torstai 24. marraskuuta 2016

VADELMA-VANILJAKAKKU
 Isänpäivänä vietimme myös myöhästyneesti tyttäremme syntymäpäivää ja kakun miettimiseen meni tovi. Miten aina tuleekin mieleen kaikenlaisia suklaisia vaihtoehtoja! Niin tälläkin kertaa, mutta olimme päättäneet, että jotain muuta on keksittävä. Kaapista löytyi vaniljarahkaa ja ajattelin, että sen pehmeän maun vastapainoksi pitäisi saada jotain makean kirpeää. Vadelmia oli pakastimessa ja siitä se sitten taas lähti - ajatus ja toteutus.
VADELMA-VANILJAKAKKU

Pohja:
200 g Digestive-keksejä
75 g voita tai margariinia
Täyte:
3 liivatelehteä
2 dl kuohukermaa
1 prk (200 g) vaniljarahkaa
1/2-1 dl sokeria
3 rkl sitruunamehua
Vadelmahyytelö:
2 liivatelehteä
2 dl pakastevadelmia
2 rkl vettä
1/2 dl sokeria
(Marianne-rakeita koristeluun)

 Murskaa keksit. Sulata rasva ja sekoita se keksimuruun. Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi (itselläni oli 20 cm halk. oleva vuoka). Painele muruseos vuoan pohjalle (täältä tarkka ohje pohjan valmistukseen *klik*).
 Laita 3 liivatetta kylmään veteen pehmenemään. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita siihen rahka. Mausta sokerilla. Kuumenna sitruunamehu ja sekoita siihen puristetut liivatteet hyvin. Kaada liivateseos nauhana rahkaseokseen koko ajan sekoittaen. Kaada seos keksipohjan päälle vuokaan. Laita vuoka jääkaappiin siksi aikaa, kun teet vadelmahyytelön.
 Laita 2 liivatetta kylmään veteen pehmenemään. Laita 2 rkl vettä ja jäiset vadelmat sekä sokeri kattilaan. Anna kuumentua ja kiehua hiljakseen, kunnes vadelmat pehmenevät. Siivilöi vadelmat siten, että suurin osa siemenistä jää siivilään. Kaada vadelmamehu takaisin kattilaan ja kiehauta se. Purista liivatteet ja sekoita ne kuumaan mehuun. Jäähdytä mehu laittamalla kattila kylmään veteen ja sekoita välillä, että mehu jäähtyy nopeammin.
 Ota kakkuvuoka jääkaapista ja yritä painaa lusikalla rahkaseokseen rengasmainen syvennys. Laita lusikalla vadelmaseosta rahkan syvennykseen. Painele sitä vielä lusikan avulla rahkan sisään. Yritä olla sekoittamatta vadelmaa täysin rahkaan. Ideana on, että rahkassa on vadelmakerroksia siellä täällä. Laita vadelmaa vielä vähän kakun pinnalle ja vetele lusikalla siksak-kuviota. Laita kakku jääkaappiin jähmettymään vähintään 4 tunniksi tai yön yli.
 Kaada loppu vadelmamehu jähmettymään lasiin jääkaappiin. 
 Ota palloraudalla jähmettyneestä vadelmahyytelöstä pieniä palloja ja koristele niillä kakun pintaa. Voit myös ripotella lisäksi muutamia Marianne-rakeita koristukseksi.
 Ripottelin pinnalle vielä tomusokeria, mutta se suli samantien, joten ei kannata kokeilla sitä 😅.
Vadelmahyytelöstä ei ollut kovin helppoa kovertaa palloja, mutta ainakin tuli kokeiltua.
Kirpeä vadelma sopii hyvin vaniljaiseen kakkuun.

Nyt on tähän marraskuiseen pimeyteen tulossa omalta osaltani tauko, kun lähden vähäksi aikaa nauttimaan auringosta ja lämmöstä.
Palataan taas näihin kuvioihin jossain vaiheessa joulukuuta
eli mukavaa pikkujoulukautta, adventtia, itsenäisyyspäivää ja lähestyvää joulunaikaa!


keskiviikko 23. marraskuuta 2016

MINTTUSUKLAA-RAHKA
 Rahkat muuntautuvat helposti jälkiruoaksi tai välipalaksi. Aina vähän sen mukaan, mitä rahkaa käyttää. Maustamatonta vai jotain maustettua. Eikä siihen tarvitse kuin vähän jotain lisäksi tuomaan suutuntumaa... Niin ja täydentämään makua. Sunnuntain kahville syntyi tämä herkku muutamassa minuutissa... kannattaa testailla eri rahkojen makuja. Joulunaikaan teen itse usein luumurahkasta ja pipareista vastaavaa jälkiruokaa ja siihen sopii aika muutama kirpeä puolukka mausteeksi.
MINTTUSUKLAA-RAHKA (4 annosta)

4 keksiä (Lu Bastogne käy tähän loistavasti, tai Minttu Domino)
2 dl kuohukermaa
1 prk Valion Minttusuklaa-rahkaa
1/2-1 dl sokeria (maun mukaan)
2-3 rkl Marianne-crushia

 Vatkaa kerma kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sekaan rahka ja mausta sokerilla. Laita ensin vähemmän ja maistele. Lisää vielä Marianne-crush ja sekoita.
 Murra käsissäsi yksi keksi ja laita se melkein kokonaan lasin tai tarjoilukulhon pohjalle. Laita päälle muutama lusikallinen rahkavaahtoa ja muserra päälle vielä loppu keksistä. 
 Rahkaa saattaa jäädä annoksesta vähän yli, mutta se maistuu seuraavanakin päivänä vielä hyvälle (paitsi, jos joku päättää santsata saman tien 😀).



sunnuntai 20. marraskuuta 2016

SISUSTUS JOULUUN JA VÄHÄN HYGGEILYÄ
 Lumet tulivat ja menivät. Marraskuu tuli ja kohta on jo joulukuu. Tähän vuodenaikaan on helppoa kääriytyä viltin sisään sohvan nurkkaan, laittaa villasukat jalkaan ja poltella kynttilöitä. Osa ihmisistä kärsii tästä pimeydestä ja odottaa valoa kuin kuuta nousevaa. Ja osa meistä nauttii hiljaisesta ja lohtua tuovasta pimeydestä, jolloin ei tarvitse hötkyillä minnekään vaan voi vain kääriytyä hiljaisuuteen. Trendikkäästi #hyggeily on tämän päivän juttu. Tanskalainen hyggeily on siis meilläkin tuttua rentoa oleilua, nautiskelua ja kiireetöntä oleilua. Ehkä villasukat jalassa, vilttiin kääriytyneenä.
Lauantaina aurinko näyttäytyi päivällä hetken aikaa ja meillä oli menossa vauhdikas siivoustuokio, jossa toinen pyyhki pölyjä ja toinen heilui imurin varressa ja samalla saatiin vaihdettua viimeisetkin joulupäälliset tyynyihin. 
Suorastaan outo valoilmiö tuo aurinko taas parin lumisateisen viikon jälkeen. Erilainen tunnelma on silloin myös sisällä, kun luonnonvaloa siivilöityy ikkunoista sisälle.
Illalla sytytellään kynttilät ja istuskellaan villasukat jalassa sohvan tai nojatuolin nurkassa.
Ajan pysähtyneisyys rauhoittaa mielen ja lataa voimavaroja.
Happy Light's -pallot ovat olleet parin vuoden ajan hitti tunnelmavalaistuksen luojana. Ja koska ne eivät selkeästi ole pelkät jouluvalot,niitä voi käyttää muulloinkin.
Hämärässä kynttilänvalossa lasi viiniä ja hartaasti kypsytelty risotto (täältä resepti sairaan hyvään risottoon *klik* )  ovat hyggeilynautintoa parhaimmillaan.
Nojatuolistani näkee keittiön hämärään ja kynttilöiden luomaan valojen tuikkeeseen.
Portaiden alle on pujahtanut jo ensimmäinen tonttukin.
Tyttäreni on tehnyt eteiseen tämän jouluisen asetelman toivottamaan tulijat tervetulleiksi.
Tyttärellämme on myös tapana "kätkeä" yllätyksiä sinne tänne ennen joulua. Tällä kerralla se oli roikkuva kuusikoriste lampun valokatkaisijassa.
Mukavia hämäränhetkiä ja valon tuiketta kaikille joulunodottajille!


keskiviikko 16. marraskuuta 2016

KYLMÄSAVULOHIPIIRAKKA
 Pitkästä aikaa tuli tehtyä iltapalaksi suolaista piirakkaa. Idea ja toteutus tarttui käsiin K-ruokalehdestä ja sen hyvän näköisestä kuvasta. 
 Oma toteutukseni piirakasta oli pikkaisen paistuneempi versio ja suolaakin lorahti hiukkasen liikaa - ei aina kaikki voi onnistua ihan nappiin. Ensi kerralla siis täytyy tsempata suolan suhteen ja laittaa uunin esilämmitysvaihe pois ja normilämpö päälle ja... Keskustelimme juuri viikonloppuna äitini kanssa dementiasta ja hohhoijaa! kyllä tämä omakin tohellus välillä mietityttää 😂 Täytyy vain uskoa, että kaikki vähän unohtelevat jotain joskus ja keittiössä varsinkin! 
 Mutta ruispohja maistui siis hyvälle ja jos vähän syödessä siristelikin silmiä ja suipisti suuta, ei sitä suolaisuuttakaan niin kovasti huomannut - ehkä. Korkeintaan siinä vaiheessa, kun yöllä heräsi vielä hirveään janoon, tuli mietittyä, että ensi kerralla... 
KYLMÄSAVULOHIPIIRAKKA

Pohja:
2 dl ruisjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
100g voita tai margariinia
2 rkl vettä
Täyte:
1 pkt (150 g) kylmäsavulohta
100 g purjoa tai kevätsipulia
1 pieni salottisipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1 tl sitruunankuorta raastettuna
1/2-1 dl tillisilppua
150 g juustoraastetta
3 munaa
1 tlk (150 g) créme fraichea tai kermaviiliä
1 dl kevytmaitoa
1/2 tl mustapippuria
(suolaa hyppysellinen)

 Sekoita keskenään jauhot, suola ja pehmeä rasva. Lisää vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille ja laita vuoka jääkaappiin vartiksi.
 Pistele pohja haarukalla ja paista 200 C uunissa n. 10 minuuttia.
 Kuutioi kylmäsavulohi, leikkaa halkaistu ja huuhdeltu purjo ohuiksi suikaleiksi ja silppua sipuli ja valkosipulinkynnet.
 Levitä täytteet tasaisesti esipaistetulle pohjalle. Ripottele tillisilppu ja juustoraaste päälle.
 Vatkaa kananmunien rakenne rikki ja sekoita joukkoon creme fraiche ja maito. Lisää mausteet ja sekoita.
 Kaada seos tasaisesti vuokaan. Paista 200 C n. 30 minuuttia uunin alatasolla.



maanantai 14. marraskuuta 2016

JUUSTOKEITTO
 Juustohamsterien äiti oli taas ollut hommissa ja jääkaappi tursusi erilaisia juustonkannikoita. Oli kovempaa ja pehmeämpää ja palaa ja raastetta. Ja sattumalta oli myös lauantai, jolloin päivällä syödään jotain kevyttä, pientä ja nopeaa, sillä ilta on se, johon panostetaan sitten erityisesti. 
 No, mikä meni ajatuksissa pieleen? Keitto valmistui kyllä nopeasti mutta kevyttähän se ei ollut. Mutta ah, niin herkullista! Pinnalle ripoteltiin vähän persiljasilppua ja paahdettua sipulisilppua ja kylkeen pala paahtoleipää - lauantain pikaruokaa parhaimmillaan 😃

JUUSTOKEITTO

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi
tilkka öljyä
2 rkl vehnäjauhoja
7 dl kana-/kasvislientä
200 g juustoa (emmentaljuustoa tai mitä kaapista löytyy)
2 dl ruokakermaa
suolaa (varoen)
mustapippuria
1/2 tl muskottipähkinää
(2 rkl sinihomejuustoa)

 Kuullota sipulit öljyssä kattilassa ja lisää jauhot. Kypsennä muutaman minuutin ajan, kuitenkaan ruskistamatta niitä. Kaada kanaliemi joukkoon ja sekoita niin, että liemi suurustuu. 
 Lisää kerma sekä raastettu juusto keittoon ja sekoita keittoa miedolla lämmöllä kunnes juusto on sulanut. Lisää vähän sinihomejuustoa (voit jättää poiskin, sillä se on aika suolaista ja jää vähän kokkareiksi keittoon) ja ripaus muskottipähkinää. 
 Tarkista maku ja mausta tarvittaessa suolalla ja mustapippurilla. Muista, että juustoista ja liemikuutioista tulee äkkiä suolainen maku, joten voi olla, ettet tarvitse ollenkaan lisäsuolaa.

maanantai 7. marraskuuta 2016

SUKLAAKUPPIKAKKU
 MIKROSSA
 Tiedäthän sen hetken illalla, kun yht'äkkiä alkaa tehdä mieli jotain hyvää. Ryntäät ehkä penkomaan kaappeja ja laatikoita ja mitään ei löydy. Ei palastakaan suklaata tai muutakaan. Ja jotain pitäisi saada - mieluummin ihan heti!
 Jep, tuttu tunne ja juuri SE iski yhtenä iltana minuunkin. Vähän aikaa pyörin ympyrää ja sitten jostain takaraivon sopukoista kaivautui mieleeni mikrokuppikakku. Muistin, että joskus reilu vuosi sitten, näitä näki joka blogissa ja lehdessä, joten penkomaan.
 En ollut koskaan vielä tehnyt näitä, joten siitäkin syystä, tuntui merkitykselliseltä kokeilla kuppi- tai mukikakun valmistamista (niin, niin, tiedän, että olen todella hyvä keksimään tekosyitä...). Ensin piti kurkistaa pakastimeen, löytyykö meiltä jäätelöä ja kyllä vaan, pieni nokare vaniljajäätelö pakkauksen pohjalla vielä oli. (Ymmärrättehän, että sitä oli ihan liian vähän, jotta se pelkästään olisi riittänyt kahdelle herkkuhampaan kolotukseen.)

 Kone ja resepti pöydälle, ainekset viereen ja valehtelematta viidessä minuutissa siitä, kun idean sain, oli lautasilla annokset valmiina! Huikeaa ja makeaa ja herkullista!

SUKLAAKUPPIKAKKU MIKROSSA

2 rkl leivontamargariinia
3 rkl vehnäjauhoja
3 rkl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
2 rkl kaakaojauhetta
1/4 tl leivinjauhetta
1/2 kpl munaa
1 1/2 rkl kevytmaitoa

Sulata rasvaa mukin (tilavuus noin 2 dl, itse käytin Muumi-kahvimukeja) pohjalla mikrossa muutaman sekunnin ajan.
Sekoita joukkoon muut aineet hyvin vaikka pikkulusikalla.
Kypsennä mukikakkua mikron täydellä teholla minuutin ajan. Voit laittaa ensin vähän vähemmän aikaa, jos sinulla on kovin tehokas mikro.

Aika sotkulta näyttää ensin ja mietinkin, että mitä tästä oikein tulee.
Kakku nousi yllättävän hyvin mikrossa ja kypsyi myös.
Kumoa kakut lautaselle. Ne ovat ensin päältä kuin sulaneen sukaan peitossa, mutta jähmettyvät aika pian. En malttanut antaa kakkujen jäähtyä yhtään ja siksi ne olivat vähän repaleisen näköisiä.
Yhdestä annoksesta olisi riittänyt kyllä mielestäni kahdellekin, mutta kyllä sillä makean kolotuksen tainnutti loistavasti!



sunnuntai 6. marraskuuta 2016

PUOLUKKA-LEIPÄJUUSTOSALAATTI
 Kaupasta tuli ostettua iso pala leipäjuustoa ja päätin käyttää osan siitä salaattiin. Usein saatamme syödä leipäjuustoa iltapalana: pala lautaselle, se pieniksi suupalan kokoisiksi kuutioiksi leikattuna ja vähäksi aikaa mikroon. Tarjoilu pakasteesta sulatetun mansikkasurvoksen kanssa - niin hyvää!
Nyt piti saada lisuke liharuoalle ja tällainen salaatti syntyi. Parhaat ideat ovat yleensä simppeleitä!
PUOLUKKA-LEIPÄJUUSTOSALAATTI

pala leipäjuustoa
pieni kourallinen pakastepuolukoita
jääsalaattia
herneen versoja
Pirkan balsamicosalaattikastiketta

 Revi salaatit laakealle lautaselle. Kuutioi leipäjuusto ja laita sekaan. Ripottele päälle jäiset puolukat. Laita päälle reilusti herneenversoja.
 Lopuksi raidoita salaatti Pirkan balsamicokastikkeelle (tämä on niin hyvää, että sitä voisi syödä vaikka suoraan pullosta pelkästäänkin).
 Nauti!



BEEF WELLINGTON JA KASTIKE
 Perjantaina työviikon päätteeksi tuli mieleen laulu "Kun aika on..." ja se muuntui mielessäni "Kun aikaa on", sillä kerrankin ei ollut kiire minnekään. Lämmitin meille mukilliset glögiä ja otin naudan sisäfilepalan huoneenlämpöön. Tutkiskelin erilaisia tapoja valmistaa Beef Wellingtonia, sillä en ole sitä ennen tehnyt.
 Wellingtonin herttuan mukaan nimensä saanut liharuoka kypsennetään voitaikinakuoressa, jonka sisään on kätketty myös sieniä ja sipulia. Joissakin ohjeissa voitaikina ei ollut meinannut kypsyä tarpeeksi, joissain ei liha. Löysin kuitenkin K-Ruokasivulta sopivan kuuloisen ohjeen ja kastikkeen vielä Mallan maailma-blogista. Molempia ihan vähän muunnellen tein meille perjantai-illan aterian. Hauskaa näpertelyä ja herkullisia makuja lopputuloksena!
 Lisukkeeksi vähän perunoita ja porkkanoita sekä yksinkertainen, mutta ihana salaatti leipäjuustosta. Kun aikaa on... :)
BEEF WELLINGTON 2:lle

2 voitaikinaleyä
n. 300g naudan sisäfileetä
1 rkl voita/öljyä
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
Täyte:
n. 1/2-1 dl esikäsiteltyjä, pakastettuja kanttarelleja (tai voit käyttää kaupasta ostettavia herkkusieniä)
1 pieni salottisipuli
2 rkl voita
1/2 rkl timjamia
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
4 kpl ilmakuivattuja kinkkusiivuja
Voiteluun:
1 kananmuna


Sulata voitaikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan. 
 Ota liha huoneenlämpöön noin tunti ennen valmistusta.
Ruskista filee rasvassa kuumassa pannussa noin 1 1/2 min/puoli. Ruskista myös fileen päädyt. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna fileen jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
 Valmista täyte. Sulata kanttarellit. Hienonna kuorittu sipuli. Paista ensin kanttarelleja kuivalla pannulla, kunnes neste on haihtunut. Lisää rasva ja sipulisilppu ja kuullottele vähän aikaa. Mausta seos timjamilla, suolalla ja mustapippurilla. Anna seoksen jäähtyä.
 Aseta kaksi taikinalevyä vierekkäin, laita ne pitkältä sivulta sentin verran päällekkäin (voit kostuttaa liitoskohtaa vähän vedellä). Kauli ne ohuemmaksi. 
Levitä kaulittujen taikinalevyjen päälle vierekkäin 3 ilmakuivattua kinkkuviipaletta. Levitä kinkkujen päälle vajaa puolet sieniseoksesta. Nosta filee sieniseoksen päälle. Levitä loppu sieniseos tasaisesti fileen pintaan. Nosta fileen päälle yksi kinkkuviipale pitkittäin ja taivuta loput kinkkuviipaleet tiiviisti fileen ympärille.
 Leikkaa lyhyiltä sivuilta hieman ylimääräistä taikinaa pois.
Voitele taikinalevyjen reunat munalla. Taita ensin taikinalevyn pitkät sivut fileen päälle. Käännä lyhyet sivut fileen päätyihin.
 Nosta Wellington leivinpaperilla vuoratun pellin päälle saumapuoli alaspäin. Voitele munalla (ja koristele taikinakuvioilla). Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja nosta Wellington 10 minuutiksi jääkaappiin odottamaan.
 Laita sisälämpötilamittari Wellingtoniin ja paista uunin keskitasolla 25-35 minuuttia, kunnes pinta on kauniisti ruskistunut ja fileen sisälämpötila on 55-58 astetta. Tarkkaile Wellingtonia paistamisen aikana ja peitä tarvittaessa foliolla, jos pinta meinaa tummua liikaa. Anna fileen vetäytyä noin 10-15 minuuttia ennen leikkaamista. Itse asetin sisälämpötilan 58 asteeseen ja silloin näin pieni filepala kypsyi ehkä vähän liikaa. Ensi kerralla sitten vähän alempi lämpö, jolloin liha jäisi roseeksi. Toki maku oli tällaisenakin herkullinen.

Paista ensin lihasta pinnat kiinni ja anna jäähtyä.
Anna myös sieni-sipulisilpun jäähtyä.
Aloita annoksen kokoaminen kaulimalla voitaikinalevyt kiinni toisiinsa ja ohuemmaksi. Niitten päälle kinkut vähän lomittain.
Käännä liitossauma alapuolelle ja voitele taikina munalla.
Anna kauniisti ruskettuneen Welligtonin levätä vartin verran ennen tarjoilua. Itse laitoin päälle kevyesti foliopalan.
Leikkaa liha varovasti tarjolle. Vähän olisi saanut jäädä punertavammaksi sisältä, mutta mehevää oli silti.
Tarjoile paistettujen (esikiehautettujen) perunoitten ja porkkanoitten, salaatin sekä hyvän kastikkeen kera.

PUNAVIINIKASTIKE

1 pieni salottisipuli
1 valkosipulin kynsi
öljyä
mustapippuria
timjamia
1 rkl balsamicoa
1 dl punaviiniä
2 dl lihalientä (vesi + puolikas liemikuutio)
2 rkl voita

 Silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota niitä pienessä kattilassa öljyssä, kunnes ne muuttuvat vähän läpikuultaviksi.
 Lisää pari oksaa timjamia ja muutama rouhaisu mustapippuria sekä balsamico. Anna sen vähän karamellisoitua ja lisää sitten sekaan punaviini. Anna kiehua hiljalleen, kunnes sitä on jäljellä noin puolet (tätä von vähän vaikea arvioida näin pienestä määrästä, mutta sinnepäin).
 Lisää vesi ja liemikuution pala, sekoittele ja anna kiehua edelleen kunnes jäljellä on taas noin puolet tai vähemmän. Maista, tarvitseeko kastike jotain lisää. Siivilöi kastike ja laita takaisin kattilaan.
 Lisää lopuksi voi ja sekoita hyvin.



tiistai 1. marraskuuta 2016

LINDSTRÖMIN KIUSAUS
 Arkiruokaa parhaimmillaan on tämä kiusaus, jonka valmistamiseen ei mene kauaa ja se maistuu hyvälle. Tämä syntyi tänään puoliksi vahingossa, kun mietin mitä tekisin jauhelihasta. Ajatukseni oli, että ei aina samaa ja siitä siirryin miettimään, että mitä kaapissa on. Olin jo melkein kuitenkin siirtymässä jauhelihakeiton valmistamiseen, kun silmiini osui pussi punajuuria. Asiat yhdistyivät yksi toiseen ja voilá! ja wau! mikä arkiherkku tästä syntyikään.

 Miettikää, vähän makeat punajuuret, ruokaisa jauheliha, rapsakka juustokuorrutus... Lähdin itse joogaan ja jätin kiusauksen (kirjaimellisesti) uuniin miehen valvottavaksi. Hyvin sujui ja kun tulin takaisin kotiin, oli melkein puolet vuoasta tyhjennetty. Kiusaus oli voittanut! Pakkohan se oli itsekin maistaa ja jep, hyvää oli. Tee sinäkin ja anna kiusaukselle pikkusormi - saattaa tosin viedä koko käden ;)

LINDSTRÖMIN KIUSAUS

400 g jauhelihaa (10 % naudanjauhelihaa)
1 iso sipuli
n. 4 keskikokoista perunaa
saman verran raakoja punajuuria
1 tl suolaa
1/2 tl timjamia
2-3 dl ruokakermaa
n. 1 dl juustoraastetta

 Kuori perunat ja punajuuret ja raasta ne karkealla terällä. Kuori ja silppua sipuli pieneksi.
 Paista jauheliha omassa rasvassaan melkein kypsäksi, lisää loppuvaiheessa sipulisilppu sekaan ja anna kuullottua jauhelihasta irronneessa rasvassa samalla sekoitellen.
 Lisää pannulle sekaan peruna- ja punajuuriraasteet ja sekoita vähän aikaa. Mausta suolalla ja timjamilla.
 Kaada sekaan ruokakerma (seos saa olla löysähköä) ja sekoita hyvin. Kaada seos uunivuokaan ja ripottele päälle juustoraastetta.
 Paista 200 C uunissa n. 30-40 minuuttia.
Sekoita raasteet hyvin jauheliha-sipulin sekaan. Aika iso paistinpannu kannattaa varata tähän.
Laita päälle juustoraastetta, paitsi jos et halua tai voi syödä juustoa, voit jättää kiusauksen ilmankin.
Paista uunissa, kunnes perunat ja punajuuret kypsyvät ja kiusauksen pinta vähän ruskistuu.