PARHAAT JÄÄKAAPPISÄMPYLÄT

 Moni meistä on tällä hetkellä etätöissä. Osa tilanteen pakosta ja osa varmaan omasta toiveestaan. Itselleni tämä on uutta ja vähän ihmeellistä, mutta muutaman päivän jälkeen huomaan, että tietty rytmi löytyy. Ikävä on tosin kaikkia työkavereita ja sitä sosiaalista aspektia. 

 Mutta se, mikä yllätti itseni, on se "tekemisen" tarve. Kun istun kotona päivän pöydän ääressä ja naputtelen konetta, on työpäivän päätteeksi suorastaan juostava tekemään jotain. Parina päivänä olen joogannut tai jumpannut. Mutta keittiö! Siinä on jokin ihmeellinen imu. Ja vaikka teen ruokaa ja jumppaan, niin toissailtana vielä juuri ennen kuin olin jo menossa nukkumaan, sain yhtäkkiä päähänpiston. 

 Mieleeni pulpahti, että olisipa kiva aamulla syödä tuoreita sämpylöitä! Ja siitä vaan, tuumasta toimeen. Taikina syntyi helposti sekoittelemalla ainekset ja vain pienellä vaivaamisella. Sitten kulho jääkaappiin. Aamulla uuni päälle, lusikalla taikinaa pellille ja sämpylät uuniin. Sillä välin suihkuun ja valmistautumaan päivään. 

 Tuoksu keittiöstä houkutteli kahvin äärelle, lämpimät sämpylät lautaselle ja pieni hetki itselle ennen yläkertaan töihin vetäytymistä. Ihan parasta!

JÄÄKAAPPISÄMPYLÄT

5 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl grahamjauhoja tai jotain muita jauhoja

1 1/2 dl kaurahiutaleita

1/2 pss kuivahiivaa

1 tl suolaa

1 tl sokeria

2 rkl auringonkukan siemeniä

1 rkl seesamin siemeniä

2-3 rkl öljyä

4-5 dl vettä 

 Sekoita keskenään kaikki kuivat aineet. Voit käyttää muitakin siemeniä oman maun mukaan (esim. pellavaa tai kurpitsan siemeniä).

 Laita sekaan öljy ja reilu puolet vedestä (veden tulee olla 42 C, että kuivahiiva "herää"). Sekoita puuhaarukalla (tai vaikka ihan lusikalla). Lisää vettä sekoitellen samalla. Itse käytin noin 4 1/2 dl vettä tällä kertaa. Taikina saa jäädä reilusti kosteaksi eli sen ei tarvitse irrota kauniiksi palloksi kulhossa, niin kuin silloin, kun teet tavallisia sämpylöitä.

 Peitä taikinakulho leivinliinalla tai pyyhkeellä ja laita yöksi jääkaappiin.

 Nostele taikinasta aamulla parilla lusikalla kekoja pellille. Voit halutessasi ripotella sämpylöiden päälle jauhoja, kaurahiutaleita tai vähän siemeniä.

 Paista 225 C uunissa n. 25-30 minuuttia. Nauti! 

Taikina on helppo sekoittaa puuhaarukalla ilman isoja vaivaamisia. Voit laittaa taikinan sekaan erilaisia siemeniä, mutta älä laita niitä liikaa, sillä taikinasta tulee muuten liian tiivistä.

Taikinakulho peitetään esim. pyyheliinalla ja laitetaan jääkaappiin. En ottanut aamulla kuvaa taikinasta, mutta se oli noussut uskomattoman paljon kylmässä jääkaapissa.

Sämpylöistä tulee aika rustiikkisen näköisiä, koska ne vain nostellaan parilla lusikalla pellille.

Ihana hetki lämpöisten sämpylöiden kera ennen töiden aloitusta aamulla.

Ja vinkki: olin tehnyt edellisenä päivänä pellillisen lohimurekepihvejä. Lounasaikaan halkaisin yhden sämpylän, voitelin puoliskot, laitoin toiselle puolelle parin juustoviipaletta ja toiselle puolelle kalapihvin. Laitoin ne mikroon puoleksi minuutiksi. Kun otin lautasen pois, lisäsin vielä salaattia ja voileipäpikkelsiä päälle ja laitoin puoliskat yhteen. Tulipa tosi herkullinen "kalahampurilainen"!

LOHI-PARSAPANNU

 Helposti ja aika nopeasti syntyy tämä yhdellä pannulla tai pellillä toteutettava uuniruoka. Parsa-aika on ovella ja sitä alkaa miettiä taas erilaisia vaihtoehtoja, miten parsat valmistaisi. Ja mitä niitten kanssa keksisi.

 Ostan usein viikonlopuiksi kalaa ja tälläkin kertaa jääkaapissa odotteli muutama lohipala. Ja siitä se tämän kertainen ajatus sitten lähti. Sitruunan määrää voi säädellä oman makunsa mukaan ja kannattaa myös varoa liikaa suolaisuutta, sillä liiallinen sitruuna ja suola yhdessä eivät varmaan kenenkään makuhermoja hivele. Tässä makua tulee myös valkosipulista ja voista, joten makujen ilotulitusta on kyllä tiedossa!

 Parsojen paksuudesta tai ohuudesta johtuen kannattaa myös säädellä ruoan uunissaoloaikaa vaikka lohi tässä kypsyykin ihan läpi. Kokit usein ehdottavat, että lohi jätetään sisältä hiukkasen läpikuultavaksi, mutta itse ajattelen, että nämä ovat makukysymyksiä. Mutta jos pidät hiukan al dente -lohesta, kannattaa parsoja esikeittää vähän aikaa kattilassa, jolloin ne eivät jää uunipaiston aikana liian raa'oiksi.

LOHI-PARSAPANNU 

pala lohta tai kirjolohta

nippu parsoja

kasvislientä (2dl vettä + liemikuutio)

1 sitruuna

3 valkosipulin kynttä

suolaa

rouhittua mustapippuria

25-50 g voita

3 rkl silputtua persiljaa

päälle: parmesan -lastuja

 Laita vesi ja kasvisliemikuutio kiehumaan. Anna kiehua kokoon sen aikaa, kun valmistat muut.

 Käsittele lohi ruodottomaksi ja nahattomaksi ja leikkaa 2-4 palaan (1/ruokailija). Suolaa kevyesti molemmilta puolilta.

 Huuhdo parsat ja katkaise käsin puumainen varsi pois (n. nelisen senttiä). 

 Laita uunivuokaa tai -pellille reilu pala foliota. Nostele kalat toiseen reunaan ja toiseen reunaan parsat.

 Silppua valkosipulinkynnet ihan pieniksi kuutioiksi ja levitä kaikkien päälle. Leikkaa voi pieniksi paloiksi ja levitä kalojen ja parsojen päälle.

Ota liemikattila liedeltä ja purista sekaan noin 1-2 rkl sitruunanmehua. Kaada liemi kaiken päälle. Voit halutessasi leikata sitruunasta muutaman viipaleen kalojen päälle.

 Käännä folion reunat päälle paketiksi ja laita pannu 200 C uuniin n. 15-20 minuutiksi. Voit avata foliota vähän kypsennyksen loppuvaiheessa, jos haluat vähän rapsakkuutta pintaan. 

Nauti!

Laita lohet ja parsat vierekkäin folion päälle.

Kuutioi valkosipulit ja voi ja levitä ne päälle.

Kaada sitruunainen kasvisliemi kaiken päälle ja sulje folio paketiksi.

Nosta pannu suoraan sellaisenaan pöytään tarjolle.

Ota lusikalla ihanaa voikastiketta lautaselle ja halutessasi höylää parsojen päälle muutama parmesan-lastu.

LAKUBROWNIET

 Tämä "karanteenikevät" etenee kaikesta huolimatta. Koronavirus jyllää maailmassa ja ihmiset vetäytyvät sosiaalisesta kanssakäymisestä kotioloihin. Netti pursuaa jumppaohjeita ja itsekin olen löytänyt kaikenlaisia joogan livetunneista laviksen kautta combatiin. Sinänsä aika helppoa ja nautittavaa, kun voi kotona jumpata - lyhyt matka ja pääsee nopeasti suihkuun 😂. Toisaalta kyllä kaipaan sitä sosiaalista aspektia, joka liittyy erilaisiin ryhmätunteihin ja yhteisiä ajomatkoja tunneille. No, niidenkin aika taas tulee.

 Itse kuulun siis niihin, jotka edelleen käyvät töissä ja viikonloput tekevät selkeän eron arkeen. Auringon paistaessa on mahtavaa käydä kävelyillä ja vähän aloitella pihan kevättouhuja. Ja tietysti viettää aikaa keittiössä. Tietysti.

 Löysin Kunto plus -lehden Brownies-ohjeen, johon oli laitettu lakritsijauhetta ja se osoittautuikin tosi hyvän makuiseksi. Lakritsi maistui kyllä enemmän raa'assa taikinassa kuin valmiissa leivonnaisessa, mutta kukapa ei suklaisesta leivonnaisesta välittäisi. Kannattaa kokeilla! Ja lasi punaviiniä sopii loistavasti oheen!

LAKUBROWNIES (n. 12 kpl)

100 g tummaa suklaata (käytin itse Taloussuklaata)
125 g voita
2 munaa
30 g vaaleaa ruokosokeria
75 g fariinisokeria
20 g kaakaojauhetta
3 tl raakalakritsijauhetta
75 g vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Sulata voi kattilassa. Ota kattila pois liedeltä ja paloittele suklaat sekaan. Sekoittele, kunnes suklaa on sulanut. Anna jäähtyä hetki.
 Vatkaa munat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita suklaa-voiseos ja vaahto keskenään.
Lisää kaakao- ja lakritsijauhe sekä vehnäjauho-leivinjauheseos. Sekoita varovasti nostelemalla tasaiseksi taikinaksi. Kumoa taikina leivinpaperin päälle vuokaan, noin 10 x 20 cm. Paista 160-asteisessa uunissa noin 45 min.
 Ota vuoka uunista, anna jäähtyä. 

Tarjoa esim. mascarponevaahdon kanssa:

1 dl kuohukermaa
100 g (noin puolet purkista) mascarponea
1 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Sekoita mascarpone hyvin joukkoon. Mausta sokereilla.

Mittaa kuivat aineet valmiiksi ja aloita sekoittelut.

Kaada taikina vuokaan leivinpaperin päälle.

Anna leivonnaisen jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista.

Soseutin sauvasekoittajalla muutaman pakastemansikan ja vähän sokeria ja laitoin sitä myös lautaselle. Sopii hyvin makuihin.

Tämä leivonnainen on ihanan rapea päältä ja kostea sisältä.

Vein myös naapureille palat ja pienen pullollisen punaviiniä lauantai-illan iloksi. Nimesin tämän kevättervehdyksen mutakakuksi, mutta siis browniestahan on kyse.

Onko sinua ilahdutettu jollain tavalla viime aikoina?

OUTOJA AIKOJA

Maailma tuntuu pysähtyneen. Tai tulleen hulluksi. 

Korona-virus on levinnyt ympäri maailman ja hallitukset ovat ryhtyneet poikkeustoimiin. Suomessa annettiin kansalaisille eilen seuraavanlaiset ohjeet:

"Varhaiskasvatus

Hallituksen linjaus: Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. Näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan vanhemmille työssäkäynti.Valtioneuvosto linjaa, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät niin.

Koulut

Hallituksen linjaukset: Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään. Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin. Edellä mainitut järjestelyt tulevat voimaan keskiviikkona 18.3.2020"

 Itse työskentelen varhaiskasvatuksessa, mutta tällä viikolla olen lomalla. Meidän piti viime viikonloppuna lähteä aurinkolomalle Mauritiukselle, mutta loppuviikon tilannetiedoitukset laittoivat meidätkin tiukille ja peruimme matkamme. Viime tipassa.  Sen jälkeen on nimittäin tullut tieto, että Suomen rajat suljetaan. Täältä ei lennetä eikä tänne lennetä. Olisimme siis jääneet jonnekin... välimaastoon? Seurasimme myös tilannetta Mauritiuksella; sinne oli iskemässä viikon alkupuolella trooppinen hirmumyrsky. Siis oliko meillä monessakin suhteessa onnea "matkassa".

Kun lomamatka yllättäen vaihtuu kotilomailuun, astuvat uudet kuviot kehiin. Kotitöiltä ei voi välttyä. Ruokaa pitää tehdä ja pyykkiä pestä. Siivota. Tyhjentää roskiksia. Elää arkea. Mutta olla lomalla.

Päätin alkaa suhtautua asioihin, kuin olisimme All inclusive -lomalla, johon kuuluu kaikkea. Aamupalaa valmistaessani mietin sitä hetkeä, kun istun lautanen kukkuroillaan herkkuja ja kahvi höyryten kupissa ja pääsisin iskemään kaiken kimppuun. Nautiskellen.

Lähdin aamupäivällä auringon paisteessa kävelylle katsellen maisemaa kuin turistin silmin.  Löysin ihan uusia näkökulmia tuttuihin maisemiin. Nautiskelin auringon säteistä puiden lomassa. Kuuntelin kävellessäni äänikirjaa, mutta välillä pysäytin sen.

Pysähdyin katselemaan heijastuksia joen pinnasta. Ihmettelemään lisääntynyttä valoa. Kuuntelemaan veden solinaa. Seuraamaan veden virtausta pienen sillan ali.  Ajattelin, että nämä oudot ajat ovat kuin sillan ali virtaavaa vettä. Nyt juuri tässä, mutta jo hetken päästä ohimenneitä. Jatkoin kirjan kuuntelua ja kävelyä ja reilu tunti kului kuin humauksessa.

Kotipihalla huomasin kevään tulon, kuinka se oikein ryminällä etenee ulkomaailmasta huolimatta. Pienet, pihaan jossain vaiheessa kulkeutuneet sinivuokot työnsivät päitään maahan pudonneiden kuusen neulasten ja viime kesän lehtien lomasta. Hentoina, mutta vahvoina.

Raparperit kurkottelivat mullasta valoon. Ja tajusin ihmetteleväni, että pitäisiköhän tässä aloittaa puutarhan kevättoimet. Rapsutella kuivia heiniä ja talventörröttäjiä. Kuopsutella rikkaruohojen alkuja. Leikata puita ja pensaita.

Päätin siirtää tätä hommaa vähän eteenpäin.  Olenhan lomalla. Siirtää sellaiseen päivään, kun inspiraatio iskisi. Mutta tiedossa on, että siellä ne odottavat. Rapsuttelut, kuopsuttelut ja leikkaamiset.

Olin ostanut kaupasta edellisenä päivänä ison paketin jauhelihaa. Joten taikinan tekoon ja pyörittelyyn. Äänikirja surisi taustalla ja tarina eteni. Lihapullia valmistui pellillinen ja enemmänkin.  Osan hautasin tomaattikastikkeeseen ja kuorrutin juustolla. 

Ruokaa siis oli. Kuin All inclusive -tarjonnassa.  Juomaksi lasillinen punaviiniä. Nautiskellen. 

Loput lihapullat pakkaseen.  Varaudutaan nyt sitten. Tai helpotetaan elämää jollekin toiselle lomapäivälle.

Iltapäivällä aurinko oli vaihtunut sateeseen. Päiväunet tulivat ja menivät. Lueskelin reseptejä ja pysähdyin K-Ruokalehden leivonnaiseen. Sitruunaruudut. Kuulosti minun makuiseltani. Pikainen taikinan sekoittelu. Uuniin. Jäähdytys.

Kahvi ja sitruunaleivonnainen tuoksuu. Pikkuruisessa lasissa helmeilee kermainen likööri. Televisioista tulee elokuva. Pysähdytään. Ollaan lomalla.

SITRUUNARUUDUT  n. 20 palaa (K-Ruoka -resepti)

1 prk kondensoitua maitoa (makeutettu maitotiiviste)

1550 g voita sulatettuna

3 kananmunaa

3 rkl sitruunamehua (tai limen mehua)

2 tl sitruunankuorta raastettuna

3 1/2 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl fariinisokeria

1 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

Koristeluun:

tomusokeria

 Sekoita kondensoitu maito, voisula, munat, sitruunanmehu ja -kuoriraaste keskenään isossa kulhossa.

 Sekoita jauhot,sokerit ja leivinjauhe toisessa kulhossa. Kääntele kuivaat aineet kosteisiin.

 Vuoraa uunivuoka leivinpaperilla ja levitä taikina vuokaan.

 Paista 175 C uunissa n. 30 min. Anna jäähtyä. Leivonnainen saa jäädä vähän tahmeaksi.

Leikkaa levy ruuduiksi ja koristelu tomusokerilla. Tarjoile halutessasi vaniljajäätelön kanssa.  

ALKURUOKANA PARMESAN-KUPIT

 Simppeli alkuruoka, vaikka näyttääkin omasta mielestäni aika hyvältä. Mietiskelin jälleen kerran viikolla tulevaa viikonloppua ja ruoanlaittoa. Jostain syystä mieleen tuli parmesan-juusto ja siitä tehdyt "kupit". 

 Yksi ajatus johti toiseen ja makujen varmistaminen - suolaista ja makeaa, sekä rakenteet - pehmeää ja rapeaa, olivat tällä kertaa lähtökohtana. 

 Ja toinen lähtökohta tälle oli keskustelu ystävieni kanssa, jossa eräs kertoi saaneensa loistavaa hernepyreetä parmesanin kanssa. Ensin mietinkin pelkästään sitä, että olisin tehnyt pyreen ja siihen höylännyt muutaman juustolastun pinnalle, mutta eihän se koskaan menen noin. Aina yksi ajatus poikii toisen ja kohta sitä ollaankin jo harteita myöten lirissä 😂.

PARMESAN-KUPIT AVOKADOMOUSSELLA JA JÄTTIRAVUNPYRSTÖILLÄ (neljälle)

4 reilua ruokalusikallista karkeaa Parmesan-raastetta

AVOKADOMOUSSE

1 avokado

1 rkl creme fraichea

suolaa

mustapippuria

n. 1-2 rkl sitruunanmehua

ripaus sokeria

JÄTTIRAVUNPYRSTÖT

8 kpl jättiravunpyrstöjä

1 tl chilirouhetta

1 rkl oliiviöljyä

hyppysellinen sormisuolaa

 Tee ensin Jättiravupyrstöt: ota ravut ajoissa sulamaan. Valuta neste pois ravuista ja laita pieneen kippoon. Laita rapujen päälle öljy, chili ja suola. Sekoittele ja anna maustua jääkaapissa sen aikaa kun teet muut.

Parmesankupit: Raasta Parmesan karkeaksi raasteeksi ja asettele leivinpaperille mataliksi kasoiksi (kts. kuva alla).

 Paista 200 C uunissa noin 5 minuuttia, kunnes juusto sulaa ja vähän saa väriä (huom, vain vähän).

 Nosta pelti uunista, odota vähän ja nostele paistinlastalla varovasti paistetut parmesan-kiekot yksi kerrallaan ylösalaisin asetettujen snapsilasien päälle. Anna jäähtyä ja kovettua.

Avokadomousse: halkaise avokado, poista kivi ja koverra lusikalla avokado kulhoon (tai korkeareunaiseen kippoon tai lasiin). Lisää muut ainekset, sitruunamehua ensin vähemmän, ja surauta sauvasekoittajalla tasaiseksi massaksi. Maista ja isää mausteita tarvittaessa. 

 Laita mousse pursotinpussiin.

Kokoaminen: laita lautaselle ensin hernepyree , jonka tällä kerralla tein ilman kermaa. Sen jälkeen nosta varovasti yksi parmesankuppi pyreen viereen. Kupit ovat kuitenkin hauraita, joten käsittele varoen. Pursota kuppiin avokadomoussea ja nostele päälle pari jättiravunpyrstöä. Nauti!

Laita juustoraaste ohuiksi, pyöreiksi kiekoiksi leivinpaprille.

Paista uunissa, kunnes juusto sulaa ja ne saavat vähän väriä.

Nostele paistinlastan avulla juustokiekot snapsilasien päälle ja paina varoen sormilla reunoja.

Kannattaa laittaa hernepyree ensin lautaselle ja sen jälkeen parmesan-kupit, joihin pursotat avokadomoussen.

Ihanat värit ja herkulliset maut!