen päälle pataan.
3. Paista pannulla voissa sieniä ja punasipuleita, kunnes ne saavat kauniin värin. Lisää ne pataan. Lisää samalla pataan myös tomaatit, pienityt valkosipulin kynnet, punaviini, liemivalmiste ja mausteet.
4. Hauduta kannen alla n. 45 min. Pilko pekoni saksilla pieniksi ja ruskista palat pannulla. Laita pataan. Hauduta vielä noin vartti.
5. Sekoita maizena veteen, lisää se pataan ja keitä vielä muutama minuutti.

Maku oli todella hyvä, maanläheinen ja kananliha irtosi luista melkein ennen kuin palat sai lautaselle. Meni melkein niin kuin pitikin eli kun kuvasin annosta lautasella, huomasin, että jotain oli unohtunut. Nimittäin se suuruste. No, makuun se ei vaikuttanut, mutta olisihan se ollut paremman näköistä, jos kastike olisi ollut vähän paksumpaa... Tekevälle sattuu eikä kukaan sitä huomannut ennen kuin sanoin ääneen!