maanantai 13. tammikuuta 2020

VÄHÄHIILARINEN VAIHTOEHTO ILTAPALALLE
 Tiedetään, tiedetään...Joku kuitenkin sanoo, että arvasin. No niinpä, vuoden alku ja vaaka on selvästi epäkunnossa. Se näyttää nimittäin uhkaavan isoja lukemia. Sanoisin, että apuu-va, mutta kun katson peiliin, tiedän että syyllinen löytyy hyvin läheltä. On siis kurinpalautuksen aika.

 Aloitin siis taas vähentämällä hiilareita (juu, en aio huijata, aloitin tänään...). Koska tänään ei ollut illalla tiedossa mitään liikuntaa, teki mieli jotain pientä iltapalaa. Karppaus-sivustolta löysin tämän juustoleipäohjeen ja minun tapaani tuunattuna, piti vielä vähän lisätä juuston määrää. Helpolla syntyvät leipäset maistuivat hyvältä iltateen kanssa.


KARPIN JUUSTOLEIVÄT (6-8 kpl)

2 kananmunaa
2 dl juustoraastetta (Emmental)
1 1/2 dl mantelijauhetta
1 1/2 tl leivinjauhetta

Päälle:
mozzarella-pallo
basilikaa

 Riko kananmunat kulhoon ja sekoita rakenne rikki. Lisää sekaan juustoraaste, manteli- ja leivinjauhe. Sekoita sekaisin.
Nostele leivinpaperille päällystetylle pellille 6-8 kekoa taikinaa. Taputtele lusikalla noin sentin paksuisiksi soikioksi.
 Ripottele päälle joko kuivattua, pakastettua tai tuoretta, silputtua basilikaa. Revi tai leikkaa päälle paloja mozzarellasta.
 Paista 225 C uunissa n. 15 minuuttia tai kunnes leivät ovat kullanruskeita. 
Leivät on helppo taputella lusikan avulla soikeiksi.
Mozzarella voi olla päällä aika rouheina paloina, koska se sulaa kuitenkin.
Herkulliset kullanruskeat ja rapeapintaiset leivät houkuttelevat maistamaan heti!



lauantai 28. joulukuuta 2019

PARMESAN-KANAA JA PERSIMONSALAATTIA
 Blogissa on ollut hiljaista viime aikoina, kun olen ollut kiireinen sekä töissä että vapaalla. Ensin valmistelin kollegani kanssa luentomateriaaleja Kiinaan, sitten kävimme Kiinassa luennoimassa ja heti sen jälkeen lähdimme mieheni kanssa viettämään kuusikymppisiäni kahdestaan Lontooseen. Enpä siis ole juuri muuta ehtinyt. Reissujen jälkeen alkoivatkin jouluvalmistelut ja joulunvietto, mutta nyt on aikaa hengähtää ja palata myös kirjoittelujen pariin.

 No sitten tämä joulu. Tai oikeastaan joulun jälkeinen aika. Kun saa lahjaksi valtavan kimpaleen parmesan-juustoa, siitä riittää useampaankin herkutteluhetkeen. Eli parmesania sellaisenaan, lohkottuna paloiksi keksien ja hillojen tai rypäleitten kanssa. Raasteeksi pastan päälle (kun se loppu kylmäsavulohi joululta piti jonnekin upottaa). Tai kuten tänään, kanan päälle ja uuniin.

 Olin myös ostanut persimoneja jouluksi ja vielä oli yksi jääkaapissa, joten näistä se ajatus sitten taas lähti hyrräämään. Maut - suolainen ja makea - sekä värit - vaalea ja oranssi. Pientä seikkailua netissä ja sekä Makuja- että K-ruoka -sivustot tuottivat yhteensä vähän mukailtuina aika mukavan lopputuloksen. Jos haluat kastikkeita, salaattiin olisi voinut sekoittaa jonkun öljypohjaisen kastikkeen, mutta itse pidän tällaisesta aika pleinistä yhdistelmästä. 
PARMESAN-KANA (neljälle)

n. 700 g broilerin ohutleikkeitä 1-2 /ruokailija
1 prk (200 g) Creme Fraichea
2 tl valkosipulijauhetta
1 tl suolaa
1/2 tl rouhittua mustapippuria
3 dl parmesanraastetta

 Sekoita pienessä kulhossa creme fraiche, valkosipulijauhe, suola, pippuri ja 2 desilitraa parmesaaniraastetta. Asettele broilerinleikeet vieri viereen uunivuokaan. Levitä cremefraiche seosta fileiden päälle. Ripottele lopuksi pinnalle loppu parmesanraaste.
 Paista 180 C uunissa noin 30 minuuttia. Siirrä viimeiseksi viideksi minuutiksi ylätasolla, että pinta saa väriä.
Keitä lisukkeeksi porkkanoita ja parsakaalia noin kymmenen minuuttia, että kasvikset jäävät napakoiksi. Kaada vesi pois ja lisää kasvisten päälle reilu nokare voita sulamaan.

Tee myös salaatti sillä välin, kun kanat ovat uunissa.
PERSIMON-HALLOUMI-SALAATTI

1 persimon
1 paketti halloumia
muutama jääsalaatin lehti

 Pese ja kuutioi persimon. Revi salaatinlehdet pienemmiksi.
Kuutioi halloumi ja paista se ilman rasvaa kuumahkolla paistinpannulla siten, että palat saavat väriä.
 Kokoa salaatti siten, että laitat lautasille ensin revittyä salaattia, sen päälle kuutioituja persimonin paloja ja niiden päälle halloumeja. Laita vielä koristeeksi yksi persimonrengas.

Nautinnollisia hetkiä herkuttelujen parissa vuodenvaihteen lähestyessä!






torstai 7. marraskuuta 2019

TUUNATTU CRÉME BRULEE
VAI PIILOTETTU PANNACOTTA?
 Lauantai-iltapäivä kääntyy vähitellen siihen pisteeseen, jolloin aletaan miettimään, että mitä ruokaa tekisi. Tänään se oli päätetty jo aamupäivän kauppareissulla, kun ostimme tonnikalapihvit ja päätimme kokkailla yhdessä iltaruokaa. Lisukkeet ja kaikki oli suunniteltu, eikä tässä pitänyt olla sen kummempaa mietittävää.

 No siinä sitten kuitenkin aloin ajattelemaan jälkiruokia ja selailemaan kuvia MasterChef -kilpailuista. Katseeseeni osui kuuluisa lumimuna, jossa marenkipallo (jonka sisällä on jäätelöä) poltetaan "keksillä" "tohottimen" eli pienen kaasupolttimon avulla kuin creme brulee -pinnaksi ja sen jälkeen siihen vielä lisäillään yhtä sun toista.
 Jäätelökonetta ei ole ja muutenkin koko operaatio kuulosti ihan liian monimutkaiselta, mutta ajattelin vähän yhdistellä yhtä sun toista ja päädyin tekemään pienet pannacotat ja kuorruttamaan ne. Lisukkeeksi tein vielä vadelmakastikkeen eli coulis'n, jonka hapokkuus oli sopiva vastapaino tälle makealle kokonaisuudelle. Ihan mahtavaa kokeilla kaikenlaista!


CRÉME BRULEE PANNACOTTA 4:lle

1 1/2 dl kuohukermaa
1 dl maitoa
1/2 dl hyytelösokeria
1 tl vaniljasokeria

 Laita kaikki aineet kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Sekoita koko ajan aja anna kiehua vajaan minuutin verran.
 Ota  kattila pois liedeltä ja laita vähäksi aikaa kylmään vesihauteeseen.
 Ota puolipallon muotoiset silikonivuoat (tai vaikka pienet kahvikupit) ja kaada neljään muottiin massaa tasaisesti.
 Laita jääkaappiin hyytymään vähintään pariksi tunniksi.

Tee seuraavaksi tuilet eli keksit joilla päällystät pannacotat.

TUILET ELI KEKSIT

1 dl glukoosisiirappia
1/2 dl sokeria
1/2 dl mantelilastuja

 Laita ensin leivinpaperilla päällystetty pelti pakastimeen (jos mahtuu, tämä ei ole ihan välttämätöntä, mutta nopeuttaa). Tee krokantti kaatamalla siirappi ja sokeri kattilaan ja keitä sekoitellen, kunnes seos karamellisoituu (n. 150 C:ksi). Kaada sekaan mantelilastut ja kaada seos pellille, jonka olet ottanut pakastimesta.
 Anna krokantin jäähtyä.
Pilko jäähtynyt krokantti käsin vähän pienemmäksi ja laita palat tehosekoittimeen. Jauha hienoksi praliiniksi.
 Tee paperista sabluuna, josta leikkaat pyöreän palan pois. Minulla oli liian iso ympyrä, jolloin keksit sulaessaan valuivat reunojen yli. Tarkoitus olisi, että kun keksi pehmenee poltettaessa, sen reunat osuisivat lautaseen. Siksi jokaisen on itse arvioitava, minkä kokoinen ympyrä on sopiva. Tämä oma ympyräni oli noin 10 senttiä halkaisijaltaan.
 Laita sabluuna pellille leivinpaperin päälle ja siivilöi reiän päälle tasainen, ohut kerros praliinijauhetta, poista sabluuna ja tee uusi keksi. Jauhetta on enemmän kuin mitä neljään keksiin tarvitaan, mutta voit säästää sen tiiviissä astiassa seuraavaa käyttöä varten.

 Paista tuilet 180 C uunissa n. 4-5 minuuttia ja ota jäähtymään. 

VADELMACOULIS

Tee vadelmakastike eli vadelma coulis laittamalla kattilaan n. 2 dl vadelmia, tilkka vettä ja pari ruokalusikallista sokeria. Anna kiehua, kunnes vadelmat pehmenvät. Siivilöi vadelmista siemenet pois ja laita mehu takaisin kattilaan. Keitä sen aikaa, että mehu tiivistyy kastikkeeksi.

KOKOAMINEN
Ota pannacotat jääkaapista ja kumoa lautaselle.
Irrota keksit leivinpaperista varovasti. Luulin ensin, että niistä tuli ihan liian ohuita ja pelkäsin, etteivät ne pysy kasassa. Mutta hyvin onnistui.
Aseta keksit pannacotan päälle.
Polta varovasti tohottimella kiertävin liikkein keksiä.
Keksi muotoutuu pannacotan päälle yllättävän helposti ja muodostaa päälle rapean pinnan.
Loraus vadelmakastiketta tasoittaa makeuden.
Olkaa hyvä!




maanantai 4. marraskuuta 2019

TONNIKALAPIHVIT
 Viikonloppuna päädyttiin ostamaan ensimmäistä kertaa tonnikalaa, kun oltiin kauppakierroksella. Kun idea syntyi, piti vähän etsiskellä tonnikalan valmistusta ja lisukkeita. Valmistus itsessään on helppoa, vain kevyt maustaminen ja nopea paistaminen. Eikä lisukkeitten kanssakaan tarvitse paljon kikkailla. Tein aiolin eli valkosipulimajoneesin aiemmalla reseptillä ja uuniin laitettiin lohkoperunat. Pannulla sai paistettua pihvien kanssa samalla puolikkaat sitruunat makua antamaan.
 Käytän usein jauhoista perunalajiketta ja ensin harjaan perunat hyvin. Sen jälkeen leikkaan perunat lohkoiksi, huuhtelen ne (että saan enimmät tärkkelykset pois) ja kuivaan talouspaperilla. Laitan lohkot kulhoon ja laitan päälle pari reilua ruokalusikallista öljyä. Huljuttelen perunoita kulhossa siten, että ne öljyyntyvät joka puolelta. Sitten laitan perunat leivinpaperilla päällystetylle pellille, ripautan päälle vähän sormisuolaa ja paistan 220 C uunissa noin puoli tuntia, jolloin ne pehmenevät sisältä ja päälle tulee ihanan rapea pinta.


TONNIKALAPIHVIT

1 valmiiksi leikattu tonnikalapihvi / ruokailija
(meillä ne olivat n. 150 g painoisia ja ihan riittäviä, vaikka myyjä ihmettelikin, että eikös laitettaisi vähän isommat...)
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

 Ota pihvit huoneenlämpöön noin varttia ennen paistamista. Laita pihvit lautaselle ja ripottele päälle suolaa ja rouhittua mustapippuria. Ripottele päälle myös oliiviöljyä (eli öljyä ei laiteta pannuun vaan suoraan pihville). Kääntele pihvit, että öljy ja mausteet tarttuvat joka puolelle.
 Paista parilapannulla noin 1-2 min / puoli. 
 Paista samalla sitruunan puolikkaat, kevyesti leikkuupinta öljyttynä, että ne vähän lämpenevät ja maku syvenee.

Tonnikala näyttää ihan lihalta ja sen suutuntumakin on lihaisa. Pihvit on helppo öljytä ja maustaa lautasella.
Parilapannulla saa paistettua pihvit hyvin.
Pihveihin tulee kauniit raidat ja sitruunat lämpenevät samalla. Tarkoitus on, että pihvit jäävät sisältä punertavaksi, ettei niistä tule sitkeitä.
Vihreänä lisukkeena oli tällä kertaa vuonankaalia, joka on hyvän makuinen ja näyttävä salaattilisuke lautasella.
Aioli on voimakkaan makuista eli sitä ei tarvita kovin paljon. Ja perinteiset lohkoperunat ovat herkullisia vaikka ihan sellaisenaankin.



lauantai 2. marraskuuta 2019

PUNAINEN KAKKU
 Tässä pieni kakkuvinkki vaikka tulevia joulun aikoja ajatellen. Ainakin väri täsmää jouluun! Maustetut rahkat ovat edelleen suosikkejani näissä hyydytetyissä kakuissa ja tällä kertaa valinta osui kuningatar-rahkaan. Nam!

PUNAINEN KAKKU

Suklaapohja:
150 g voita
100 g tummaa suklaata
2/3 dl sokeria
2 kpl kananmunaa
3/4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

 

Täyte:
4 liivatelehteä
1 prk kuningatar-rahkaa
2 dl kuohukermaa
3 rkl sokeria
3 rkl sitruunamehua
200 g puutarhavadelmia

Koristeeksi:
suihkutettavaa elintarvikeväriä
n. 100 g puutarhavadelmia
100 g pensasmustikoita
sitruunamelissan tai mintun lehtiä
valkosuklaata
maitosuklaata
mustaherukkanonparelleja
halutessasi mustaherukka"kaviaaria"

Tee ensin pohja.
 Kuumenna uuni 180 °C tasalämmölle. Sulata kattilassa voi ja sokeri ja sekoita kunnes sokeri liukenee. Ota kattila pois levyltä. Lisää suklaa palasina ja sekoita, kunnes suklaa sulaa.
 Erottele munan keltuaiset ja valkuaiset. Sekoita keltuaiset jäähdytettyyn suklaaseokseen. Sihtaa joukkoon vehnäjauho ja leivinjauhe ja sekoita käännellen tasaiseksi massaksi. Vatkaa valkuaiset kuohkeaksi vaahdoksi ja kääntele suklaamassaan.
 Vuoraa irtopohjavuoan pohja (ø 24 cm) leivinpaperilla. Kaada taikina vuokaan ja paista 15-18 minuuttia. Anna jäähtyä.

 Laita täytettä varten liivatelehdet likoamaan kylmään veteen siksi aikaa, kun teet täytteen.
 Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää sekaan rahka ja sokeri (mausta oman makusi mukaan joko enemmän tai vähemmän sokeria). Kuumenna sitruunamehu (itse laitan yleensä mikroon 30 sek. täydellä teholla) ja sekoita sekaan puristetut liivatteet.
 Kaada liivateseos ohuena nauhana rahkavaahtoon.
Laita kakkuvuossa edelleen olevan, jäähtyneen kakkupohjan päälle kokonaisia vadelmia ja kaada sen jälkeen päälle rahkaseos. Laita jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi.

 Koristelun voit tehdä haluamallasi tavalla vaikka pelkillä marjoilla, mutta itse olen tykästynyt suihkutettavaan väriin. Suihkutin siis ensin kakun joka puolelta punaisella värillä (sen kanssa saa olla aika varovainen, sillä se ei helposti lähde esim. pöytäliinasta, jos sitä siihen menee). Ei kannata suihkuttaa kovin läheltä, sillä silloin suihke saattaa irrottaa myös kakun pinnasta osia.
 Sulatin ensin vähän maitosuklaata ja valuttelin siitä kakun reunoille valuvia noroja. Sitten asettelin reunoille vadelmia ja mustikoita. 
 Olin jähmettänyt sulatettua valkosuklaata leivinpaperille ja siitä sain aikaan lastuja, joita laittelin marjojen väleihin.
 Tein myös mustaherukkakaviaaria, joita olen siis käyttänyt aiemminkin ja laittelin sitä marjojen väleihin. Sinne tänne vielä vähän nonparelleja ja mintun lehtiä ja kakku oli valmis!
Tässä huomaa, miten suihkutettava väri leviää.
Pientä pipertelyä ja aina kaikki ei ihan onnistu. Valkosuklaalastut eivät olleet ihan sellaisia, kun ajattelin, mutta sainpa edes muutaman irrotettua paperista.
En temperoinut maitosuklaata ja sen värikin oli vähän epämääräinen tähän kakun koristeluun. Tumma suklaa olisi ollut ehkä esteettisempi.
Kivoja kokeiluja!