perjantai 17. heinäkuuta 2015


HÄISSÄ NORJASSA
 - eroja ja yhtäläisyyksiä
 Kaunista, liikuttavaa, iloista, haikeaa, naurua, onnen kyyneleitä, yllätyksiä, rakkautta... kaikkea tätä ja paljon muuta sisältyy häihin. Muutaman vuoden häävaje tuli paikattua oikein kunnolla, kun pääsin tänä kesänä sisaren tyttäreni ja kummityttöni Pirjetan ja sulhasensa Josteinin häihin Norjaan. Olen aina välillä sivunnut Norjaa näissä kirjoituksissani, kun olen saanut joitain reseptejä sieltä päin. Pirjetta on asunut Norjassa parisen vuotta ja nyt oli siis häiden aika.
 Mielenkiintoista luettiin jo kutsusta: häät kestäisivät kolme päivää! Kyllä vaan, ei kuulemma ihan tavanomaista, mutta usein häitä vietetään pari päivää. Meitä matkustikin Norjaan 14 sukulaista ja ystävää todistamaan tätä tärkeää juhlaa.
Saimme yöpyä sulhasen suvun mökeillä, joista tässä Josteinin perheen mökki, jossa on viehättävä ruohokatto. Siellä järjestettiin myös juhlien ensimmäinen osio.
Perjantai-iltana häät alkoivat siis grillijuhlilla, jonne sukulaiset ja ystävät kokoontuivat tutustumaan toisiinsa. Olipa mukava seuraavana päivänä, lauantaina, mennä kirkkoon, kun oli tuttuja kasvoja vastassa. Tässä morsiamen ja sulhasen äidit toivottavat kahdella kielellä vieraat tervetulleiksi!
Kunnon barbeque-juhlassa syötiin hampurilaisia ja hot dogeja sekä salaatteja. Vähän myöhemmin saimme vielä vasta paistettuja pannukakkuja kahvin kanssa.

Iloinen puheensorina suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi täytti pihan, kun sekä nuoret että vanhat tekivät tuttavuutta.
Nuoriso järjesti suomalaiseen tapaan mölkky-ottelun ja tiukan kisan voitti... no, ei voittajasta väliä, pääasia oli mukava tunnelma.
Lauantaina kokoonnuttiin auringon paisteessa Svorkmon Moe kirkeen vihkimistä varten. Vanha kirkko oli remontissa ulkoapäin, mutta erittäin viehättävä.

 Morsiamen isä saatteli upean kauniin ja herkän tyttärensä kirkkoon. 

 Sulhasen isä lauloi sukunsa miesten kanssa nuorille kirkossa kauniisti.
Vihkimisen ja yhteiskuvien jälkeen siirryimme Fannremin puistoon kahveille. Kahvien kanssa söimme pizzapuusteja ja korvapuusteja - vähän suolaista ja makeaa siis. Hääpari kierteli tällä välin siellä täällä ja olivat kuvattavina Norjan mahtavissa maisemissa!

Josteinin serkku Eldrid toimi miehensä kanssa seremoniamestareina ja onnistuneesti he vetivät illan niin, että ohjelmaa ja naurua riitti. Tässä hääpari tulee hääpaikalle Orkangeriin, jonne siirryimme puistosta. Vieraat muodostivat hääparille kunniakujan ja tanssivat ja antoivat ohjeita Pirjetalle ja Josteinille, mitä milloinkin piti tehdä edetessään kujaa pitkin: suukko, sulhasen piti pyörittää morsianta ilmassa, nauttia lasilliset kuohuvaa ym.
Sisälle päästyämme saimme kuunnella morsiamen äidin eli sisareni Titan laulua miehensä Antin säestäessä kitaralla.
Menu oli koottu morsiusparin lempiruoista ja heille tärkeistä muistoista (kuten jälkiruoka, jota Jostein oli tehnyt kerran Pirjetalle valmistaessaan hänelle kolmen ruokalajin illallisen).
Alkuruoka oli kauniisti aseteltu tarjolle.
Ja jälkiruokana oli tuo sulhasen vaniljainen pannacotta mansikkacoulis'lla.


Häissä oli tosi paljon ohjelmaa. Jos Suomessa joskus on pari ohjelmaa ja loppuaika tanssia, oli täällä pari tanssia ja loppuaika ohjelmia. Puheita pidettiin tosi paljon ja mm. morsiamen ja sulhasen puheet toisilleen saivat koko juhlaväen liikuttumaan. Lisäksi Pirjetta oli säveltänyt laulun Josteinille, jonka hän esitti säestäen itseään pianolla. Siinä vaiheessa mitkään nenäliinat eivät enää riittäneet!
Yksi yllätyksellinen ohjelma oli se, kun Jostein lähti käymään ulkona. Yht'äkkiä kaikki miehet salissa nousivat ylös pöydistään ja lähtivät kohti Pirjettaa. Yksi toisensa jälkeen he antoivat suukon morsiamen poskelle. Vähän myöhemmin illalla, pääsivät myös naiset poskipusuttelemaan sulhasta :)
Jossain pääruoan ja jälkiruoan välissä alkoivat häävieraat kilistää lusikoilla lasejaan. Se oli merkki, jolloin hääparin piti nousta tuolille suutelemaan. Kaikenlaisia hauskoja tapoja, joista meillä ei ollut tietokaan! 
Kaikki vieraat pääsivät myös tanssimaan poloneesia kierrellen ulkona ja sisällä ja tanssi päättyi keskilattialle, jossa oli hääparin vuoro esittää oma häätanssinsa.
Sisareni oli tehnyt tyttärensä toivomuksesta hääkakun, jossa oli kolmessa kerroksessa eri makuisia hyydytettyjä kakkuja. Koristeena ylhäällä olivat meidän mummun linnut. Toisen oli mummu aikanaan ostanut ja teki sille savesta toisen puolisoksi. Siellä ne linnut kyyhöttivät ylimpänä kuin pienessä pesässään.
Norjalainen hääkakku onkin vähän erilainen, mutta hauska ja herkullinen. Siinä on mm. "paukkukarkkeja", jollaisen hääparikin pääsi vetämään.

Hauska tapa on myös se, että häävieraat tuovat tullessaan kakkuja. Ne oli kerätty kahvipöytään samoin kuin pikkuleivät, joita äitini ja tätini olivat valmistaneet ja tuoneet Suomesta tullessaan. Ainoa ongelma tässä oli se, ettei millään jaksanut maistaa kaikkea :)

Ohjelmassa oli puheiden lisäksi (tässä sekä sulhasen että morsiamen äidit) paljon lauluja ja mm. Josteinin veljien taitavaa ja hauskaa temppuilua palloilla. Bröderna Fagerli videoita youtubesta kannattaa käydä katsomassa. Pojat harrastavat tätä lajia maailmanmestaruustasolla.

Juhlat jatkuivat myöhään yöhön ja seuraavana päivänä, sunnuntaina, oli vielä yhteisen brunssin vuoro ennen kotiin lähtöä.

Brunssi nautittiin Josteinin lapsuudenkodissa, huikaisevan kauniissa maisemissa. Tunturin rinteellä sijaitsevasta talosta näki pitkälle, taivaanrannassa siintäville toisille lumihuippuisille tuntureille. Rauhallista ja kaunista, suorastaan sielua hyväilevää!
Haikein mielin, mutta täynnä muistoja ja uusia ystäviä suuntasimme kotiin. Toivottavasti pääsette näitten kuvien myötä edes vähän mukaan hienoon hääjuhlaan. Kiitos Pirjetta & Jostein !



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti